Ilmalaiva tulee taas
Kiitoksena rohkeudestaan Pohjois-Euroopan ainoa ilmalaivatehdas Joensuussa saa työpaikkahakemuksia ympäri maapalloa.
Kun puhutaan ilmalaivoista, monella ajatus karkaa 1920-luvun jäykkärunkoisiin ja kömpelöihin, yli 200-metrisiin jättiläisiin, jotka liikkuivat painavien dieselmoottoreiden avulla. Joensuun laitakaupungilla Kelluu Oy:n tiloissa käsitykset muuttuvat. Pohjois-Euroopan ainoa ilmalaivatehdas on kolmen vuoden ajan rakentanut konseptia, joka kerää tarkkaa tietoa ilmasta käsin ketterällä ja helposti ohjattavalla aluksella.
Palvelua on kehitetty erityisesti sähkölinjojen tarkastuksiin.
– Itseohjautuva robotti-ilmalaiva automatisoi energiainfran valvontaa ja vähentää turhaa ihmistyötä. Dronelentoihin verrattuna etuna on ennen kaikkea pitkä, jopa 1200 kilometrin toimintamatka, esittelee toimitusjohtaja Jouni Lintu uusinta prototyyppiä.
Työn tehostamisen lisäksi konseptilla tavoitellaan parempaa ekologisuutta.
– Ilmalaiva tarvitsee 99 prosenttia vähemmän energiaa samassa tehtävässä kuin helikopteri, Lintu sanoo.
Kelluun palvelut ovat parhaillaan kaupallistamisen kynnyksellä. Konseptia on kesän aikaan testattu asiakasyrityksen kanssa sähkölinjojen tarkastuksessa kolmen maakunnan alueella.
Erikoisosaajia maailmalta
Kuuden henkilön työyhteisölle hallirakennus on viihtyisä. Muutto valoisaan halliin tuli mahdolliseksi, kun yritys keräsi miljoonarahoituksen pari vuotta sitten. Aiemmin Lintu ja yhtiökumppani Jiri Jormakka rakensivat ilmalaivoja vanhassa navetassa.
Kun Kelluu lähti hakemaan riveihinsä ilmalaivainsinööriä, -ohjelmoijaa ja -teknikkoa tuotteiden suunnitteluun, tietojärjestelmien kehittämiseen ja prototyyppien rakentamiseen, työpaikkailmoitukset levisivät nopeasti myös Suomen ulkopuolella. Hakemuksia tuli kymmenestä maasta.
– Mietin ensin, että onko tämä vitsi. Se oli mielenkiintoisin ja oudoin työpaikkailmoitus, jonka olen ikinä nähnyt, sanoo Benedek Prágai, ohjelmoijaksi valittu unkarilaislähtöinen fyysikko, joka on opiskellut laskennallista tekniikkaa Suomessa.
– Olen aiemmin suunnitellut kuuajoneuvoa Googlen kilpailussa, joten tämä sopii hyvin jatkoksi.
Vaikka avoimia työpaikkoja ei ole tarjolla, yritys saa työpaikkahakemuksia.
– Hakemuksia tulee Euroopasta ja yllättävän paljon myös Aasiasta. Olemme panostaneet paljon rekrytointiin, hakeneet hyvin spesifejä osaamisprofiileja ja määritelleet täsmällisesti, millaisia tekijöitä etsimme, Jouni Lintu kertoo.
Vanha kohtaa uuden
Kun Lintu muutamia vuosia sitten esitteli ilmalaivaideaansa ensimmäisiä kertoja, hän sai vastaansa lähinnä epäilyjä.
– Eihän sitä ymmärtänyt kukaan. Ihmisillä tuli ensimmäisenä mieleen epäonnistuneet, giganttiset ilmalaivahankkeet historian saatosta.
Nyt tilanne on muuttunut.
– Meillä on yli tuhat kilometriä lentävä alus, jonka ottamista kuvista voi laskea sähköpylväiden pultinkantojen määrän. Voimme hyvin kysyä, mikä tästä vielä puuttuu, Lintu sanoo.
Jormakka peilaa uutta tuotetta aina 1600-luvulle yltävään ilmalaivojen pitkään kehityskaareen.
– Ilmaa kevyemmän ilmailun historia ulottuu pitkälle, ja siitä tiedetään paljon. Nyt yhdistämme tosi monta eri teknologiaa uudella tavalla yhdeksi kokonaisuudeksi.
Suuret markkinat vetävät
Yrittäjät korostavat, että Kelluu ei myy pelkkiä ilmalaivoja vaan niihin pohjautuvaa palvelua.
Tällä hetkellä ainoa tukikohta on Joensuun tehdas. Siitä voi operoida ympäri Itä-Suomea Jyväskylään, Lappeenrantaan ja Kajaaniin asti.
– Tavoite on, että tänä vuonna saamme kotimaahan toisenkin toiminta-alueen, Jormakka kertoo.
Kaksikko luotsaa yritystä myös kansainvälisille markkinoille, missä sähkö- ja maakaasujakeluverkoston tarkastusmarkkinan arvo lasketaan kymmenissä miljardeissa euroissa. Tavoitteena on päästä viiden vuoden sisällä sadan miljoonan euron liikevaihtoon.
Taustalla on luja usko omaan tuotteeseen.
– Kuka vaan voi tehdä suuren ilmalaivan, jolla kuskataan isoja juttuja. Mutta pieni ja simppeli on hyvin hankala tehdä. Meillä on kasassa todella kova tiimi omien alojensa huippuosaajia, Jormakka arvioi.
Laskeutuminen vaikeinta tyynessä
Suomen kokenein ilmalaivalentäjä on joensuulainen Hermanni Kärki. Hänen vastuullaan on Kelluu Oy:n prototyyppien rakentaminen, testaamiseen vaadittavien työkalujen tekeminen sekä testilennot.
– Olen suunnitellut, rakentanut ja lennättänyt lennokkeja ja helikoptereita melkein koko ikäni. On ollut huikeaa päästä tekemään ilmalaivaa. Tutut kommentoivat, että tämä kuulostaa ihan Aku Ankan työltä, Kärki kertoo.
Hän kuvailee, kuinka ilmalaiva käyttäytyy lentäessä osin samaan tapaan kuten kiinteäsiipinen lennokki. Erojakin on.
– Sakkausnopeutta ei ole, eikä alus tipahda, jos moottorin pysäyttää. Alas on päinvastoin lennettävä moottoriteholla, ja alus liikkuu yhtä nopeasti ylös- ja alaspäin. Haastavinta on laskeutua peilityynessä: painoton alus ei tule alas vaan liukuu loputtomiin ilman vastatuulta.
Pitkillä lennoilla pilotti tarkkailee lentoa tietokoneelta. Jos ongelmia ilmenee, hän laskee aluksen maahan tai komentaa sen takaisin tukikohtaan.
Tuulirajana on tällä hetkellä 7 m/s maan pinnalla.
– Alus pystyy lentämään tuulessa, kun sillä on riittävästi moottoritehoa lentää vastatuuleen. Lennonohjainpiiri ja tuulikompensointiohjelmistomme pitävät aluksen vakaana. Tasainen, korkealla puhaltava tuuli ei ole ongelma, mutta maanpinnan pyörteily tuo joskus lisäjännitystä laskeutumiseen.