Aitajuoksija Nooralotta Neziri valikoitui keväällä kasvoiksi Insinööriliiton kampanjaan, jossa tuodaan esiin insinöörien ja muiden tekniikan alan ammattilaisten työn merkitystä yhteiskunnalle. Päätös suostua koulutuspohjaisen ammattiliiton kampanjan kasvoiksi oli Nezirille helppo.

– Itse asiassa olin otettu, kun minua tähän pyydettiin. Koulutus on minulle tärkeä teema, joten arvomaailmat kohtaavat. Tämä on mukava projekti, Neziri sanoo.

Koulutuksen osalta nuori urheilija tietää, mistä puhuu. Neziri kuuluu joukkoon, joka on huippu-urheilun ohessa raivannut aikaa opiskeluun. Todisteena tästä Nezirillä on taskussaan kauppatieteen maisterin paperit Turun yliopiston Porin yksiköstä parin vuoden takaa.

– Olen edelleen erittäin opiskeluhenkinen. Tekisi mieli opiskella vielä lisää, mutta olo on sellainen, että opiskelut on hetkeksi opiskeltu. Nyt keskitytään urheiluun, hän sanoo.

Valmiina aikuisten lajiin

Urheilijana Neziri uskoo elävänsä uransa parasta vaihetta. Vuonna 2014 ensimmäisenä suomalaisnaisena 100 metrin aidat alle 13 sekunnin juosseen Nezirin mukaan aitajuoksijoiden parhaat vuoden osuvat yleensä 25 ikävuoden jälkeiseen aikaan.

– Aitajuoksu on aikuisten ihmisten laji, jossa juniorina on vaikea murtautua aivan kärkeen. Laji on tekninen ja hyvin fyysinen. Ehkä aitajuoksussa huipputulosten saaminen vaatii kypsymistä ja kypsyttelyä, hän pohtii.

Heinäkuisessa Jyväskylässä Neziristä huokuu huippu-urheilijalle tyypillistä tervettä itsetuntoa. Hän uskoo loppukauden aikana rikkovansa vuodelta 2016 olevan ennätyksensä 12,81.

– Treenit ovat sujuneet hyvin, pahimmat terveysmurheet tuntuvat olevan takana ja taustalla on Suomen analyyttisin valmentaja Petteri Jouste. Perustaso ja -suorittaminen ovat hyvällä tasolla, joten loppukesän kisoissa hyvinkin irrota pykälä tai pari lisää, Neziri myhäilee.

Kovan tason kahdet kasvot

Suomen naisaiturien taso on poikkeuksellisen kova. Kärki on ainakin eurooppalaisen mittapuun mukaan sekä terävä että lavea: Neziri, Annimari Korte ja Reetta Hurske muodostavat kovan kolmikon, jonka takana on joukko hyviä haastajia.

Nezirin mukaan naisten pika-aitojen tason nousu on osin sattumaa, osin menestyksen synnyttämää ja ruokkimaa buumia. Hänen mielestään on selvää, että sisäinen kilpailutilanne vie lajia eteenpäin.

– USA on tästä hyvä esimerkki. Kun kilpailutilanne on lähes lajissa kuin lajissa maan sisällä kova, tulostaso nousee. Menestys luo menestystä, Neziri sanoo.

Hän myöntää, että kilpailutilanne lisää myös raskautta ja painetta, joita on osattava käsitellä.

– Se lisää tunneskaalaa ennen kisoja ja sen jälkeen. Jos ja kun haluaa olla aiturikolmikon paras, on ikään kuin pakko pärjätä. Mutta on selvää, että sisäinen kilpailu ja tason nousu näkyy kaikkien naisaituriemme tuloksissa, Neziri sanoo.

Hänen mukaansa kansallisen tason leveys on kuin lottovoitto etenkin koronan aiheuttamassa poikkeustilanteessa.

– Suomalaisten naisaiturien ei ole tarvinnut murehtia kovien kisojen puuttumista, kun matkustamista on koronan takia rajoitettu. Riittää, kun menemme yhdessä viivalle.

EM-kisojen peruutus iso pettymys

Neziri myöntää, että etenkin EM- kisojen peruuntuminen oli hänelle kova kolaus. Tavoite oli, että Roomassa pyyhitään lopullisesti mielestä vuoden 2018 Berliinin EM-kisojen katkera neljän tuhannesosasekunnin karsiutuminen aitafinaalista.

– Kyllä siinä tuli ensin itku silmään. EM-kisoissa menestyminen oli tärkeä tavoite, mutta minkä tilanteelle mahtaa.

Urheilussa vastoinkäymisessä on aina voiton siemen. Neziri on löytänyt koronan aiheuttamasta poikkeustilanteesta uuden mahdollisuuden. Olympiakisojen siirtyminen vuodella eteenpäin antaa hänelle lisää aikaa valmistautua kisoihin.

– Ei niissäkään kisoissa pelkkä mukaan pääseminen ja osallistuminen enää riitä. Tavoitteet pitää olla korkeammalla. Olympialaisten aitafinaaliin selviäminen olisi kyllä aika kova juttu, todellinen huippusuoritus, unelma, hän tähdentää.

Mitali vuoden 2022 EM-kisoissa ja 12,60-alkuinen ennätys kuuluvat Porissa varttuneen huippuaiturin tulevaisuuden tavoitteisiin olympiafinaalin lisäksi.

– Urheilussa pitää olla tavoitteita ja haaveita. Ilman niitä vuosien harjoittelu ja kilpaileminen olisi aika puuduttavaa. Seuraavien vuosien aikana on saatava ulos yli kymmenen vuotta tehty työ absoluuttisina huipputuloksina. Olen siihen valmis, Neziri sanoo.