opiskelijat

Joona Gren ja Jesse Latva ovat Schmalkaldenin yliopiston pihalla.
Joona Gren ja Jesse Latva ovat Schmalkaldenin yliopiston pihalla.

Insinööritutkinto kahdesta maasta

Kaksoistutkinnossa opiskelija suorittaa sovitun osan tutkintoon sisällytettävistä opinnoista ulkomailla partnerikorkeakoulussa ja saa tutkinto- todistuksen molemmista korkeakouluista.

Kaksoistutkinto on mahdollista suorittaa opinto-oikeusaikana eikä se pidennä opiskelijan valmistumisaikaa.

Lappeenrantalaiset, tulevat konetekniikan insinöörit Jesse Latva ja Joona Gren lähtivät vuodeksi vaihto-opiskelemaan Saksaan, Schmalkaldenin yliopistoon. Alun perin heidän piti lähteä Irlantiin, mutta koronapandemian takia vaihtuivat sekä maa että vaihdon pituus.

Saksaan lähdössä oli lisähoukuttimena mahdollisuus opiskella kaksoistutkinto.

Ennen vaihtoon lähtöä

Kaksoistutkinto on räätälöity jokaiselle koulutusohjelmalle, joten opiskelija pystyy suunnittelemaan etukäteen, mitä opiskelee.

– Ennen lähtöä kävimme tarkasti läpi opetussuunnitelmamme oman opettajatutorin ja kansainvälisten asioiden koordinaattorin kanssa, jotta suoritettavat kurssit olisivat oikeanlaisia, Latva kertoo.

Rästikurssit kannattaa suorittaa alta pois. Myös paikallista kieltä on hyvä opiskella etukäteen, varsinkin jos matkustaa maahan, jossa englanti ei ole pääkielenä.

– Saksassa pärjää opintojen parissa englannin kielellä, mutta muu asiointi, varsinkin täällä pienemmällä paikkakunnalla tapahtuu pääasiassa saksan kielellä, Gren selventää.

Opiskelua Saksassa

Saksalaisten yliopistojen talvilukukausi alkaa lokakuun alussa ja kesälukukausi vastaavasti huhtikuun alussa.

– Molempien lukukausien lopussa on parin kuukauden opetukseton jakso, johon sisältyy muun muassa tenttien tekoa ja lomailua, Latva sanoo.

Suurin osa suoritettavista kursseista on viiden opinto- pisteen suorituksia. Pakollisena kurssina on ainoastaan saksan kielen kurssi lukukaudessa. Muuten opinnot voi vapaasti valita kurssitarjonnan ja oman suunnitelman mukaan, kuitenkin niin, että 30 opintopistettä täyttyy lukukaudessa. Pääasiassa opiskelu on samanlaista kuin Suomessa.

– Ainoa selvä ero on siinä, että saksan kieli on hyvin kohtelias kieli, joten täällä jopa professorit pahoittelevat oppitunnilla tekemiään virheitä, Gren sanoo.

Saksan yliopistojen välillä voi olla suuriakin eroja saman kurssin sisällön kanssa. Professoreilla on pieni punainen lanka, mutta muuten heillä on vapaat kädet suunnitella kurssien sisältö.

Opinnäytetyön tekeminen vaihto-opiskelun aikana ei ole välttämättömyys, mutta loistava näytön paikka tulevia työmarkkinoita silmällä pitäen.

– Vaihto-opiskelijoiden tutkintoon liittyviä asioita koordinoivan professorin neuvojen ansiosta pääsemme paikalliseen tutkimuslaitokseen tekemään opinnäytetyömme, joka vastaa täydellisesti koulutustamme, Latva kertoo.

Valmistuneiden sijoittuminen työelämään

Viime vuonna valmistuneiden insinöörien työtilanne heikentyi hieman verrattuna edellisenä vuonna valmistuneisiin. Vakituinen tai määräaikainen työpaikka valmistuessa oli 73 prosentilla vastaajista. Viime huhtikuussa oli vakituisessa työssä hieman viime vuotta harvempi, kun taas määräaikaiset työt lisääntyivät. Työttömyys pysyi viime vuoden tasolla.

Vastaajista 73 prosentilla valmistumisen jälkeinen työpaikka vastasi koulutusta erittäin hyvin. Asiantuntijatehtävissä työskenteli valmistumisen jälkeen 72 prosenttia ja esimies- tai johtotehtävissä yhdeksän prosenttia.

Suurimpia työllistäjiä ovat teknologiateollisuus ja suunnittelutoimistot. Palkkataso säilyi, mutta miesten ja naisten palkkaero kasvoi.

