Elinajanodote vaikuttaa eläkepäätökseen

Mitä lyhyemmäksi henkilö arvioi oman elinikänsä, sitä todennäköisemmin hän hakee osittaista vanhuuseläkettä.

Suomalaisten kiinnostus hakea osittaista vanhuuseläkettä on yhteydessä heidän vanhempiensa elinikään, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreesta tutkimuksesta. Suomalaiset näyttäisivät arvioivan omaa elinaikaansa vanhempiensa eliniän perusteella.

Jos samaa sukupuolta oleva vanhempi on kuollut muuta väestöä nuorempana, työssä käyvä hakee osittaista varhennettua vanhuuseläkettä 61-vuotiaana muita aktiivisemmin.

– Aikaisemmin ihmisten eläkepäätöksiä ei ole voitu linkittää rekisteritietoon vanhempien eliniästä, sanoo tutkimuksen tehnyt ETK:n ekonomisti Satu Nivalainen.

Miesten odotettu elinikä on naisia lyhyempi, ja he myös hakevat osittaista vanhuuseläkettä aktiivisemmin. ETK:n mukaan pari vuotta sitten liki 14 prosenttia 61-vuotiaista miehistä haki osittaista vanhuuseläkettä. Naisilla vastaava osuus oli alle yhdeksän prosenttia.

Osittaisen varhennetun vanhuus- eläkkeen suosio näyttää vakiintuneen. Nivalaisen mukaan jokaisesta ikäluokasta noin kymmenes hakee osittaista vanhuuseläkettä 61-vuotiaana.

Varhainen eläke näkyy kukkarossa

Kertyneestä eläkkeestä voi nostaa joko puolet tai neljänneksen. Eläkkeen ottaminen varhennettuna, eli ennen omaa alinta vanhuuseläkeikää, pienentää eläkettä pysyvästi.

Lyhempään elävät hyötyvät osittaisesta vanhuuseläkkeestä. Osittaisen eläkkeen nostopäätöksillä on vaikutuksensa eläkkeiden maksamiseen tulevaisuudessa.

– Jos elinikänsä lyhyeksi arvioivat henkilöt nostavat eläkettä aikaisemmin, eläkkeitä voidaan joutua maksamaan enemmän kuin rahoituslaskelmissa on arvioitu, Nivalainen sanoo.

Järjestelmä toivoo tasapainoa

Eläkkeiden rahoituslaskelmat perustuvat keskimääräiseen elinajanodotteeseen. Laskelmien taustalla on oletus siitä, että ihmiset eivät nosta eläkettä elinikänsä perusteella. Tällöin lyhytikäisemmät ehtivät saada elinaikanaan vähemmän eläkkeitä ja pitkäikäisemmät enemmän. Näin järjestelmä on tasapainossa.

Jos lyhempään elävät nostavat järjestelmällisesti eläkkeitä mahdollisimman aikaisin, niitä joudutaan maksamaan enemmän kuin laskelmissa on oletettu.

Vaikka tällainen käyttäytyminen ei ole eläkepolitiikan näkökulmasta edullista, yksilölle valinta on optimaalinen.

– Henkilöt, joiden odotettavissa oleva elinikä on lyhyempi, hyötyvät osittaisen vanhuuseläkkeen nostosta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin he saavat elinaikanaan enemmän eläke-etuuksia kuin muuten saisivat, Nivalainen kertoo.

Vuoden 2017 eläkeuudistuksen tuoma osittainen varhennettu vanhuuseläke on mahdollinen 61 vuotta täyttäville.

ETK:n aiemman kyselyn mukaan yleisin syy eläkkeen hakemiseen on epävarmuus tulevaisuudesta ja eliniästä. Tuoreen tutkimuksen tulokset vahvistavat tätä havaintoa.