Paperin valmistus lakkaa syyskuun loppuun mennessä Stora Enson Oulun-tehtaalla. Toinen paperikoneista muutetaan tämän jälkeen kartonkikoneeksi ja alkaa joulukuussa tuottaa ensikuitupohjaista aaltopahvin pintakartonkia eli kratflaineria. Tuote on muovitonta ja kelpaa elintarvikepakkauksiin. Muutos kertoo maailmanlaajuisesta paperituotannon laskusta ja kartongin kysynnän kasvusta.

– Oulun tehdas on kokonaisuudessaan voittaja uuden kartonkikoneen ja tuotteen ansiosta, maalailee kunnossapitoinsinööri Ari Kettunen.

Kettunen toimii Stora Enson paperitehtaalla konsernin omistaman kunnossapitoyhtiö Eforan ylempien toimihenkilöiden yhteyshenkilönä. Hän uskoo, että yhtiössä saadaan vielä sovittua metsäalan ylemmille toimihenkilöille työehtosopimus.

– Se on vaikea tavoite, ja siinä kannattaa edetä pala kerrallaan, Kettunen suunnittelee.

Hän uskoo, että alkuun yhteinen sävel työnantajan ja ylempien välillä voidaan löytää yleisistä eduista, kuten sairausajan palkasta sekä palkallisista isyys- ja äitiyslomista.

Tarvetta olisi myös yhdessä sovituille palkankorotuksille. Ylemmillä ei ole metsäalalla ollut seitsemään vuoteen edes palkkapöytäkirjaa, joka takaisi yleiskorotuksen kaikille.

– Eihän se ole oikein, että kun ei jaeta palkankorotuksia kaikille, palkat eivät pysy edes elinkustannusindeksin perässä.

Ylempiä toimihenkilöitä tuli lisää

Kahden paperikoneen sulkeminen ja yhden kartonkikoneen käynnistäminen ei vaikuta Eforan ylempien toimihenkilöiden määrään. Muutokseen liittyvissä yt-neuvotteluissa päätettiin irtisanoa vain työntekijöitä ja toimihenkilöitä. Ylempien määrä yhtiössä on keväällä jopa hieman kasvanut. Huhtikuussa ylempiä oli yhtiössä 171, ja heitä on kevään lopulla tullut muutama lisää.

– Yt-neuvotteluiden aikana saimme jonkin verran uusia jäseniä. Nuoremmat ovat aktiivisempia kuin vanhemmat henkilöt, Kettunen kertoo.

Yt-neuvotteluista huolimatta Stora Ensolla on mennyt hyvin. Vuoden ensimmäisen neljänneksen liikevaihto laski 16 prosenttia ja operatiivinen liiketulos pieneni 180 miljoonaan euroon. Siitä huolimatta liiketulosprosentti ylsi 8,1 prosenttiin. Vaikka Eforan tulos raportoidaan erikseen, käytännössä Eforan tulosta säädellään emoyhtiössä.

Ylemmät toimihenkilöt ovat Eforalla Kettusen mukaan hyvin tietoisia työehtosopimuksen merkityksestä ja pitkälti järjestäytyneitä. Hän harmittelee kuitenkin, että aktiivisuus lopahtaa helposti, kun neuvottelukierros on mennyt ohi.

– Kyllä he ymmärtävät tilanteen. Meillä on ilmoitustauluilla Pron työehtosopimusvihkonen. Aina silloin tällöin keskustellaan, mitä etuja toimihenkilöillä on ja meillä ei.

Metsäteollisuudessa työntekijöillä ja toimihenkilöillä on omat työehtosopimukset, mutta ylemmillä sellaista ei ole. Tämä on näkynyt alalla niin, että työnantaja pyrkii siirtämään toimihenkilöitä ylemmän toimihenkilön tehtäviin, jotta henkilöstöä saadaan sopimusten ulkopuolelle.

Paikallinen tuntee mahdollisuudet

Ylempiä toimihenkilöitä Eforalla on pitkään edustanut vain koko Suomen tasolle valittu luottamusvaltuutettu. Kettunen ryhtyi kymmenen vuotta sitten paikalliseksi ylempien toimihenkilöiden yhteyshenkilöksi Oulussa ja heidän edustajakseen yhteistoiminta- palavereissa.

– Jos tarvitsee vähentää kustannuksia, paikallinen edustaja pystyy antamaan tarkempia vaihtoehtoja, miten pystyy säästämään ilman, että tarvitsee vähentää henkilöstöä, Kettunen perustelee.

Hän on seurannut myös koronavirusepidemian vaikutuksia ylempien työntekoon. Rajoitukset tekivät tehtaan kaikista ylemmistä toimihenkilöistä hetkessä etätyöläisiä. Kettunen on kuitenkin valmiudessa, jos tuotanto vaatii käymistä tehtaalla. Poikkeustilanne päättyy aikanaan, mutta osa poikkeuskäytännöistä jää voimaan.

– Vaikka ollaan taas tehtaassa töissä, palaverit pidetään Teamsillä. Siinä häviävät kaikki häiriötekijät, kun kaikki ovat yhtä aikaa kiinni, puhuvat vain asiaa eikä kukaan ole vieressä hölisemässä.

Huhtikuussa Kettunen valittiin Ylemmät toimihenkilöt YTN:n metsäalan taustaryhmän jäseneksi. Samalla Eforaa edustanut luottamusvaltuutettu jäi luottamustehtävästä eläkkeelle siirtymisen myötä.

Kotona seisoo jättinäyttö

Kettunen valmistui mittaussäätötekniikan insinööriksi Jyväskylän teknillisestä oppilaitoksesta vuonna 1989. Hän aloitti työuransa huoltoinsinöörinä Äänekosken paperitehtaalla Valmet Automaation palveluksessa. Pari vuotta myöhemmin hän siirtyi Oulun paperitehtaalle Fortekille, josta tuli myöhemmin Stora Enson kunnossapitoyhtiö Efora.

Kunnossapitoinsinöörin tehtäviin kuuluvat online-laatumittausten huolto ja säätöjen optimointi. Kotona etätyöpisteellä Kettusella on 34-tuumainen näyttö, jolla näkyy tehtaan automaatiojärjestelmien operoitavat näytöt. Niistä voi seurata eri prosessien ja 17 mittapalkin toimintaa.

– Niillä mitataan esimerkiksi paperin neliö- painoa, tuhkan määrää sekä kosteutta ja paksuutta. Ne ovat profiilinsäädöllisesti tärkeitä, koska ne vaikuttavat paperin jäykkyyteen ja vetolujuuteen sekä painatusominasuuksiin.

Insinöörin tehtävää voi luonnehtia kutsumusammatiksi. Metsä on ollut tärkeä elementti Kettuselle lapsuudesta saakka. Hänellä on Kuhmossa suvussa periytynyt vanha metsätila.

– Enolla oli kenttäsaha, jolla tehtiin lautoja ja hirsiä metsästä. Tekniikka on pienestä pitäen ollut kiinnostuksen kohteena.