Pariisin ilmastosopimukseen kirjattu 1,5 asteen tavoite edellyttää Suomelta hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä ja pian sen jälkeen huomattavaa hiilinegatiivisuutta.

Hiilinegatiivisuus tarkoittaa sitä, että Suomi sitoo enemmän hiilidioksidia ilmakehästä kuin päästää sinne.

Suomella on käytettävissä paljon erilaisia teknologioita ja keinoja vähentää päästöjä ja sitoa hiiltä.

Selvityksen mukaan ratkaisuja ei kuitenkaan oteta vielä riittävän nopeasti käyttöön lukuisten esteiden takia. Niiden ylittämiseksi tarvitaan iso korjausliike, jotta Suomen ilmastotoimet saadaan linjaan 1,5 asteen tavoitteen kanssa.

Näkymä kirkkaaksi

Selvityksen mukaan yksi esteistä liittyy osittain epäselvään pitkän aikavälin näkymään. Vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen jälkeisestä ajasta on keskusteltu Suomessa toistaiseksi melko vähän.

Näkymä kirkastuisi esimerkiksi päästöbudjeteilla, vahvoilla päästö- ja nielutavoitteilla vuosille 2040 ja 2050 ja kaikki talouden sektorit kattavilla ilmastotiekartoilla. Sitran mielestä on tärkeää vaikuttaa siihen, että EU:n ilmastopolitiikka korjataan 1,5 asteen tavoitteen mukaiseksi.

– Päästöjä on vähennettävä kaikilla sektoreilla ja mukaan yhteistyöhön tarvitaan kaikki toimijat, painottaa selvitystyötä johtanut Sitran asiantuntija Mariko Landström.

– Kun näkymä on selvä, siirtymästä voidaan tehdä ennakoitava, kustannustehokas ja oikeudenmukainen.

Kannustimet kuntoon

Selvitys listaa monia seikkoja, joita on korjattava. Tehokkaita ilmastotoimia jarruttaa myös taloudellisten kannustimien riittämättömyys. Esimerkiksi hiilen sitominen ei ole houkuttelevaa.

Sitran selvitys ehdottaa, että liikkeelle lähdetään pilotoimalla hiilikorvausta, jossa metsänomistajille maksetaan tukea hiilivaraston kasvattamisesta. Myös maatalouden hiilensidontaan pitää kehittää tuki.

Teollisuudessa tarvitaan puolestaan kannustimia ottaa talteen ja varastoida bioperäistä hiilidioksidia. Metsäteollisuudelle puusta peräisin olevan hiilidioksidin talteenotto sellutehtailla voi tarjota tulevaisuudessa myös uutta liiketoimintaa.

Lisäksi tarvitaan kannustimia maatalouden päästövähennystoimille, fossiilisten raaka-aineiden korvaamiselle ja luonnonvarojen käytön vähentämiselle.

Hallintoon sujuvuutta

Selvityksen mukaan osa ilmastotoimien pullonkauloista on hallinnollisia. Esimerkiksi maatuulivoiman rakentaminen etenee Suomessa jo ilman tukia, mutta pitkät kaavoitus- ja lupaprosessit hidastavat hankkeita.

Lisäksi Puolustusvoimien tutkavalvonta rajoittaa rakentamista erityisesti itäisessä ja eteläisessä Suomessa.

Valtion pitää etsiä tutkakysymykseen ratkaisu yhteistyössä tuulivoimatoimijoiden kanssa. Muiden tuulihankkeiden osalta hallinto-oikeuksien voimavaroja valitusten käsittelyyn pitää lisätä, kaavoitusta joustavoittaa ja lupaprosessia sujuvoittaa.

Ilmastotoimia hidastaa myös se, että nykyinen infrastruktuuri ei tue ripeää siirtymää päästöttömyyteen.

Tarvitaan panostuksia kestävän liikkumisen mahdollistavaan ja resurssiviisaaseen yhdyskuntarakenteeseen, energiafiksuihin rakennuksiin sekä riittävään jakeluverkostoon liikenteen sähkölle ja uusille, kestäville polttoaineille.

Ilmastotietoutta kouluihin

Selvitys huomauttaa myös, että ilmasto-osaamista pitää lisätä kouluissa ja eri alojen täydennyskoulutuksen avulla. Lisäksi tarvitaan tuntuvia panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

– Ilmastokriisin hillitseminen on välttämätöntä suomalaisten hyvinvoinnin, talouden ja yhteiskunnan menestymisen kannalta, sanoo Sitran johtaja Mari Pantsar.

– Nyt tarvitaan iso korjausliike kohti 1,5 asteen tavoitteen mukaisia toimia, jotta siirtymä voidaan tehdä hallitusti.

■ Lue lisää: www.sitra.fi