Tehokkuutta ja kestävyyttä tavaraliikenteeseen

Euroopan komissio ehdottaa parannuksia liikenteeseen. Tavoitteena on lisätä tavaraliikenteen tehokkuutta ja auttaa alaa saavuttamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa asetettu tavoite liikenteen päästöjen vähentämisestä.

Ehdotuksissa tavaraliikenteen tehokkuutta ja kestävyyttä parannetaan kehittämällä rautatieinfrastruktuurin hallinnointia ja tarjoamalla parempia kannustimia vähäpäästöisille kuorma-autoille. Samalla yhtenäistetään henkilö- ja tavaraliikenteen sekä eri liikennemuotojen kasvihuonekaasupäästöjä koskevan tiedon määrittelyä ja todentamista.

Komissio ehdottaa, että rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttö yhtenäisellä eurooppalaisella rautatiealueella tehostaa myös rataverkon käyttöä.

Ratakapasiteetin hallintaa ja liikenteenohjausta kehitetään siten, että rautatieliikenteessä on jatkossa paremmin varauduttu erilaisiin häiriö- ja kriisitilanteisiin.

Mitta- ja massadirektiivin muutosehdotus keskittyy kolmeen keskeiseen teemaan eli maanteiden tavaraliikenteen ympäristönsuojelun tasoon, rajat ylittävien kuljetusten toimintaan sisämarkkinoilla sekä täytäntöönpanon valvontaan.

Uusi tekoälylaki hyväksyttiin parlamentissa

Euroopan parlamentti on hyväksynyt kantansa maailman ensimmäisestä tekoälylaista. Euroopan ammatillisen yhteistyöjärjestö ETUC:n mukaan laki on parantunut parlamentin käsittelyssä, mutta tekoälyn vaikutusta työelämään ja työntekijöihin ei saa unohtaa tulevissa kolmikantaneuvotteluissa,

Tekoälylaki pyrkii varmistamaan, että tekoälyn käyttö Euroopassa tapahtuu kansalaisten oikeuksia kunnioittaen ja EU:n arvojen mukaisesti, eli ihmisten valvomana, syrjimättömästi ja yksityisyyden suojan huomioiden.

Säädös asettaa riskiperusteisia velvoitteita palveluntarjoajille tekoälyn eri käyttökohteiden riskitason mukaan.

Kiellettyjä käyttökohteita ovat muun muassa biometrinen etätunnistaminen julkisilla paikoilla, arkaluonteisiin ominaisuuksiin kuten sukupuoleen tai etnisen taustaan perustuva luokittelu sekä rikosten ennustaminen työpaikoilla tai oppilaitoksissa.

ETUC:n varapääsihteeri Isabelle Schömann näkee tarpeen direktiiville.

– Työelämän tekoälyn on hyödytettävä yhtä paljon työntekijöitä kuin yrityksiäkin.

Hänen mielestään eurooppalaisilla työpaikoilla pitää kuulla työntekijöitä heidän ammattiliittojensa kautta, jotta turvataan työntekijöiden oikeudet ja suojelu.

KUVA: Shutterstock

Puurunkotalo muuntuu tarpeita vastaavaksi

Sweco on kehittänyt muuntojoustavan puurunkokonseptin hotelli- ja toimistokäyttöön. Runko rakentuu Stora Enson massiivipuuelementeistä, ja niistä voidaan koota jopa seitsemänkerroksinen talo.

Rakennuksen kerroksia voidaan vapaasti osittaa hotelli- ja toimistokäyttöön. Tilajakoa voi muuttaa rakennuksen elinkaaren aikana markkinatilanteen mukaan, mikä pienentää kiinteistösijoittajan riskiä. Muodoltaan rakennus voi olla U:n tai L:n muotoinen tai kokonaan umpinainen, jolloin keskelle muodostuu sisäpiha. Huonekokoja ei ole rajoitettu.

Hotelli- ja toimistokäytössä tarvitaan erilainen mitoitus esimerkiksi äänieristyksessä, ilmanvaihdossa ja vesiputkissa. Tämä on otettu huomioon konseptissa, joten sisäkattoa ei tarvitse madaltaa käyttötarkoitusta muutettaessa.

Puurungossa käytetään Sylva-tuoteperheen puuelementtejä, liimapuupalkkeja ja pilareita. Porrashuoneet rakennetaan betonista, ja julkisivu verhoillaan asiakkaan toiveen mukaan.

Konseptia on jo hyödynnetty Katajanokan Laiturissa Helsingissä. Rakennukseen tulee Stora Enson Suomen pääkonttorin uudet toimistotilat ja Sokos-hotelli.

