Työelämässä olevista korkeintaan 35-vuotiaista Insinööriliiton ja Tekniikan akateemisten jäsenistä 12 prosenttia tuntee oman työehtosopimuksensa hyvin ja 73 prosenttia pintapuolisesti.

Oman alansa työehtosopimukseen ei ollut tutustunut 15 prosenttia työssäkäyvistä nuorista jäsenistä.

Tekniikan alan opiskelijoista kuusi prosenttia tunsi hyvin opiskelemallaan alalla sovellettavan työehtosopimuksen, 43 prosenttia pintapuolisesti ja lähes puolet opiskelijoista ei ollut koskaan tutustunut oman alansa työehtosopimukseen.

Nuorten jäsenten haastatteluista selvisi, että tarvetta tutustua työehtosopimukseen koettiin usein vasta silloin, kun omassa työsuhteessa oli tullut jokin ongelma tai työsuhteeseen liittyvä kysymys vastaan. Jos työssä asiat sujuivat muutenkin hyvin, tarvetta tutustua sopimuksiin ei ollut.

Ehdot määräytyvät eri tavoin

Työlainsäädäntö on pohja työehdoille. Suuri osa lakia paremmista työehdoista sovitaan alan työehtosopimuksissa, jotka neuvotellaan työmarkkinajärjestöjen välillä.

Työehtosopimusneuvotteluissa liitot edustavat jäseniään. Osa työehdoista voidaan sopia työpaikalla eli niin sanotulla paikallisella sopimisella; tietyistä työehdoista sovitaan työntekijän omassa työsopimuksessa.

Julkisella sektorilla sovitaan virkaehtosopimuksista työehtosopimusten sijaan.

Nuorten tietämyksessä siitä, miten eri työnteon ehdot määräytyvät, on selvästi parannettavaa. Monien kysyttyjen, lakia parempien työehtojen ajateltiin tulevan lainsäädännöstä, vaikka todellisuudessa ne olivat työmarkkinajärjestöjen sopimissa työehtosopimuksissa sovittuja asioita.

Väärinkäsityksiä korotuksista

Nuorilla on virheellisiä käsityksiä erityisesti vakiintuneina pidetyistä eduista kuten lomarahasta. Myös vanhemmuuteen liittyvien etujen, kuten vanhempainvapaan palkallisuuden ja palkallisen vapaan sairaan lapsen hoitoon, ajatellaan usein tulevan lainsäädännöstä.

Kyseisistä eduista on sovittu kuitenkin työehtosopimuksissa. Suomessa ei myöskään ole lakia vähimmäispalkasta, toisin kuin moni ajatteli.

Tutkimuksessa nuorten tietämystä työmarkkinoiden rakenteista testattiin myös totta vai tarua -kysymyksillä. Selvästi yli puolet piti totena väittämää, että lomaraha kuuluu lakisääteisesti kaikille, vaikka todellisuudessa väittämä on tarua.

Myös väittämä Suomessa on käytössä lakisääteiset indeksipalkankorotukset oli 38 prosentin mielestä totta.

Varsin suuri osuus ei siis tiennyt, että palkankorotuksia ei Suomessa saa lain perustella, vaan palkankorotuksista neuvotellaan ainoastaan työehtosopimusneuvotteluissa, työpaikoilla paikallisesti tai jokainen työntekijä itse työnantajan kanssa.

Näin ollen ilman työehtosopimuskorotuksia osalla työntekijöistä ostovoima heikkenisi ajan myötä.

Työnantajalla neuvotteluvalta

Tutkimuksessa vain kolme prosenttia nuorista on sitä mieltä, että omaa työsopimusta neuvoteltaessa itsellä on työnantajaa enemmän neuvotteluvaltaa. Noin neljänneksen mielestä neuvotteluasema on tasapuolinen, ja suurin osa ajattelee, että työnantajalla on työsopimusta neuvoteltaessa enemmän valtaa.

Työehtosopimuksissa on usein määritelty, kuka voi edustaa työntekijöitä paikallisissa neuvotteluissa. Usein neuvotteluissa edustajana on luottamushenkilö.

Suurin osa nuorista vastaajista näki luottamushenkilöille tarvetta oman alansa työpaikoilla. Vain viisi prosenttia oli sitä mieltä, että luottamushenkilöille ei ole työpaikalla tarvetta. Työelämässä olevat vastaajat tunsivat oman työpaikkansa luottamushenkilön melko hyvin, ja monet myös tiesivät useita luottamushenkilöiden tehtäviä.

Työntekijöiden näkökulmasta on usein merkityksellistä, että paikallisissa neuvotteluissa työntekijöiden edustajalla on oman liittonsa tuki. Jos paikallisessa neuvottelussa työntekijöitä edustaa liiton tukema edustaja, hän on saanut koulutusta työsuhdeasioissa, neuvottelutaidoissa ja saa hankalassa paikassa apua liitosta.

Puolet työssäkäyvistä halusikin, että paikallisessa neuvottelussa itseä edustaisi työpaikalla valittu liiton tukema edustaja.