Vastaajista 81 prosenttia oli tyytyväisiä insinöörikoulutukseen. Insinöörikoulutuksesta saadut tärkeimmät valmiudet olivat itsenäinen työskentely, tiimityöskentely ja ongelmien ratkaisukyky. Vastaajien arviot työelämän ja insinöörikoulutuksen valmiuksista vastasivat hyvin edellisen vuoden arvioita.

Lue lisää: www.ilry.fi/tutkittuatietoa

Tervetuloa insinööriyhteisöön

Opiskelujen alusta urasi päätteeseen saakka sinulla on niin ammatillisessa kehityksessä kuin etujasi valvomassa vahva yhteisö, Insinööriliitto. Jäsenenä voi hyödyntää jäsen- etuja huvin ja hyödyn merkeissä.

Liitto on aina turvana ammatillisissa liittyvissä asioissa. Se tarjoaa jatkuvasti myös merkittäviä rahanarvoisia hyötyjä jäsenten muuttuviin tarpeisiin. Opiskelijajäsenyyteen sisältyvät kaikki Insinööriliiton edut ja palvelut. Opiskelijoiden jäsenhinta on 30 euroa viidessä vuodessa.

Lue lisää: www.ilry.fi/liityopiskelijajaseneksi

5 000 euron palkinto

Insinööriliitto palkitsee parhaita insinööritöitä. Kilpailu on sekä AMK-insinööritöille että YAMK-insinööritöille. Edellytyksinä on, että työn pitää olla valmistunut 1.7.2020–26.9.2021 eikä osallistuja ole hakenut palkintoa aiemmin. Hakuaika päättyy 26. syyskuuta.

Lue lisää: www.ilry.fi/insinoorityot

IOL:n viestintäkanavat

Facebook Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Twitter IOLry

Instagram @insinooriopiskelijaliitto

kotisivu www.iol.fi

IOL:n ÄÄNI

Janne Jama, varapuheenjohtaja, Insinööriopiskelijaliitto IOLJanne Jama, varapuheenjohtaja, Insinööriopiskelijaliitto IOL

Jaksaminen edellä opintoihin

Tulevaa syksyä odottavat niin aloittavat kuin jatkavatkin opiskelijat. Aloittaville opiskelijoille syksy on jännittävää aikaa, kun monet ovat muuttaneet opiskelujen perässä uudelle paikkakunnalle ja opiskelutovereihin ei ole vielä täysin tutustuttu. Kaikki varmasti odottavat normaalin opiskelun pariin pääsyä.

Opiskelijoiden jaksaminen ja hyvinvointi ovat nousseet myös viime lukuvuoden aikana tärkeiksi puheenaiheiksi. Siitä huolimatta niiden eteen ei olla tehty tarpeeksi. Odotan ammattikorkeakoulujen ja Suomen hallituksen ottavan opiskelijoiden hyvinvoinnin vakavasti ja tekevän parannuksia opintojen laatuun, toimeentuloon sekä terveydenhuoltoon. Me opiskelijathan olemme Suomen tulevaisuus.

Poikkeusaikoina on erityisen tärkeää, että muistamme pitää huolta omasta ja toistemme jaksamisesta. Kuormittavan opiskelun rinnalle onkin hyvä pyrkiä keksimään muita aktiviteetteja, joiden avulla ajatukset saa pois opiskelusta ja kerättyä hyvää fiilistä ja energiaa. Opiskelijajärjestöt tarjoavat monenlaista harrastetoimintaa ja erilaisia tapahtumia niin läsnä kuin etänäkin. Niissä voi päästä tutustumaan samanhenkisiin ihmisiin. Jos innostusta ja mielenkiintoa riittää, voi lähteä järjestötoimintaan suunnittelemaan tapahtumia itse ja valvomaan opiskelijoiden etua.

Jos kuitenkin eteen tulee tilanne, jossa huomaa oman jaksamisen ja hyvinvoinnin laskeneen, tämän kanssa ei pidä jäädä koskaan yksin. Ongelmien ratkaisemiseksi on monia väyliä, mutta terveydellisissä asioissa kannattaa olla yhteydessä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöön (YTHS), Sen tarjoamat terveyspalvelut kuuluvat myös kaikille ammattikorkeakouluopiskelijoille. Kelalle vuosittain maksettavalla kaikille korkeakouluopiskelijoille pakollisella terveydenhuoltomaksulla saa käyttöön YTHS:n laajat palvelut.

Opiskeluaika on yksi merkittävimmistä hetkistä jokaisen opiskelijan elämässä. Tänä aikana solmitaan tulevia työsuhteita ja myös arvokkaita ystävyyssuhteita. Koskaan ei tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, joten kannattaakin ottaa tästä ajasta kaikki ilo irti, oli opiskeluja jäljellä vuosi tai vaikka neljä. Pidetään toisistamme huolta.