Yksi kotioluen harrastajista on savonlinnalainen Topi Kämppi, joka on noin kuuden vuoden ajan harrastanut oluen panemista.

Olutta on saatavilla melkein kaiken värisenä, makuisena ja vahvuisena. Variaatioiden loputon määrä on aiheuttanut lähes yhtä suuren määrän erilaisia olutlajeja.

– Nuorempana ymmärsin, että on muitakin olutmakuja kuin perinteinen keskiolut. Erikoisoluiden makuun päästyäni aloin etsimään tietoa, miten olutta voi tehdä itse, mitä aineita ja laitteita tarvitaan, Kämppi kertoo.

– Ensimmäiset kokeilut olivat valmiiden uutteiden kautta, johon lisätään vain kuuma vesi ja sokeri. Ne eivät kuitenkaan maistuneet kovin hyviltä, hän jatkaa.

Makua alkoholisuuden sijaan

Kun tiedot ja taidot karttuivat, uutteisiin lisätty sokeri vaihtui spraymaltaaseen ja mäskäykseen, joiden avulla olut sai enemmän makua alkoholin sijaan. Samalla Kämppi alkoi kehittää omaa laitteistoa.

– Jos jotain tehdään, se tehdään kunnolla, Kämppi sanoo.

Armeijan vanhat rosteriset soppatykin etukattilat saivat uuden elämän käymisastioina. Omien reseptien kehittely alkoi kaverien kanssa, ja niitä on kertynyt jo kymmenkunta.

Omien reseptien kehittämisessä ensimmäinen askel on miettiä, minkälaista olutta haluaa. Maku tulee maltaista, humalan määrästä, hiivasta ja vedestä. Näiden aineiden suhteita muuttamalla saadaan erilaisia olutlajeja.

Opinnoista lisäpotkua harrastukseen

Kämpin nuoruuden haave panimomestarin koulutuksesta on vielä ajatuksissa. Lähin oppilaitos on Tanskassa, joten hyvänä kakkosena on ympäristöteknologian koulutus. Koulutukseen kuuluu muun muassa elintarviketeknologiaa, jossa voi erikoistua esimerkiksi juomateollisuuteen.

Kämpille heräsi ajatus harrastuksen ja työn yhdistämisestä, ja hän alkoi etsiä harjoittelupaikkaa panimoalalta.

– Viime vuoden alussa pääsin työharjoitteluun pienpanimo Waahto Breweryniin, jossa harjoittelun jälkeen olen jatkanut osa-aikaisena työntekijänä, Kämppi kertoo.

– Työharjoittelussa loin reseptiä uudelle oluelle ja osallistuin oluen maun kehittämiseen. Onnistumisen ilo on työn suola.

Opintojen mikrobiologian tunneilla Kämppi on saanut hyvät pohjatiedot siihen, miten esimerkiksi hiiva toimii tai minkälaisia bakteereita on olemassa. Puhtaanapidon tärkeys yhdistettynä kemian opintoihin ovat auttaneet ymmärtämään prosessia vielä enemmän.

– Jopa Waahto Breverynin vanhempi olutmestari sanoi, että olen saanut hyvät opinnot alalle, vaikka itse panimopuolen tekniikan olen oppinut töissä.

Agentin hommia kesätöissä

teksti: Minna Johansson ja kuva: Taru Salo

Roosa Huttunen on ensimmäistä kertaa kesätöissä logistiikka-alan yrityksessä.

Kolmen vuoden opinnot energia- ja ympäristötekniikassa vaihtuivat vuosi sitten tuotantotalouden koulutukseen. Kesätyön Roosa Huttunen löysi koulun Messi-palvelun kautta. Vaikka suunnitelmissa ei ollut logistiikkapuolen kesätyö, hän ei kadu valintaansa.

Kun kesätyöt alkoivat, Turun maisemat vaihtuivat Uudenkaupungin Hangonsaaren maisemiin, missä sijaitsee Yaran lannoite- ja kemikaalitehdas.

Huttunen toimii laivan selvittäjänä eli agenttina Movere Oy:ssä. Yhtiö toimii Yaran omistaman toiminimen Rikkihapon laivauksen alla. Agentti toimii laivan kontaktina Suomessa.

Työtehtäviin kuuluu toimittaa tarvittavat dokumentit aluksesta ja lastista viranomaisille ja satamalle.

– Työnkuvani on koronavirusepidemian takia muuttunut. Normaalisti kävisimme laivojen sisällä täyttämässä tarvittavat dokumentit, yleensä kapteenin kanssa. Nyt asiat hoidetaan sähköpostin kautta, Huttunen kertoo.

– Lakisääteisten velvoitteiden lisäksi pidän yhteyttä useamman kerran päivässä laivoihin, Yaran henkilöstöön sekä seuraavaan agenttiin siitä, miten kunkin laivan lastaus tai purkaminen sujuu.

Huttunen selventää, että esimerkiksi sadekelillä työt voivat seisoa, koska lannoitelastaukset ja purut tehdään laivan luukkujen kautta irtolasteina.

Monenlaista apua muille

Agentit auttavat muun muassa veden tai varaosien hankinnassa, jätteiden hävityksessä tai miehistön vaihdoksissa. Myös laskutukset ja uusien tarjouslaskelmien teko kuuluvat työnkuvaan.