KUVA: Sweco

Eroja ja yhtäläisyyksiä riitojen ratkaisuissa

Pohjoismaiden ja Baltian maiden Euroopan kuluttajakeskukset ovat julkaisseet vertailevan katsauksen vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta kyseisissä maissa. Se sisältää tietoa muun muassa riidanratkaisuelinten lukumäärästä, asiointikielistä, käsittelyajoista sekä elinten antamien päätösten sitovuudesta ja noudattamisasteesta.

Vaihtoehtoinen riidanratkaisu eli ADR tarkoittaa riidan ratkaisemista puolueettoman elimen avulla tuomioistuinmenettelyn ulkopuolella. Suomen ADR-elimet ovat kuluttajariitalautakunta, liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan liikennevahinko-osasto sekä FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta.

Sama EU-lainsäädäntö koskee kaikkia vertailtuja maita. Maiden ADR-menettelyt pohjautuvat myös yhteiseen ajatukseen siitä, että kuluttajariidat voidaan selvittää helpommin tuomioistuimen ulkopuolisessa riidanratkaisussa.

Katsauksesta käy kuitenkin ilmi, että Pohjoismaiden ja Baltian maiden vaihtoehtoisessa riidanratkaisussa on myös eroja. Esimerkiksi ADR-tapausten määrä eroaa merkittävästi eri elimissä, ja prosessinkulku ja työskentelytavat ovat erilaisia. Myös päätösten sitovuus vaihtelee elimittäin. Lisäksi kaikilla mailla on omia rajoituksia, jotka estävät osan ekuluttajariitojen käsittelyn ADR-menettelyssä.

Työyksinäisyys painaa useita

Suomalaistutkimuksessa noin kolmannes työntekijöistä kokee yksinäisyyttä työssään. Se nakertaa terveyttä ja heikentää työssä suoriutumista. Työyksinäisyyttä helpottavat ainakin avoimuus sekä kasvokkaiset kohtaamiset

Vaikka ilmiötä on tutkittu vasta vähän, se näyttää olevan yleinen: aihetta selvittäneen tutkimuksen vastaajista kymmenes koki vahvaa ja viidennes lievää työyksinäisyyttä.

– Se on ehdottomasti liikaa. Yksinäisyydellä on suuri vaikutus työhyvinvointiin, sanoo Vaasan yliopiston liiketa- louden professori Liisa Mäkelä.

Työssään yksinäisyyttä kokeva ei pääse mukaan yhteisöön toivomallaan tavalla, hän jää ryhmän ulkopuolelle tai hänellä ei ole luottamuksellisia suhteita työkavereihinsa. Työyksinäisyyttä koetaan sekä työpaikoilla että etä- ja hybridityössä.

Mäkelän vetämässä tutkimushankkeessa selvitettiin työyksinäisyyden syitä ja seurauksia. Tutkimukseen osallistui yli tuhat teknologiateollisuuden asiantuntijaa, jotka tekivät pääosin etätyötä. Yksinäisyyttä työssä kokeneet muun muassa suoriutuivat työstään heikommin ja auttoivat kollegoitaan harvemmin.

He myös kärsivät enemmän työuupumuksesta ja kokivat vähemmän työn imua. Lisäksi yksinäisyyteen voi liittyä jopa häpeää ja leimautumisen pelkoa.

■ Lue lisää: tsr.fi

Yhdenvertaisuuslaki uudistui osittain

Kaikilla työnantajilla on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta työpaikalla.

– Parhaimmassa tilanteessa ollaan, kun syrjivät rakenteet poistetaan kokonaan, sanoo erityisasiantuntija Katri Leikas oikeusministeriöstä.

Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Työnantajan on otettava syrjintäperusteet huomioon ja arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista työhönotossa ja työpaikalla.

Kesäkuusta 2025 alkaen työpaikan yhdenvertaisuussuunnitelman pitää sisältää yhdenvertaisuuden arvioinnin johtopäätökset ja se, miten niihin on päädytty.

Velvollisuus tehdä kohtuullisia muutoksia ei rajoitu vain tilanteisiin, joissa esimerkiksi vammainen henkilö pyytää sitä itse.

Velvollisuus koskee myös tilanteita, joissa työnantajan olisi pitänyt ymmärtää, että henkilön vamma saattaa edellyttää kohtuullisten mukautusten tekemistä, jotta henkilö voi suoriutua työtehtävistä tai edetä työ- uralla.

Työväen musiikkitapahtuman yhteydessä järjestettiin liittojohtajien paneeli, jossa keskusteltiin muun muassa uuden hallituksen alkutaipaleesta ja työmarkkinoista. Valkeakoskella keskustelussa olivat mukana Paperiliiton Petri Vanhala (vas.), Insinööriliiton Samu Salo ja Teollisuusliiton Riku Aalto.

KUVA: Pauli Unkuri