BITTIKATTAUS
Hae SASK-lähettilääksi
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK kouluttaa uusia SASK-lähettiläitä vuosittain useampaan otteeseen. Tämän vuoden kolmas lähettiläskoulutus järjestetään verkkokoulutuksena 25. syyskuuta– 2. lokakuuta. Koulutus pitää sisällään webinaareja, ennakkotehtäviä, keskusteluja, itsenäisesti suoritettavia tehtäviä sekä verkostoitumista muiden SASK-lähettiläiden kanssa.
Haku on auki 1. syyskuuta asti.
Koulutuksen tavoitteena on lisätä tietoa SASKin työstä maailmalla sekä tavoista vaikuttaa työntekijöiden oloihin. Koulutuksen jälkeen osallistujista tulee SASK-lähettiläitä. Lähettiläät voivat toimia ihmisarvoisen työn äänitorvina omissa verkostoissaan ja tapahtumissa sekä osallistua SASKin jatkokoulutuksiin ja hakea mukaan opintomatkalle.
Koulutukseen mukaan voi hakea kaikki työelämän ihmisoikeuksista kiinnostuneet henkilöt, aiempaa tietoutta asioista ei tarvita.
Lähettiläskoulutukseen osallistuu eri ikäisiä ja taustaisia ihmisiä ympäri Suomen. Yhdistävänä tekijänä on kiinnostus ihmisoikeuksiin ja halu tietää, mitä itse voi tehdä asioiden muuttamiseksi. Jokaisen apua tarvitaan maailman työntekijöiden oikeuksien parantamisessa.
Insinööriliitto on SASKin jäsenjärjestö.
■ Lue lisää: www.sask.fi
5 %
Mikroyrityksissä, joissa on palkattuna alle 10 työntekijää, työskentelee viisi prosenttia insinööreistä.
Riskiarvioinnit ajan tasalle
Työterveyslaitos muistuttaa työpaikkoja riskinarvioinnin päivittämisestä koronapandemian jatkuessa.
Työnantajan tehtävä on arvioida koronatartuntojen riski työpaikalla ja päivittää riskinarviointia, kun tartuntatilanne muuttuu ja rokotekattavuus parantuu. Koska työpaikat ja niissä tehtävät työt ovat hyvin erilaisia, jokaisen työpaikan on arvioitava oma tilanteensa ja riskinsä.
Riskin suuruuteen vaikuttavat muun muassa alueellinen tartuntatilanne, työn luonne, etätyömahdollisuudet, lähikontaktien määrä, matkustustarpeet, hygienian taso sekä uutena tekijänä rokotettujen työntekijöiden määrä.
– Riskinarvioinnit on pidettävä ajan tasalla, jotta pystytään tekemään työjärjestelyt fiksusti ja minimoimaan altistumisriskit työpaikalla, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula.
– Samalla työnantajan tulee erityisesti huomioida, että osalla työntekijöistä on vasta yksi rokotus. Rokotustilanne kuitenkin paranee nopeasti.
Maskien käyttöön koronarokotus ei tuo muutoksia, sillä rokotus ei välttämättä estä viruksen levittämistä.
– Hyvästä hygieniasta ja riittävistä etäisyyksistä on edelleen pidettävä kiinni ja oireilevien työntekijöiden on mentävä nopeasti testiin, muistuttaa johtaja Tommi Alanko Työterveyslaitoksesta.
kuva: Getty Images
Ohrasta valmistetaan oluen panemisessa tarvittavaa mäskiä.Oluen panemisen sivutuotteena syntyy energiaa
Hartwall ja Lahti Energia rakentavat biokaasulaitoksen, joka tuottaa biokaasua oluen panemisessa käytetystä mäskistä.
Yritykset ovat solmineet esisopimuksen biokaasulaitoksen rakentamisesta. Rakennustöiden on määrä käynnistyä loppuvuodesta, ja laitos on suunnitelmissa ottaa käyttöön vuoden 2023 alussa. Hankkeelle haetaan energiatukea.
Biokaasulaitos nousee Hartwallin panimon pihalle Lahdessa. Laitos käyttää raaka-aineenaan kiertotalouden mukaisesti panimolta yli jäävää mäskiä. Biokaasun valmistuksesta yli jäänyt mäski puolestaan palautetaan pellolle ravitsemaan ohrasatoa. Kypsä mallastettu ohra päätyy takaisin olutkattilaan maltaana.
Laitos tuottaa energiaa arviolta 12 gigawattituntia vuodessa. Määrä vastaa melkein 650 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta. Tällä katetaan suurin osa koko Hartwallin kaasuntarpeesta, joka on noin 70 prosenttia Hartwallin vuotuisesta lämpöenergian käytöstä.
Hartwall on sitoutunut hiilineutraaliin tuotantoon vuoden 2023 aikana, ja biokaasulaitos on askel kohti nollapäästöjä.
kuva: Hartwall
Kevalta 500 000 euroa työelämän kehittämisrahaa
Julkisen alan eläkevakuuttaja Kevan työelämän kehittämisrahaa saaneissa hankkeissa korostuvat työelämän ajankohtaiset haasteet, muuttuva työ sekä työhyvinvointi ja mielenterveyden tukeminen.