– Työ voi olla välillä aika hektistä, Huttunen naurahtaa.

Työtä tehdään maanantaista perjantaihin lähinnä päiväsaikaan. Koska satama on auki 24/7, ilta- tai viikonlopputöiltä ei voi välttyä.

– Laivat jaetaan useimmiten kahden työntekijän kesken. Välillä voi joutua ilta-aikaan vastailemaan sähköpostiin tai tulla takaisin työmaalle, Huttunen sanoo.

Laivojen lastaus voi kestää muutamasta tunnista muutamaan päivään. Laiturialueella on pituutta noin 300 metriä.

Tilaa on kolmelle pienelle tai yhdelle isolle ja yhdelle purkavalle happolaivalle. Samalla avomerellä voi odottaa useampikin uusi laiva laituripaikan vapautumista.

Laivatermit tutuksi töissä

Työ saattaa kuulostaa hyvin yksinkertaiselta, mutta sitä se ei Huttusen mielestä ole.

– Olen joutunut opettelemaan aivan uuden laivakielen. Jopa luotsi sanana oli minulle aivan uusi. Savossa kun ei merta ja isoja laivoja ole, Huttunen kuvailee.

Tuotantotalouden logistiikkatunneista on ollut hänelle iso hyöty, ja hän on ymmärtänyt paremmin työnkuvansa.

Esimerkkinä hän mainitsee asiat, jotka vaikuttavat tehtaaseen tai toisaalta laivoihin. Myös Excelin hallinta on ollut tärkeää. Työkaverit ovat avuliaasti neuvoneet kaikessa.

– Välillä on pitänyt olla kieli keskellä suuta, jotta kommunikointi on sujunut, mutta kaikesta olen selvinnyt tähän saakka.

Uusi kampus avaa ovensa syyslukukauden alussa.

Opinnot alkavat uusissa tiloissa

TEKSTI ja KUVA: Anne Granat-Jukakoski

Turun ammattikorkeakoulun uusi kampus EduCity avaa syyskuussa ovensa Kupittaalla. Kysyimme insinööriopiskelijoilta, mitä odotuksia heillä on uudelta kampukselta ja miten uusi kampus muuttaa omaa opiskeluarkea.

Juha Nurmi

* Vuosikurssi: Kevät 2019

* Opintolinja: Koneautomaatio

– Alkukankeuden jälkeen odotan tehokkuutta ja sujuvuutta: ei ole enää kilometrien kulkemista luentojen välillä.

– Kun erikoistumisopinnot alkoivat, luentoja oli Kupittaalla ja Sepänkadulla. Nyt saamme uudet, modernit tekniikan tilat laboratorioineen keskelle jo olemassa olevaa monipuolista kampusympäristöä.

– Uuden kampuksen sijainti vaikuttaa ainakin kulkemiseen. Kupittaan haastava parkkipaikkatilanne ohjaa käyttämään joukkoliikennettä ja mahdollisesti polkupyörää täältä naapurikaupungin puolelta.

Erilaiset projektit lisääntyvät opintojen edetessä. Nurmi arvioi, että ryhmätyöskentelyyn varattujen tilojen runsaus uudella kampuksella vastaa tarpeeseen entisiä tiloja huomattavasti paremmin.

kuva: Laura Littunen

Nea Anttalainen

* Vuosikurssi: Kevät 2019

* Opintolinja: Konetekniikka, moottori- ja energiateknologia

– Odotan uudelta kampukselta paljon. On jännittävää nähdä uudenkarheat laboratoriotilat ja miten niissä on otettu huomioon eri opintolinjat.

– On mukavaa, kun kaikki on lähellä ja koneteknologiakeskus on aivan vieressä. Kiinnostaa nähdä, millaisiin ratkaisuihin suunnittelijat ovat päätyneet. Onko uudella kampuksella esimerkiksi enemmän tiloja ryhmätöille ja itsenäiselle opiskelulle kuten lupaillaan.

– Suurta kiinnostusta herättää myös aulassa olevat Tiedon portaat. Odotan innolla myös liukumäen testausta.

Anttalainen arvelee, että kampus tuo opiskeluarkeen lisää myönteisiä asioita ja mahdollisuuksia. Esimerkiksi ryhmätöiden tekeminen tehostuu.

– Toisaalta auton pysäköinti on Kupittaalla entistä vaikeampaa, mutta eiköhän tuohonkin ratkaisu ole.

kuva: Nea Anttalaisen kotialbumi

Jone Nousiainen

* Vuosikurssi: Syksy 2018

* Opintolinja: Energia- ja ympäristötekniikka

– Olen nähnyt muutamia luonnoskuvia uudesta kampuksesta. Se näyttää viihtyisältä ja avaralta. Toivon, että luokkatiloissa on otettu huomioon omien tietokoneiden ja koulun verkon käyttäminen.

– Uskon, että kampuspubi ja huhuttu liukumäki tekevät siitä Turun AMK:n viihtyisimmän kampuksen.

Nousiainen arvostaa sitä, ettei tarvitse enää juosta Sepänkadulta Kupittaalle, jotta ehtii luennolle.

– Oma kotimatkani myös lyhenee huomattavasti, mikä on myönteistä.

kuva: Jone Nousiaisen kotialbumi