Purjevene kelluu Katajanokan pienvenelaiturissa Helsingissä. Salongissa vallitsee hikinen etätyötunnelma. Talotekniikan insinööri Pekka Järveläinen konsultoi asiakkaita läppäriltä.

– Suomeen olisi runsaasti tulijoita, mutta pannuhuoneille on vaikea saada rakennuslupaa, hän valittelee.

Kun Järveläinen puhuu pannuhuoneista, hän tarkoittaa datakeskuksia. Leikkisä ilmaus viittaa datakeskusten tuottamaan lämpöön, jonka saa fiksuilla ratkaisuilla hyötykäyttöön.

Järveläinen edistää datakeskusten rakentamista Suomeen alan etujärjestön Finnish Data Center Forumin hallituksen jäsenenä. Työkseen hän konsultoi Justinilla, joka tekee palvelunhallintajärjestelmiä yrityksille.

Kasvualalla on Järveläisen mukaan huutava pula työntekijöistä. Tilanne on sikäli nurinkurinen, että suoraan datakeskuksiin liittyviä työpaikkoja näkyy ilmoitustoreilla vähän. Syynä ovat turvallisuusstandardit, jotka estävät kertomasta suoraan, missä työtehtäviä on ja millaisia ne ovat.

– Googlella Haminassa on jo noin 300–400 työntekijää, ja hyvin harva positio on ollut julkisessa haussa, Järveläinen sanoo.

Hiilineutraalius vetää

Seinäjoelle on nousemassa parhaillaan noin sadan miljoonan euron datakeskus. Seinäjoki Data Parkin toteutuksesta vastaa Rittal ja omistaa vasta perustettu International Data Center. Se ei ole datakeskuksen varsinainen käyttäjä, ja sopimusneuvottelut käyttäjien kanssa ovat käynnissä. Julkista tietoa käyttäjästä ei välttämättä koskaan tule.

– Kaikki eivät halua julkisuutta, ja osa karttaa sitä loppuun asti. Datakeskuksessa mennään aina loppukäyttäjän eli asiakkaan ehdoilla, sanoo Seinäjoen kaupungin kehitysyhtiön Into Seinäjoen yritystonteista vastaava Pekka Hunnakko.

Datakeskus houkuttelee käyttäjiä ennen kaikkea hiilineutraaliudella. Keskus käyttää hukkalämmön hyödyksi kaupungin lämpöverkossa, mikä kompensoi hiilipäästöjä. Hiilineutraalius tuo yrityksille hyvää mainetta, joten voisi luulla, että käyttäjä toisi sijainnin mielellään esiin.

Järveläinen selittää vaiteliaisuutta turvallisuudella ja maineriskeillä. Moni kotimainen pk-yritys käsittelee dataansa pilvessä, joka voi pyöriä palvelimella missä tahansa päin maailmaa. Laki rajoittaa kuitenkin kriittisten tietojen säilyttämisen EU:n tai Suomen alueelle. Yritysten väitteitä datan sijainnista on kuitenkin vaikea valvoa.

– Ainut keino varmistaa lain noudattaminen on tarkistaa asia auditoinneilla ja sopia niistä etukäteen palveluntarjoajan kanssa, Järveläinen sanoo.

Teho kasvaa nopeasti

Finnish Data Center Forum arvioi, että maassa on 120–140 yksityistä ja yli tuhat julkisen sektorin tietoa säilyttävää ja käsittelevää datakeskusta. Alan kokoa mitataan yleensä konesalien teholla, joka on arviolta 210 megawattia. Tehontarve kasvaa noin 20 prosentin vuosivauhtia.

– Edellisen vuoden luvut ovat tällä alalla jo vanhentuneita, Järveläinen summaa.

Suurin on Googlen Haminan-datakeskus. Sen teho on noin sata megawattia. Perässä tulevat muut isot datakeskusyritykset, kuten Equinix, Ficolo, Hetzner ja Yandex. Myös Telia ja Elisa vuokraavat paljon konesalikapasiteettia ulkopuolisille.

Isoilla it-taloilla on käytössään omat konesalinsa. Niihin lukeutuvat esimerkiksi CGI, Fujitsu ja Tieto-Evry. Julkisella puolella omat keskuksensa on Puolustusvoimilla, valtiolla, kunnilla ja sairaanhoitopiireillä.

Ala työllistää välillisesti

Keskukset työllistävät suoraan noin tuhat ihmistä Suomessa. Suurimmalla työllistäjällä Googlella on noin 400 työntekijää. Suorat työpaikat syntyvät datakeskusten rakentamiseen, ylläpitoon ja operointiin. Käytännössä työnhakija hakee pilvi- ja hosting-alan tehtävää ja päätyy datakeskusten pariin.

Koko arvoketjussa työskentelee karkeasti kymmenkertainen määrä. Työntekijöitä tarvitaan talotekniikkaan, turvallisuuteen, pilvipalveluihin ja virtualisointialustoihin.

– On vaikea määritellä, kuka työskentelee konesalialalla. Itsekään en käy rakennuksissa, mutta konesali on kaiken pohjalla, Järveläinen sanoo.

Aallot liplattavat vierasvenesatamassa. Haastattelussa on siirrytty rantaterassin varjoon. Laiturimaisemassa tuntuu, että ollaan kaukana pannuhuoneista.

– Tässä meidän allakin on yksi datakeskus, tai ei ihan, mutta muutaman kymmenen metrin päässä, Järveläinen hymähtää.