Paikallisyhdistyksen ja opiskelijakunnan välisiä eroavuuksia on lähinnä siinä, että paikallisyhdistys tukee jäseniä työelämän kiemuroissa hauskanpidon ohella ja opiskelijakunta ammattikorkeakouluyhteisön asioissa.

Insinööriopiskelijaliiton puheenjohtaja Saana Lappalainen kertoo Insinööriopiskelijaliiton paikallisyhdistyksistä.

Insinööriliittoon kuulutaan jäsenjärjestöjen kautta, ja opintojen aikana jäsenjärjestö on Insinööriopiskelijaliitto IOL. Sillä on 24 paikallisyhdistystä, joiden toiminnasta vastaavat sadat opiskelija-aktiivit ympäri Suomen.

Ne valvovat opiskelijan etuja, järjestävät aktiivista opiskelijatoimintaa ja toimivat kontaktina Insinööriliittoon.

– Paikallisyhdistykset tekevät myös yhteistyötä muiden paikallisyhdistysten kanssa, jolloin insinööriopiskelijat voivat tutustua muihin insinööriopiskelijoihin kautta Suomen, Lappalainen kertoo.

Jäsenyyden tunnus on jäsenkortti tai mobiilisovellus.

– Saat etuja sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Voit hyödyntää opiskelujen aikana Insinööriliiton monia palveluita, jotka ovat ilmaisia jäsenille, Lappalainen selventää.

Valmistutumisen jälkeen jäsenyys jatkuu alueellisessa tai valtakunnallisessa jäsenjärjestössä.

– Vasta valmistunut jäsen saa Insinööriliiton jäsenmaksusta alennusta 14 euroa kuukaudessa ensimmäiset 1,5 vuotta, Lappalainen muistuttaa.

– Jäsenyyttä voi myös ajatella vakuutuksena työelämän ongelmakohtien varalle, sillä jäsenillä on käytössään liiton kattavat työelämäpalvelut urapalveluista lakimiehiin, hän jatkaa.

Opiskelijakunnassa eri alojen opiskelijoita

Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta ROTKOn toiminnanjohtaja Elina Holm esittelee opiskelijakuntaa. Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK koostuu 23 opiskelijakunnasta, joiden yhteinen tavoite on tehdä edunvalvontaa ammattikorkeakouluopiskelijoille. Opiskelijakunnan asemasta säädetään ammattikorkeakoululaissa, ja se on tehtäviltään rinnastettavissa yliopistojen ylioppilaskuntiin.

– Opiskelijakunta nimittää opiskelijoiden edustajat lakisääteisiin elimiin, ja usein myös muihin oppilaitoksen elimiin. Ainakin meillä koulu operoi opiskelijoiden suuntaan pääasiassa opiskelijakunnan kautta, Holm kertoo.

Opiskelijakunta myös valvoo opiskelijoiden etuja monin tavoin ammattikorkeakoulussa. Luottamustoimijat ja työntekijät edustavat useissa erilaisissa työryhmissä, joissa he tuovat opiskelijoiden näkökulmaa valmisteluun ja päätöksentekoon.

Opiskelijakunnan edustajistovaalit järjestetään vuosittain, ja valittu edustajisto valitsee hallituksen.

– Näin ollen jäsenet vaikuttavat myös siihen, mitä asioita opiskelijakunta ajaa ja millaista toimintaa se tekee, Holm sanoo.

Opiskelijakunnan jäsenmaksun voi maksaa lukukaudeksi, lukuvuodeksi tai koko opiskeluajalle. Jäsenyyden tunnus on opiskelijakortti, fyysinen tai mobiili. Etuja saa laajasti joka puolella Suomea.

Aktiivina mukana

Neljä insinööriopiskelijaa kertoo omasta tavastaan vaikuttaa opintojen aikana.

Jere Koivumaa, Savonian ammattikorkeakoulu SAVOTTAn opiskelijakunnan hallitus

• Tutorina ollessani seurasin niin paikallisyhdistysten kuin opiskelijakunnan toimintaa, ja halusin päästä mukaan.

• Toimin aluksi paikallisyhdistys Kuopion Insinööriopiskelijat KINRAn hallituksen jäsenenä. Olin toiminut tutorina jo toista kertaa, ollessani samalla KINRAssa, ja koin että minulla olisi paljon annettavaa, mikäli pääsisin tekniikan tutorvastaavaksi. Minut valittiinkin tehtävään opiskelijakunta SAVOTTAssa.

• Olen saanut toiminnalta kavereita sekä kokemusta niin esiintymisestä kuin tiimityöskentelystäkin. Niin, ja on sitä tullut useammassakin hyödyllisessä koulutuksessa oltua.

Ilari Savikko, Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Tamkon hallitus

• Edunvalvonta ja järjestötoiminta ovat kiinnostaneet minua aina. Toimin paikallisyhdistyksessä kaksi vuotta ennen kuin siirryin Tamkon hallitukseen.

• Olen päässyt vaikuttamaan koulumme opetuksen laatuun, tuomaan esille opiskelijoiden näkökulmaa tärkeissä asioissa ja osallistumaan myös omalta osaltani entistä opiskelijaystävällisemmän kaupungin kehittämiseen. Olen saanut toiminnalta paljon uusia kokemuksia ja mahdollisuuden tavata uusia ihmisiä.

• Opiskelijajärjestöissä on tärkeää, että kaikilla toimijoilla on hieman erilainen tausta. Koenkin erityiseksi vahvuudeksi opiskelijakuntatoiminnassa sen, että olen toiminut myös paikallisyhdistyksen hallituksessa.

Pinja Heikkinen, Kuopion Insinööriopiskelijat KINRAn hallitus, sihteeri

• Lähdin toimintaan mukaan, koska olen aina ollut opiskelujen ohella mukana myös aktiivitoiminnassa. Opiskelijatutorini oli mukana KINRAn hallituksessa.

• Vaikka kuluneet vuodet ovatkin olleet poikkeuksellisia opiskelujen ja oheisaktiviteettien osalta, olen silti saanut ystäviä ja uusia tuttavuuksia sekä Savonian että Insinööriliiton kautta. Toiminta on tuonut lisäintoa opintoihin, kun hallitustoiminta tuo erilaisia haasteita arkeen.

• Punnitsin valintaani opiskelijakunnan ja paikallisyhdistyksen välillä, mutta päädyin hakemaan paikallisyhdistykseen helposti lähestyttävien hallituslaisten takia. Halusin tuoda Insinööriliittoa tutuksi myös muille opiskelijoille.

Juho Ahvenniemi, Tampereen insinööriopiskelijat TIROn hallitus, puheenjohtaja

• Lähdin toimintaan mukaan, koska halusin ottaa kaiken mahdollisen irti opiskeluajaltani. Ensimmäisenä vuotenani hain tutoriksi ja oman alani kerhon hallitukseen. Kiinnostukseni syveni tämän tyyppisestä toiminnasta. Seuraavana syksynä hain TIROn syyskokouksessa hallitukseen. Kolme vuotta on takana, joista kaksi kautta puheenjohtajana.

• Olen saanut kokemuksia, ystäviä, johtamistaitoa, lisää itsevarmuutta ja rohkeutta esiintyä ja puhua muiden ihmisten edessä sekä oppinut valtavasti insinöörikulttuurista.

• Päätös olla mieluummin paikallisyhdistyksessä johtui pääosin siitä, että insinöörikulttuuri ja yhteistyö muiden paikallisyhdistysten kanssa ympäri Suomea osoittautui mielekkääksi.