Tornion keskustan ihmisvilinä keskittyy arkipäivänä Rajalla-ostoskeskukseen. Toiset ovista aukeavat Suomen, toiset Ruotsin puolelle Haaparantaan. Kaksi kaupunkia on kasvanut yhteen, eikä rajamuodollisuuksia normaalioloissa ole.

Rajan ylittää päivittäin myös Haaparannassa asuva Jonas Barck, joka työskentelee suunnittelijana ohutlevyvalmistaja Polar Metallilla Keminmaalla. Yritys toimii sopimusvalmistajana useille yrityksille ja toimittaa joko pelkkiä levyjä tai pidemmälle työstettyjä tuotteita. Asiakkaita on molemmin puolin rajaa.

– Joskus asiakas luonnostelee talouspaperille, mitä he haluavat. Me suunnittelemme loput.

Suunnittelun lisäksi tehtäviin kuuluu yhtiön omien tuotteiden, kuten savupeltien ja grillien valmistuksen työnjohto. Suunnittelutyötä voi tehdä etänä, mutta työnjohto vaatii läsnäoloa.

– Tykkään eniten grillien valmistuksen ohjaamisesta, koska siinä saa olla vuorovaikutuksessa hitsarien kanssa.

Barck valmistui koneinsinööriksi Lapin ammattikorkeakoulusta tänä kesänä. Vaihto-oppilasvuotta lukuun ottamatta hän on asunut koko elämänsä Haaparannassa. Hänen vanhempansa olivat muuttaneet sinne Suomesta aikoinaan töiden perässä.

Insinöörit työllistyvät Suomessa

Lapin pitkiin etäisyyksiin verrattuna arjen asiat ovat Länsipohjassa suhteellisen lähellä. Barckin asunto näkyisi melkein kauppakeskuksen sivulta, ellei tiellä olisi kerrostaloa.

Ostokset hän tekee usein Torniossa, työt vievät Keminmaalle ja kihlatun luokse hän ajaa Kemiin. Ajomatka Torniosta Kemiin on alle 30 kilometriä ja kestää kesällä reilut 20 minuuttia, vähemmän siis kuin moni työmatka esimerkiksi eteläisessä Suomessa.

– Tarkoitus on myöhemmin muuttaa kihlatun kanssa yhdessä Kemiin ja hankkia sieltä omistusasunto.

Barck on kaksikielinen ja kaksoiskansalainen. Hän piti pitkään mahdollisena elämää ja uraa Ruotsissa, mutta kihlatun löytäminen ja työmarkkinat kallistivat vaa’an Suomen puolelle.

– Länsipohjan alueella on sen verran paljon tekniikan alan työpaikkoja, että täällä pysytään.

Tulevaisuus näyttää lupaavalta. Kaksi vuotta sitten Stora Enso lopetti Veitsiluodon-tehtaan Kemistä, mikä oli alueen taloudelle isku, mutta monelle tutulle löytyi osaamista vastaavaa uutta työtä.

– Löysivät töitä näin nopeasti, Barck napsauttaa sormiaan.

Myös kihlattu opiskelee insinööriksi.

Bändi tarvitsee nimen

Vapaa-ajallaan Barck soittaa rumpuja. Hän tuli vanhan haaparantalaisen yhtyeensä kanssa toiseksi ruotsalaisessa bändikilpailussa. Nykyään hän soittaa kemiläisessä bändissä proge- rockia.

– Bändillä ei ole vielä nimeä, mutta biisien sävellyksiä on melkein kymmenen, ja nyt kirjoitellaan niihin lyriikoita, Barck kertoo.

– Muusikkona minulle on tärkeää se, että Torniossa on musiikkiliike. Täällä on myös paljon enemmän viihderavintoloita kuin Haaparannassa, mikä lisää mahdollisuuksia kuunnella tai soittaa itse livemusiikkia.

Harrastuksin kuuluu lisäksi 3d-tulostimella rakentelua. Koulussa opituilla taidoilla ja kotiin ostetulla tulostimella syntyy erilaisia pienesineitä.

– Kihlattu on etsinyt netistä koristeita ja telineitä, ja olen tulostellut niitä. Esimerkiksi keittiön veitsille on nyt oma telineensä, eivätkä ne naarmuta toisiaan.

Kaikki liittyy kahteen

Suuri osa Länsi-Pohjan yrityksistä on sidoksissa joko Outokummun Tornion-terästehtaaseen tai Metsä Fibren Kemin-biotuotetehtaaseen. Polar Metallilla on asiakkaita kauempanakin.

– Ulkomaiset ja etelämpänä Suomessa olevat asiakkaamme ovat vähemmän yhteyksissä Meri-Lapin teollisuuteen.

Torniossa asuu reilut 20 000 ihmistä, Kemissä melkein saman verran ja Keminmaalla niiden välissä vajaat 8 000. Haaparannassa on noin 9 000 asukasta. Kuntien asukasmäärä on ollut pitkään hitaassa laskussa.

Pienehköstä väestöstä huolimatta keskustassa liikkuu väkeä kesällä. Ostoskeskuksessa ja sen ulkopuolella kävelykadun pätkällä Hallituskadulla nautitaan jäätelöä ja keskustan kupeessa Tornionjoella pörisevät vesiskootterit.

Virkistysalueella Pikisaaressa makoilee auringonottajia ja pulahtelee uimareita. Akanvirrassa Tornionjoen vesi tuntuu lämpimältä.