Yleisesti arvellaan, että teollisuuden työehto- sopimuksesta saattaa tulla yleissitova.

Jäseniä

huolestuttaa epävarmuus

Ennen työehtosopimusneuvottelujen alkua on tiedettävä, keitä sopimus koskee.

TEKSTI: Kirsi Tamminen ja KUVA: Mostphotos

Teknologiateollisuuden työnantajat ry aloitti toimintansa elokuun alkupuolella, ja yritykset voivat hakea yhdistyksen jäsenyyttä. Yhdistys neuvottelee syksyllä teknologiateollisuuden valtakunnalliset työehtosopimukset.

Viime keväänä Teknologiateollisuus ry yllätti muun muassa palkansaajajärjestöt, kun se ilmoitti, ettei aio enää sopia valtakunnallisia työehtosopimuksia. Jatkossa niistä neuvottelee uusi yhdistys.

Insinööriliitto hämmästeli jo keväällä, miksi toimivaa järjestelmää piti lähteä muuttamaan. Järjestelmä on tuottanut tuloksia, ja valtakunnalliset sopimukset ovat taanneet kaikille saman työsuhteen ehdot.

– Omien edustettaviemme näkökulmasta en näe, mitä ne yrityskohtaiset tarpeet voisivat olla, joita Teknologiateollisuus haikailee, sanoo Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksa.

Liiton jäsenten enemmistöä koskevat sopimukset päättyvät marraskuun lopussa, jolloin vuorossa on sopimusten uudistaminen muun muassa teknologiateollisuudessa, suunnittelualalla ja tietotekniikassa. Niiden voimassa olevat sopimukset on neuvoteltu Teknologiateollisuus ry:n kanssa.

Lisätietoja saadaan ensi kuussa

Syyskuussa uusi yhdistys kertoo tarkemmin yrityksistä, jotka haluavat järjestäytyä sitä kautta ja tehdä valtakunnallisia sopimuksia. Tiedossa on jo muutama iso yritys, jotka ovat hakeneet jäsenyyttä.

Insinööriliitto muiden palkansaajajärjestöjen kanssa odottaa tietoa mukaan lähtevistä firmoista, jotta tiedetään, keitä koskevia neuvotteluja aletaan käydä.

– Toivomme, että yritykset arvostavat valtakunnallisia sopimuksia eivätkä lähde kilpailemaan työsuhteen ehdoilla, Oksa sanoo.

– Toki olemme valmiita neuvottelemaan myös yrityskohtaisesti, jos siihen ilmenee tarvetta.

Valmisteluja jo keväällä

Insinööriliitossa on valmistauduttu eri aloja koskeviin työehtosopimuksiin keväästä lähtien. Ennen varsinaisia neuvotteluja Teollisuuden työnantajien kanssa on vielä keskusteltava esimerkiksi nykyisten työehtosopimuksien jälkisuojasta ja luottamusmiesten kausista.

– Olemme eri mieltä työnantajapuolen kanssa siitä, lakkaavatko sopimusten vaikutukset sopimuskauden päättyessä, kun neuvottelukumppanit vaihtuvat silloin, Oksa kertoo.

Ratkottavaa riittää siis jo ennen neuvottelupöytään menoa. Uudessa tilanteessa on niin paljon muuttujia, että Oksan mielestä on parasta pohtia etukäteen erilaisia skenaarioita, jotta päätöstä tehtäessä kyetään valitsemaan paras mahdollinen lopputulos.

– Sopimuksiin tulee lisää monimutkaisuutta ja meidän on ensisijaisesti keskityttävä siihen, miten turvata jäsenille reilut työsuhteen ehdot huolimatta siitä, että pakka muuttuu, Oksa tähdentää.

Huoli painaa jäsenistöä

Teknologiateollisuuden henkilöstöedustajat ovat huolissaan, miten asiat muuttuvat ja minkälaisia heikennyksiä on mahdollisesti tulossa.

– Suurin huoli nousee epätietoisuudesta, mitä kaikkea nyt tapahtuu, edunvalvontajohtaja kertoo kuulemastaan palautteesta.

Huolet koskevat jäsenten työehtojen lisäksi muun muassa omaa asemaa. Kuka jatkossa tekee yrityskohtaisia sopimuksia, jos ei ole luottamusmiessuojaa?

Tulevat työehtosopimukset koskevat niitä yrityksiä, jotka liittyvät Teollisuuden työnantajiin; loppujen kanssa on neuvoteltava yrityskohtaisesti.

Oksa arvioi, että sopimusten ulkopuolelle jäävien yrityksien neuvottelut venyvät pitkälle, sillä niitä ei voida edes aloittaa ennen valtakunnallista sopimusta.

– Yrityksissä voi syntyä pitkäkin sopimukseton tila, jolloin ne vastaavat työrauhasta omalla toiminnallaan.

Jussi Nousiainen, tuottaja, Akava WorksJussi Nousiainen, tuottaja, Akava Works

Faktapohjalta on hyvä neuvotella

Tämä on kauheaa sanoa, mutta insinöörimäisyys on tarttuvaa. Olen humanisti, jonka seura on tehnyt kaltaisekseen. Insinöörimäisyys on tietysti suuri klisee. Siihen liitettyjä määreitä ovat muun muassa tehokkuus, laskeminen, rationaalisuus, tunteettomuus, mielikuvituksettomuus ja kaavamaisuus.

Ensimmäiset niistä ovat hyveitä nykyisessä työssäni tuottajana Akava-yhteisön pienessä, mutta pippurisessa tutkimuspajassa Akava Worksissa.

Tuotamme tutkittua tietoa akavalaisille tärkeistä teemoista. Me nostamme esiin ilmiöitä. Meidän ei tarvitse niinkään esittää mielipiteitä, niitä kyllä riittää esimerkiksi kotitalousvähennyksestä, paikallisesta sopimisesta tai kilpailukieltosopimuksista. Paras hetki tässä työssä on, kun tutkittu tieto näkyy tehdyissä päätöksissä.

Syksyn mittaan palataan etätöistä vaihtelevasti työpaikoille. On kuitenkin hämärän peitossa, mitä se tietotyön uusi normaali oikein on. Koronan ensimmäisen vaiheen jälkeisessä etätyössä moni teollisuudessa työskentelevä tietotyöläinen koki keskeytysten ja henkisen kuormituksen hellittäneen. Saman Akava Works -kyselyn pohjalta selvisi, että myös insinööri, sosiaalinen eläin, kärsi ihmiskohtaamisten puutteesta.

Olen innoissani siitä, että työelämän tutkimuksen parhaat osaajat maassamme halusivat lähteä mukaan Akavan hankkeeseen Työhyvinvoinnilla työllisyyttä. Sen merkeissä Akava Works julkaisee syksyn ja alkuvuoden aikana kattavasti tuoretta tietoa työhyvinvoinnin merkityksestä taloudelle, työpaikoille, mielenterveydelle ja tuottavuudelle.

Työmarkkinoilla pehmeinä pidetyistä aiheista, kuten hyvinvointi ja mielenterveys on tulossa kovia aiheita myös neuvottelupöydissä. Faktapohjalta on hyvä lähteä syksyn neuvotteluihin. Insinööriliiton jäsenilleen tekemä työmarkkinatutkimus ja Ylemmät toimihenkilöt YTN:n tutkimus tuottavat korvaamatonta tietoa erimerkiksi palkoista. Me Akava Worksissa koetamme laajentaa kuvaa akavalaisten työelämästä omilla julkaisuillamme.

KUVA: Liisa Takala