Tulokkaat palkkaavat väkeä
Yritykset listautuvat pörssiin usein kovassa kasvuvauhdissa. Se tarjoaa tilaisuuden hakea niistä töitä.
TEKSTI ja KUVA: Janne Luotola
Helsingin pörssiin listautuu vuosittain kymmenkunta uutta yritystä. Alkuvuoden aikana pörssin päälistalle ovat tulleet Musti Group, United Bankers ja Verkkokauppa.com sekä pörssin First North -listalle Bilot ja Nanoform Finland.
Lisäksi julkisuudessa on puhuttu ainakin Aivenin ja Woltin aikeista listautua.
Menneiden vuosien listautumisia tutkimalla selviää, että yritykset ovat listautumisvuonna usein nousukiidossa. Viime vuosilta rajatussa 36 julkisen yrityksen ryppäässä työntekijämäärä kasvoi vuodessa keskimäärin lähes seitsemän prosenttia vuodessa.
Työntekijöiden määrä kasvoi 30 yrityksessä, mutta vaihtelu oli suurta. Suhteellisesti kovimmat kasvajat olivat usein pieniä rahoitusalan yrityksiä.
Keskisuurista yrityksistä työntekijämäärä kasvoi prosentuaalisesti rivakinta vauhtia Goforella, jossa kasvua oli 60 prosenttia eli 146 henkeä. Nopeiden kasvajien joukossa oli useita ohjelmistoalan yrityksiä, kuten Next Games, Efecte ja Siili.
Muutamassa väki väheni
Viidessä yrityksessä työntekijämäärä pieneni. Jyrkin romahdus oli DNA:lla, jonka työntekijämäärä väheni 19 prosenttia eli 326 hengellä. Myös Roviolta irtisanottiin runsaasti väkeä listautumisen jälkeen. Yhdessä yrityksessä työntekijämäärä ei muuttunut.
Kasvupyrähdyksistä ei seuraa useinkaan pikaista takapakkia. Kun tarkastellaan 24 yrityksen työntekijämäärää kahden vuoden päästä listautumisesta, niiden työllistämien henkilöiden määrä on kasvanut listautumisvuoden jälkeisestä vuodesta jopa listautumisvuotta nopeammin: 17 prosenttia. Vaihtelu on tosin tässäkin joukossa suurta.
Selvitykseen valitut yritykset listautuivat Helsingin pörssiin First North -listalle tai päälistalle vuosina 2016–2018. Aikaväli valittiin selvitykseen sen perusteella, että tällä rajauksella yrityksistä on saatavilla listautumisvuoden ja sitä seuraavan vuoden työntekijämäärät.
Korona voi muuttaa tilannetta
Työntekijämäärätiedot on kerätty Kauppalehden Yritykset-palvelusta. Kaksi yritystä jätettiin laskuista, koska tietoa ei ollut saatavilla tai se oli väärä.
Koska listautumisvuosia on selvityksessä kolme, selvityksen tulokset eivät ole sidoksissa vain yhden vuoden yleiseen talouskasvuun. Valitut vuodet ovat kuitenkin talouskasvun vuosia. Koronaviruspandemia saattaa tänä vuonna hidastaa yritysten kasvua.
Henkilöstöä voidaan palkita kurssinoususta
Työntekijän kannalta yrityksen hakeutuminen pörssiin aiheuttaa vain vähän muutoksia.
Osakeyhtiöt jakautuvat yksityisiin ja julkisiin osakeyhtiöihin. Valtaosa suurimmista monikansallisista yrityksistä on julkisesti ostettavia. Ne hakevat kasvua usein pörssin kautta.
Pörssiin listautumisesta ei koidu yritykselle suoraa hyötyä. Sen sijaan pörssissä olemisesta pitää maksaa, ja laki edellyttää ylimääräistä sääntelyä. Yhtiön on pakko julkaista osavuosikatsauksia ja lisätä yhtiön läpinäkyvyyttä.
Epäsuorasti yritys voi hyötyä listautumisesta paljon enemmän kuin siitä koituu välittömiä rasitteita. Julkisen osakeyhtiön osakkeen arvo määräytyy vapaasti markkinoilla, mikä helpottaa yrityskauppojen tekoa. Pörssiyritys voi saada lainaa yksityisiä yhtiöitä halvemmalla, ja liiketoiminnan kasvun rahoittaminen helpottuu.
Kurssinousu hyödyttää johtoa
Omistajat hyötyvät yrityksen listautumisesta, jos yhtiön kurssi nousee listautumisen yhteydessä. Yritysjohto voi hyötyä kurssin noususta, jos palkitseminen on sidottu siihen. Yrityksen työntekijöitäkin voidaan kannustaa osakkeen hintaan sidotulla järjestelyllä.
Työntekijän asemaan pörssiin kuulumisella ei ole juuri vaikutusta. Samat lait ja sopimukset koskevat niin yksityisen kuin julkisen yhtiön työntekijöitä.
Poikkeuksena on se, että julkisen yrityksen on pidettävä luetteloa yhtiön työntekijöistä, jotka pääsevät käsiksi sisäpiiritietoon. Sisäpiiritietoa ei saa käyttää hyväksi arvopaperikaupoissa.
Lähde: Kauppalehden yrityshaku