Tekstiili- ja vaatetustekniikan insinöörien koulutus loppui lähes 10 vuotta sitten Tampereen ammattikorkeakoulusta. Muualta Suomesta tekstiili-insinöörien koulutus oli lakkautettu jo aikaisemmin, mutta Tampereen ja Lahden ammattikorkeakoulut sekä Tampereen teknillinen yliopisto sinnittelivät 2010-luvulle saakka.

Alasajoa perusteltiin vaatetustuotannon siirtymisellä pois Suomesta sekä opiskelijoiden vähäisellä kiinnostuksella opintoihin.

Suomen Tekstiili & Muoti -yhdistyksen jäsenyrityksilleen toteuttaman osaamiskartoituksen mukaan tekstiilialan ammattilaisille on edelleen tarvetta.

– Materiaaliosaaminen ja tekstiili- teknologia nousivat kolmanneksi tärkeimmäksi osaamisalueeksi rekrytointitarpeissa 5–10 vuoden jaksolle, asiantuntija Auri Kohola Suomen Tekstiili & Muoti -yhdistyksestä kertoo.

Yhdistys on tekstiili-, vaate- ja muotialan yritysten järjestö.

Ammattilaisista tulee pula

Koholan mukaan ammattitaitoisista tekstiili-insinööreistä tulee lähivuosina pula, kun tekstiililaboratorioissa etsitään korvaavia kuituja fossiilista alkuperää oleville.

– Tekstiilialan hiilineutraaliustiekartassa on merkittävästi noussut esiin tarve tekstiilitekniselle osaamiselle.

Osaamista tarvitaan myös tuotantoprosessin hallinnassa ja kehittämisessä sekä uusiokuituja ja kierrätyskuituja käsittelevän teknologian kehittämisessä. Suomen Tekstiili & Muoti näkee tekstiiliteknologiassa ja sen tuotteissa suuren vientipotentiaalin, sillä alalle on syntynyt useita yrityksiä.

Myös koronavirusepidemia osoitti ammattitaidon tarpeen.

– Muutamat suomalaiset yritykset ovat siirtyneet kehittämään nopealla aikataululla suojamateriaaleja. Siinä tarvitaan nimenomaan tekstiiliteknistä osaamista, Kohola muistuttaa.

Vaatetusteollisuus hiipui

Tekstiiliala on yksi maailman suurimmista toimialoista. Suomesta erityisesti vaateteollisuus hiipui tai siirtyi halpatuontimaihin jo 1970- luvulta lähtien.

– Vaikka Suomessa ei ole enää laajaa vaatetustekstiilien tuotantoa, se ei tarkoita, etteikö täällä tarvittaisi alan asiantuntijoita, professori Pirjo Kääriäinen Aalto-yliopiston muotoilun linjalta toteaa.

Hän on puolustanut tekstiili-insinöörien koulutuksen palauttamista muun muassa Opetushallituksen alakohtaisessa työryhmässä.

Kääriäinen muistuttaa, että tekstiiliteknistä ammattitaitoa tarvitaan muun muassa suunnittelussa, testauksessa, ostossa ja tuotekehityksessä. Lisäksi ympäristö- ja turvallisuusvaatimukset työllistävät yhä enemmän myös tekstiiliteollisuutta.

Yritykset kiinteämmin mukaan

Samaa mieltä Kääriäisen kanssa on Anniina Allinniemi, Tampereen ammattikorkeakoulusta valmistunut tekstiili-insinööri. Jatko-opintojen jälkeen hän työllistyi tuotantopäälliköksi lääkinnällisiä painevaatteita valmistavaan Lymediin.

Hän on huolissaan kotimaisen osaamisen ja hiljaisen tiedon katoamisesta pitkän linjan ammattilaisten jäädessä kohta eläkkeelle.

Hän toivoo, että tekstiili-insinöörikoulutus voitaisiin jatkossa suunnitella kiinteämmin yritysten kanssa.

– Yritys voisi valmentaa itselleen tulevaisuuden työntekijää jo opiskeluvaiheessa, Allinniemi ehdottaa.

Lymedissä muut tekstiili-insinöörit ovat sijoittuneet tiiminvetäjäksi, mallimestariksi ja suunnittelija- kaavoittajaksi.

Luotettavaa kotimaista koulutusta

Lapuan Kankureiden, muun muassa tekstiilialan teknikon koulutuksen käynyt, toimitusjohtaja Esko Hjelt toivoo, että kotimaisiin yrityksiin saataisiin kotimaista osaamista jo alemmasta korkeakoulututkinnosta alkaen.

– Suomen koulutus tiedetään laadukkaaksi. Voidaan tietysti ajatella, että Kiinassa koulutuksen saanut ja siellä toimiva tekstiili-insinööri osaisi saman kuin täällä kouluttautunut. Mutta osaaminen perustuu luottamukseen.

Ulkomaille jatko-oppiin

Tällä hetkellä Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK tarjoaa materiaalitekniikan opintoja biotuotetekniikan ja laboratoriotekniikan tutkinto-ohjelmissa. Niissä on osittain samoja opintojaksoja kuin aiemmissa paperi-, tekstiili- ja kemiantekniikan koulutusohjelmissa.

Rakennettu ympäristö ja biotalous -osaston johtaja Jouko Lähteenmäen mukaan biotuotetekniikassa käsitellään samoja teemoja kuin TAMK:n ja Aalto-yliopiston yhteisessä pohdinnassa olevassa tekstiili-insinöörin koulutuksessa. Päätöksiä koulutuksesta ei ole tehty.

– Meillä testataan teknisiä tekstiilejä ja koulutuksessa on jo tekstiilialan opintoja. Opinnot ovat yhdistelmä nykyaikaista ja innovatiivista biotuotetekniikkaa ja laboratoriotekniikkaa, Lähteenmäki kertoo.

Hän ehdottaa tekstiilitekniikkaan ammattikorkeakoulun erikoistumis- opintoja. Opiskelija voi siirtyä jatko- opintoihin esimerkiksi Ruotsin Boråsin yliopistossa toimivaan The Swedish School of Textiles:iin tai Tallinnan TalTechiin.

Tekstiili-insinöörikoulutusta on myös Saksassa ja Liettuassa.