Hankkeiden tavoitteena on kehittää keinoja, joilla hillitään mielenterveysperusteisia poissaoloja ja psyykkisen kuorman kasvua. Lisäksi valmistaudutaan hybridityön, työn murroksen ja organisaatioiden muutokseen.
Pitkällä tähtäimellä keinojen odotetaan vähentävän työkyvyttömyysriskiä ja vahvistamaan työkykyä ennakoivasti.
– Työelämän kehittämisraha on vakiinnuttanut asemansa ennakoivan työkykyjohtamisen keinona. Erityyppiset organisaatiot haluavat Kevan tukemana hankkeillaan kehittää työelämää ja vähentää työkykyriskiä, varatoimitusjohtaja Tapani Hellstén sanoo.
Tom Gordinin mukaan päätös siirtää tapahtumaa vuodella ei ollut helppo.Helsinki Horse Show siirtyy
Ratsastuksen kansainvälinen suurtapahtuma, Helsinki Horse Show, siirtyy vuodella eteenpäin. Insinööri- liitolla oli tapahtuman kanssa yhteistyösopimus, joka siirtyy vuodella tai peruuntuu.
Järjestäjä teki päätöksen tapahtuman siirtämisestä jo heinäkuun alussa. Tapahtumajohtaja Tom Gordinin mukaan päätös oli nykytiedon valossa oikea.
– Teimme lopullisen päätöksen niin myöhään kuin mahdollista. Kun katsoo koronatilannetta nyt, se oli ainoa oikea, vaikka päätöksen tekeminen ei ollut helppoa, hän sanoo.
Gordinin mukaan suurtapahtuman lykkääminen perustui riskiarviointiin, jossa ykkösasia oli ihmisten ja hevosten terveyden ja turvallisuuden varmistaminen. Hänen mielestään nyt on selvää, että Helsinki Horse Shown järjestäminen lokakuussa 2021 olisi ollut mahdotonta niin, että ihmisten terveys ja tapahtuman jatko olisi voitu turvata.
– Päätös on ymmärretty niin katsojien, kilpailijoiden kuin eri sidosryhmien taholta. Tarkoitus on varmistaa tapahtuman jatko pitkälle eteenpäin. Omalta puoleltani toivon, että tapaamme Insinööriliiton toimiston väkeä ja ennen kaikkea jäseniä vuoden 2022 lokakuussa samoissa merkeissä kuin nyt oli suunniteltu.
kuva: Jari Rauhamäki
Elokuussa Insinööriliiton jäsenet perheineen seilasivat leppoisassa kesäillassa Kallavedellä Pohjois-Savossa. Kuopion insinöörit järjestivät risteilyn, joka oli Insinööriliiton tapahtuma.
kuva: Marjo Nykänen
petterin PALSTA
Petteri Oksa, johtajaLaiskojen ja saamattomien korotukset
Syksy tuo mukanaan työehtosopimusneuvottelut. Jäsenten enemmistöä koskevat sopimukset päättyvät marraskuun lopussa. Tuolloin pitäisi uudistaa sopimukset Teknologiateollisuudessa, suunnittelussa, tietoliikenteessä ja ICT-alalla. Loput seuraavat ensi vuonna.
Takeita siitä, että tuloksia syntyisi millään alalla tänä vuonna, ei ole. Suurin syy on työnantajien ajatus keikuttaa venettä ja uudistaa työehtosopimustoimintaa kyseenalaisella tavalla. Sopimuksia tullaan kuitenkin tekemään, valtakunnallisesti ja mahdollisesti myös yrityskohtaisesti.
Työehtosopimusten tärkein anti ovat työehdot: sairauslomat, lomarahat, luottamushenkilöjärjestelmä ja niin edelleen. Oleellista on myös raha, sopimuskorotukset. Paras ja tehokkain keino oman palkan nostamiseen on edelleen työpaikan tai tehtävän vaihto. Tärkeä paikkansa on myös suurinta osaa koskevilla korotuksilla, joista sovitaan sopimusneuvotteluissa.
Näemme asian niin, että palkkoja pitäisi suojata vähintään inflaatiolta kaikille tehtävillä palkankorotuksilla. Työnantaja vastustaa korotuksia, jotka kaikki saavat. Perustelu on useimmiten se, ettei ole mielekästä nostaa ”laiskojen ja saamattomien” palkkaa. Huomaamatta jää, että ei se palkka varsinaisesti nouse, jos korotus on inflaatiotasoa. Se estää palkkaa laskemasta.
Harva meistä on niin laiska ja saamaton, että ei ansaitse palkkaansa. Ja jos on, niin työnantajan tulee käyttää muita keinoja asian hoitamiseen kuin palkkapolitiikkaa. Jos joku ei suoriudu tehtävistään, niin hyvähän siihen olisi puuttua.
