Yhdysvaltojen Piilaaksolla on maine maailman suurimpien teknologiayhtiöiden, startupien ja nerojen kohtaamispaikkana. Alueen merkitys on viime vuosina kuitenkin hiljalleen vähentynyt, ja koronapandemia on vauhdittanut teknologiakeskittymän hajoamista.

Etäyhteyksien yleistyminen, Piilaaksossa asumisen kalleus sekä Kalifornian osavaltion lainsäädännön ja verotuksen raskaus ovat ajaneet startupeja ja joitakin isoja yhtiöitä muihin keskuksiin. Esimerkiksi Oracle ilmoitti viime vuoden lopussa siirtävänsä pääkonttorinsa Austiniin Teksasin osavaltioon.

Keskittymisen katkeaminen ei vielä tyhjennä teknologiakeskittymää vuosiin. Suomalaiset Piilaaksoon muuttaneet pitävät keskusta edelleen näköalapaikkana, josta yritykset valloittavat maailmanmarkkinat.

Kaksio maksaa tuhansia

Ohjelmistoinsinööri Marko Pellikka toimii ohjelmistoyhtiö Adobella DevX-insinöörinä. Korona-aikana hän tekee töitä etänä aivan San Franciscon keskustassa luksustason leasing-kaksiossa, josta hän maksaa 4 000 dollaria kuussa.

– Eikä ole edes saunaa, Pellikka naurahtaa.

Hän jakaa asunnon fitness-ohjaajana toimivan vaimonsa kanssa. Kun on aika palata toimistolle, se sijaitsee vartin kävelymatkan päässä. Pellikka kävelee mieluummin kuin istuu ruuhkassa, vaikka hänellä on oma auto.

Palkka houkuttaa

Pellikka valmistui Tampereen ammattikorkeakoulusta vuonna 2007 ohjelmistoinsinööriksi. San Franciscoon hän muutti kymmenen vuotta sitten Digian palveluksessa. Sittemmin hän vaihtoi Blackberrylle ja Adobelle tammikuussa 2019. Hänen tehtävissään voisi toimia Suomessakin, mutta Piilaaksossa palkat ovat paremmat.

– Se on se isoin juttu. Suomessa softa-alan palkkataso on alhainen. Minulla tippuisi puolet palkasta, jos palaisin Suomeen.

Työehdot ovat Pellikan mukaan parhaimmat isoissa kansainvälisissä firmoissa. Sen sijaan startupeissa lomia ei välttämättä pidetä, ja työajat venyvät.

Piilaakso jää Pellikalle yhdeksi elämänvaiheeksi, ja tarkoitus on palata eläkkeellä vaimon kanssa Eurooppaan. Eläkkeen saamiseksi Yhdysvalloista Pellikan on vielä haettava maan kansalaisuutta.

Pellikka kannustaa muita tekniikan alan ammattilaisia lähtemään Amerikkaan.

– Kannattaa ottaa palkkaneuvottelut vakavasti ja miettiä, millaisen elintason täällä haluaa. Jos katsoo elinkustannuksia asuntojen keskihintojen perusteella, ne eivät ole suomalaisella vaatimustasolla kyllin hyviä. Täällä palelee keskihintaisessa asunnossa useammin kuin Suomessa talvella.

Elintaso vaatii ahkeruutta

Data-arkkitehtuuriyrittäjä, Inbotin perustaja Mikko Alasaarela asui kolmilapsisine perheineen Piilaaksossa vuosina 2007–2013. Perhe muutti takaisin kotimaahan ennen kaikkea lasten koulun takia.

Palkat ovat näennäisen korkeat Piilaaksossa. Ohjelmistokehittäjä saa vuodessa noin 200 000–300 000 dollaria, joista noin puolet maksetaan yrityksen osakkeina. Koodaajan palkalla osavaltion veroprosentti saattaa nousta 40:een.

– Saa olla kova palkka, että voi elää mukavasti. Kovaa palkkaa vasten pitää tehdä kovasti töitä.

Työmatkat ovat usein pitkiä. Vaikka monella on oma auto, isot yhtiöt tarjoavat tilausbussit työmatkoille. Ruuhka-aikana bussissa voi tehdä töitä ja kirjata sen työajaksi. Lomia on vuodessa harvoin yli kahta viikkoa.

– Joissakin firmoissa on niin sanotut vapaat lomat, mutta käytännössä kukaan ei uskalla pitää niitä, koska se näyttää huonolta muihin verrattuna.

Kenkää voi saada saman tien, ja tavarat on kannettava välittömästi ulos talosta. Vaikka työttömyysturva on olematon, uuden työn voi löytää nopeasti.

Ovet avautuvat maailmaan

Piilaaksoon muuttamisen syynä oli Alasaarelan halu verkostoitua maailman parhaiden yrittäjien kanssa. Piilaakson kautta startupeille avautuvat markkinat kaikkialle maailmaan, mikä olisi hankalaa muualta.

– Mikä tahansa siellä kehitetty teknologia syrjäyttää muualla kehitetyt, vaikka ne muut olisivat parempia, hän sanoo.

– Uramielessä kannattaa lähteä Piilaaksoon ja päästä keräämään kokemusta isoista yrityksistä tai startupeista. Se on sekä ammattitaidolle että verkostolle merkittävä boosti mutta perheelliselle haastavaa.