Mikko Leinonen etsii vanhoille tehdaskiinteistöille uutta käyttöä.
Mikko Leinonen etsii vanhoille tehdaskiinteistöille uutta käyttöä.

Yritys suunnittelee kaupunkia

Tampereen Hiedanrannasta on tulossa Suomen ensimmäinen kaupunginosa, jonka toteutuksen kaupunki on siirtänyt kehitysyhtiön vastuulle.

Näsijärven rannalla neljän kilometrin päässä Tampereen keskustasta seisoo vanhoja paperitehtaan rakennuksia. Seuraavien vuosikymmenten aikana joutomaalta vaikuttava alue kehittyy isoksi kaupunginosaksi.

Tavallisesti kaupunkia kehittävät virkamiehet, mutta Tampereen valtuusto päätti siirtää tehtävän tarkoitusta varten perustetulle Hiedanrannan kehitysyhtiölle.

– Kaupunki on hakenut tällä järjestelyllä ketterää toimintamallia ison kaupunginosan toteutukseen ja osoittanut sille oman organisaation, perustelee toimitusjohtaja Mikko Leinonen.

Kehitysyhtiö omistaa kaupungin- osan maat rakennuksineen. Yhtiö kattaa toimintansa kustannukset maaomaisuuden myynnillä.

Kaupungin vastuulle kehitystyössä jäävät yhä lain määräämät tehtävät, kuten asemakaavoitus ja viranomaistoiminta. Käytännössä virkamiehet tekevät jatkuvaa yhteistyötä kaupungin tytäryhtiön kanssa.

Ensimmäinen kaava valmistuu

Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginosan yleissuunnitelman viime vuonna, ja nyt laaditaan asemakaavamuutoksia. Ensimmäinen tehdasaluetta ja sen lähiympäristöä koskeva kaava tuli vireille helmikuussa, ja kaava valmistuu arviolta vuonna 2023.

Kaavan vahvistamisen jälkeen käynnistyy kaupunginosan rakentaminen. Ensimmäisten asukkaiden on tarkoitus muuttaa alueelle vuonna 2024. Koko alue valmistuu arviolta 2050-luvulla.

Yrityksen käyttäminen ei nopeuta valmistelun aikataulua. Lain mukaiset prosessit, kuten valitukset, ja suuren hankkeen tavoitteiden yhteensovittaminen yhdessä kaupungin kanssa määrittävät rakentamisen etenemisen.

– Kaupunkikehitys on monen asian yhteensovittelua, ei nyt monimutkaisuudessaan ydinvoimalan luokkaa, mutta melkein, Leinonen vertaa.

Kehitysyhtiössä ei odotella, vaan kymmenhenkinen työntekijätiimi valmistelee kesällä ensimmäisiä tontinluovutuskilpailuja. Kilpailuun lisätään uudenlaisia ehtoja, joilla vähennetään rakentamisen hiilipäästöjä. Luovutuskilpailu järjestetään todennäköisesti ensi vuoden puolella.

– Juuri nyt suunnittelemme puistoja, pysäköintilaitoksia, kunnallistekniikkaa, julkisia ja kaupallisia palveluita, liikenneyhteyksiä, julkista taidetta ja säilytettäviä rakennuksia.

Tekniikka hillitsee päästöjä

Järvenrantakaupungista tavoitellaan älykästä ja hiilinegatiivista. Datan käytöstä ja keruusta suunnitellaan niin helppoa, että se synnyttää uudenlaista liiketoimintaa. Energiankulutusta hillitään rakentamismääräyksillä. Toistaiseksi tavoitteet ovat tavoitteita vailla konkretiaa.

– Lähes kaikki vaatimukset edellyttävät valintoja, jotka tekevät rakentamisen kustannuksista nykyrakentamista kalliimpia, Leinonen sanoo.

Kovan rahan asuintalojen joukkoon on tulossa sosiaalista asuntotuotantoa, jolla kaupunki pyrkii pitämään kaupunginosan kaikkien ulottuvilla.

Tampereen ratikka kulkee vuoteen 2025 mennessä kaupunginosan läpi. Kaikki päivittäiset palvelut pyritään saamaan lähistölle. Alueelle kaavaillaan 25 000 asukasta ja 10 000 työpaikkaa.

– Lähestymme 15 minuutin kaupungin ajattelua eli sitä, että päivittäisessä elämässä ei tarvita autoa vaan voidaan elää omassa lähipiirissä ja kuluttaa arjessa ympäristöä vähemmän, Leinonen selventää.

Vanhastaan Hiedanranta on ollut tehdasyhdyskunta. J. W. Enqvist perusti paikalle sulfiittiselluloosatehtaan vuonna 1913. Tehdas vaihtoi omistajaa Ranskaan, Serlachiukselle ja M-Realille. Teollinen tuotanto loppui vuonna 2008, ja alue siirtyi kaupungin omistukseen vuonna 2014.

Kaupungin kehitysyhtiön toteuttama kaupunki on eräänlainen pilotti koko maassa. Leinonen itse on ollut pestissä puolitoista vuotta.

Yhtiö syventää ideoita

Tampereen kaupunki perustelee kehitysyhtiön perustamista Hiedanrannan hankkeen poikkeuksellisella laajuudella. Hankkeelle asetetut tavoitteet kestävyydestä ja älykkyydestä on helpompi toteuttaa yhtiön kautta.

– Yhtiö pystyy tekemään asioita, jotka eivät tyypillisesti kuulu kaupungin rooliin. Se vie Hiedanrannan tavoitteiden tarkastelua pidemmälle ja syventää konsepti-ideoita kortteleissa, sanoo hankekehitysjohtaja Juha Kaivonen Tampereen kaupungilta.

Vanhojen tehdaskiinteistöjen jatkokäytön suunnittelu ja kiinteistöjen kehittäminen ei myöskään kuulu kaupungin tehtäviin.