Suomalainen asiantuntija on edelleen kansainvälisesti vertailtuna palkkakuopassa. Tarvitaan palkkapolitiikkaa, joka johtaa hyvistä työsuorituksista ja yritysten tuloksista palkitsemiseen ja palkkojen nousuun. Tarve on edelleen myös kaikille tehtävillä yleiskorotuksilla, ettei palkkojen pohja rapaudu. Siinä ei ole kysymys laiskoista ja saamattomista, vaan rationaalisuudesta.
Eri aloilla on osittaista työvoimapulaa
Viime vuonna rekrytointiongelmia koki 40 prosenttia työvoimaa hakeneista toimipaikoista. Toimialoista rekrytointiongelmia oli eniten sosiaali- ja terveysaloilla, joissa yli puolella työvoimaa hakeneista toimipaikoista oli ongelmia löytää tarvitsemaansa työvoimaa. Tiedot ilmenevät tuoreesta työ- ja elinkeinoministeriön TEM-analyysistä.
Kokonaan tai osittain ilman sopivaa työvoimaa jääneiden toimipaikkojen osuus oli kaikilla toimialoilla yhteensä viidennes. Osuus oli sama kuin koronapandemiaa edeltäneenä vuonna 2019.
Rekrytointiongelmat vähenivät kaikilla muilla toimialoilla paitsi julkisten palveluiden ja koulutuksen aloilla.
Osaamiseen liittyvät puutteet olivat useimmin mainittuja rekrytointiongelmien syitä. Työpaikkaan liittyvät syyt saivat toiseksi eniten mainintoja. Työpaikkaan liittyvät syyt olivat viime vuonna harvinaisempia yksityisellä sektorilla muihin sektoreihin nähden.
Rekrytointitarpeen syynä oli uuden työpaikan syntyminen yli puolessa yksityisen sektorin rekrytoinneista. Sen sijaan kuntasektorilla suurin osa työvoiman hankinnasta on poistuman korvaamista.
Eläkebarometri kertoo kansalaisten tahdosta
Joka toinen suomalainen kannattaa työperäisen maahanmuuton lisäämistä, jos maamme eläkejärjestelmää pitäisi muuttaa rahoituksen takia. Sen sijaan eläkkeiden leikkaamista suomalaiset vastustavat jyrkästi, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore eläkebarometri.
Suomalaiset tyrmäävät eläkkeiden leikkauslistat. Lähes kaikki väestöryhmät suhtautuvat kielteisesti nykyisten ja tulevien eläkkeiden leikkaamiseen, jos eläkejärjestelmän rahoitusta pitäisi vahvistaa.
Suosituin ratkaisu rahoituksen vahvistamiseksi on työperäisen maahanmuuton lisääminen. Keinoa kannattaa täysin tai jossain määrin 52 prosenttia eläkebarometrin vastaajista. Työperäisen maahanmuuton lisääminen kuitenkin jakaa suomalaisia vahvasti. Keinoa vastustaa 30 prosenttia.
Työperäinen maahanmuutto saa suomalaisilta hyväksynnän myös silloin, kun etsitään parasta vaihtoehtoa eläkkeiden rahoituksen vahvistamiseksi. Maahanmuuttoa pitää parhaimpana ratkaisuna 37 prosenttia.
Syntyvyyden lasku ja väestön ikääntyminen tuovat tulevaisuudessa eläkkeiden rahoitukseen muutospainetta.
Maliranta johtajaksi Palkan- saajien tutkimuslaitokseen
Jyväskylän yliopiston taloustieteen professori Mika Maliranta on nimitetty Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) uudeksi johtajaksi elokuun alusta alkaen.
Maliranta työskenteli aiemmin Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tutkimusprofessorina sekä Jyväskylän yliopiston taloustieteen professorina. Maliranta on erikoistunut talouskasvun ja työmarkkinoiden kysymyksiin.
– Palkansaajien tutkimuslaitoksen päämääränä on tukea ihmisten hyvinvointia. Keinoina tässä ovat riippumaton ja korkeatasoinen tutkimus ja siitä johdettu päätöksenteko. Laitosta kehitetään jatkuvasti, jotta sen rooli olisi entistä näkyvämpi ja vaikuttavampi, Maliranta kommentoi.
Maliranta jätti työnsä KKV:ssä, mutta jatkaa osa-aikaisessa virassaan Jyväskylän yliopiston taloustieteen professorina.
Maliranta näkee uuden roolinsa PT:n johtajana aktiivisena yhteiskunnallisena keskustelijana, joka edistää dialogia talouspoliittisessa keskustelussa, tuo siihen tutkimuspohjaista sisältöä sekä torjuu kuplia.
– Talouspoliittinen keskustelu koostuu faktoista, teorioista, väitteistä ja huuhaasta. Haluan edistää talouspoliittista dialogia, joka on itsenäistä, ymmärrettävää, ja aina kunnioittavaa, Maliranta summaa.
Insinööriliitto on PT:n jäsen palkansaajakeskusjärjestö Akavan kautta.