Vantaan hallinnollinen keskus Tikkurila käy läpi valtavaa kasvojenkohotusta. Kesällä valmistui vesitorni ja vuoden loppuun mennessä kohoaa korkeuksiin vanhan paikalle rakennettu uusi kirkko. Ympärille nousee uusia asuintaloja.

– Olihan Tikkurila ennen vanha ja vaatimaton maalaiskunnan keskus, luonnehtii Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara.

Ulkopaikkakuntalainen tunnistaa kaupunginosan parhaiten muutaman vuoden ikäisestä rautatieasemasta, jonka vierellä kohoaa 11-kerroksinen harmaa kolossi, toimisto- ja liikekeskus Dixi.

– Vanhat kerrostalot ympärillä ihmettelevät, kun uudet talot ovat niin monotonisia ja massiivisia kooltaan, Vaattovaara kuvailee.

Tikkurila on yksi kaupunkikeskus, joka muuttaa rajusti muotoaan. Samoin käy muille kasvukeskuksille ja sadoille lähiöille, joista suuri osa on tullut peruskorjausikään ja joilla rakentamisen paine kasvaa.

Oma koti houkuttaa

Suomalaisten asumistoiveet ovat pysyneet tuoreimmassakin selvityksessä perinteisellä linjalla. Myös nuoret haluavat asua omakotitalossa. Silti yhä useampi muuttaa kerrostaloon.

– He haluavat oman oven suoraan kadulle. Tähän voisi hakea ratkaisuksi brittiläisen miljöön luonnonläheisyyttä, turvallisuutta ja rauhallisuutta, Vaattovaara tiivistää.

Vaattovaara kritisoi nykyistä kaavoitustapaa. Hänestä pääkaupunkiseudulla alueet on kaavoitettu liikennepolitiikan eikä elinympäristön laadun ehdoilla.

– Koko Suomi mahtuisi Kehä III:n sisäpuolelle. Ei tarvitse rakentaa vain moottoriteiden varteen, mistä syntyy lähiöiden jono.

Helsingissä puhutaan paljon täydennysrakentamisen puolesta, mutta useat rakennukset syntyvät neitseellisille alueille. Yhdyskuntarakenne hajoaa entisestään.

– Nykyinen ’täydennysrakennus’ napsii tien laitoja ja puiston reunoja sekä laajentaa meren päälle, Vaattovaara kritisoi.

Tikkurilan kannalta vastakkainen esimerkki nousee Vantaalla Kivistöön, joka on rakennettu tyhjästä keskelle metsää junaradan varteen. Professori pitää uusien lähiöiden rakentamista tarpeettomana.

Rakentamiselta puuttuu visio

Ensimmäiset lähiöt rakennettiin 1950-luvulla, kun maaltamuutto voimistui. Lähiöt olivat alkujaan edistyksellisiä, mutta nykyiseltä lähiörakentamiselta puuttuu Vaattovaaran mielestä suuri visio.

Professori kannustaa kansalaisia keskustelemaan, mitä rakentamiselta halutaan. Hän itse toivoo lisää moninaisuutta, kansainvälisen tason puurakentamista ja irrottelua, joka ihmetyttää seuraavat sata vuotta.

– Tuotekehitys ja insinöörit pystyvät parempaan. Rakentamiselle pitäisi asettaa ongelmia. Uskon, että insinöörit ratkaisevat ne.

Kustannuspaineet ajavat suunnittelijoita tekemään yhdenmukaisia arkkitehtonisia ratkaisuja. Tikkurilakin näyttää peruslähiöltä. Tätä voi murtaa määräyksillä, joustoilla ja erilaisilla kannustimilla.

– New Yorkissa rakennuttaja saa lisärakennusoikeutta, jos se onnistuu suunnittelemaan poikkeuksellisen laadukkaan puolijulkisen tilan pilvenpiirtäjän lähelle, Vaattovaara viittaa.

Korjaaminen yleistyy

Muutto kasvukeskuksiin jatkuu ennusteiden perusteella tulevina vuosina. Pääkaupunkiseudulle odotetaan eri selvityksissä vuoteen 2040 mennessä 230 000–270 000 uutta asukasta. Rakennusteollisuus RT arvioi, että uusia asuntoja tarvitaan maahan 35 000 vuosittain.

Vanhojen lähiöiden ja keskusten rakennuskannan vanheneminen näkyy korjaamisen tarpeessa. Korjausrakennuskohteiden osuus oli kaksi vuotta sitten Tilastokeskuksen mukaan jo 44 prosenttia talonrakennushankkeista, ja osuus kasvaa.

Väestön tiivistyminen näkyy purkavan täydennysrakentamisen kasvuna. Viime vuonna maassa purettiin Tilastokeskuksen mukaan 105 kerrostaloa ja aloitettiin reilut 800 kerrostaloa. Joidenkin purettujen talojen paikalle nousee aiempaa korkeampia taloja.

– Olemassa oleviin kerrostaloihin voisi rakentaa lisäkerroksia tai -siipiä, Vaattovaara kannattaa.

Tikkurilassa vanhaa ei ole tällä vuosikymmenellä juuri yhdistelty uuteen vaan pantu kerta heitolla matalaksi. Saa nähdä, kuinka kauan tänä vuonna nousevat talot seisovat paikoillaan.