BITTIKATTAUS
Parhaat opinnäytetyöt palkitaan
Insinööriliitto palkitsee tänä syksynä toista kertaa poikkeuksellisen ansioituneita insinööritöitä. Liiton mielestä insinöörien opinnäytteet jäävät usein liian pienelle huomiolle, vaikka monesti niiden joukossa on merkittäviäkin töitä. Tämän takia liitto haluaa itse nostaa niitä esiin.
Tällä hetkellä insinööritöiden kaltainen tutkimus- ja kehittämistoiminta on tärkeämpää kuin palkintoa luodessa kuviteltiin.
– Tarvitsemme jatkuvaa kehitystä ja uuden luontia suomalaiseen työelämään, ja erityisesti insinöörien aloille. Suomi elää osaamisesta, ja insinööriosaaminen on keskeinen osa Suomen elinvoimaisuutta, joka on nyt kenties tärkeämpää kuin pitkään aikaan, sanoo Insinööriliiton erityisasiantuntija Miihkali Härkönen.
– Siksi jatkamme entistä ponnekkaammin insinööriosaamisen esille nostamista.
Loppuvuonna liitto palkitsee parhaimmat ammattikorkeakoulun tutkinnon ja ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinnon suorittaneiden insinöörien opinnäytetyöt. Palkinnot ovat merkittäviä, kuten hyvään insinöörityöhön kuuluu.
Lisätietoja hausta ja palkitsemisesta julkaistaan syyskuun aikana nettisivuilla osoitteessa www.ilry.fi ja sosiaalisessa mediassa.
2€
Työntekijä voi vähentää kodin ja työpaikan välisille matkoille ostamiensa kasvomaskien kuluja matka- kuluina verotuksessa kaksi euroa päivässä, kun tekee vähennykseen oikeuttavan matkan.
Paimioon uusi poistotekstiilien jalostuslaitos
Pohjoismaiden ensimmäinen poistotekstiiliä laajamittaisesti teollisuuden uusiokäyttöön käsittelevä jalostuslaitos rakennetaan Paimioon. Toiminta käynnistyy helmikuussa 2021. Laitoksen rakennuttava Rester jalostaa Paimiossa yritysten poistotekstiiliä. Lounais-Suomen Jätehuolto käsittelee samassa paikassa omalla linjastollaan kotitalouksien poistotekstiiliä.
Tuleva laitos pystyy vuosittain käsittelemään 12 000 tonnia poistotekstiiliä, mikä on noin kymmenen prosenttia Suomen tekstiilijätemäärästä.
– Tekstiiliteollisuuden siirtyminen lineaarisesta mallista kiertotalouteen on välttämätöntä, sillä neitseellisillä materiaaleilla tekstiiliteollisuuden nykyistä rakennetta ei pystytä ylläpitämään, sanoo Resterin hallituksen puheenjohtaja Outi Luukko.
Suomessa syntyy vuosittain noin sata miljoonaa kiloa tekstiilijätettä. Käyttämällä materiaali uudelleen pienennetään tekstiiliteollisuuden hiilijalanjälkeä ja vähennetään luonnonvarojen käyttöä.
Resterin pääomistajalle, työvaatetoimittaja Touch- pointille, on myönnetty Avainlippu- ja Design from Finland -merkit ja Lounais-Suomen Jätehuollolle Yhteiskunnallinen yritys -merkki.
Opiskelua etänä ja kampuksilla
Uusien opiskelijoiden määrä korkeakouluissa kasvaa tänä syksynä reippaasti. Korkeakoulujen syyslukukausi käynnistyy tilanteessa, jossa koronaviruksen toinen aalto on rantautunut Suomeen.
Kampuksilla samaan aikaan olevien opiskelijoiden ja henkilökunnan määrää rajoitetaan niin sanotuilla hybridimalleilla, joissa osa opiskelusta ja työnteosta on etänä ja osa kampuksilla.
Korkeakoulut päättävät kukin omista toimistaan opetuksen ja esimerkiksi maskisuositusten suhteen, koska koronatilanne vaihtelee alueittain. Myös kampukset ovat erilaisia opiskelijamääriltään, tiloiltaan ja sijainneiltaan.
Korkeakoulut lisäsivät nopealla aikataululla aloituspaikkoja, joten tänä syksynä opintonsa aloittaa noin 6 000 opiskelijaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Opetuksen suunnittelulla ja muilla järjestelyillä halutaan huolehtia, että he saavat opintonsa käyntiin mahdollisimman hyvin.
– Yhtä suuri vastuu korkeakouluilla on opintojaan jatkavista, joista osa koki kevään etäopetusjakson hyvin kuormittavana, sanoo Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen puheenjohtaja Mervi Vidgrén.
Verohallinto keräsi 41 353 miljoonaa euroa
Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi tammi- heinäkuussa 19 766 miljoonaa euroa. Palkoista, eläkkeistä ja etuuksista tehtävät ennakonpidätykset ovat henkilöasiakkaiden tuloveron merkittävin vero- laji. Niitä kertyi 17 561 miljoonaa euroa.
Koronatilanteesta aiheutuneet talousvaikeudet sekä niiden perusteella yrityksille myönnetyt verojen helpotetut maksujärjestelyt ovat näkyneet tähän mennessä eniten arvonlisäveron kertymissä. Tammi-heinäkuussa arvonlisäveroa kertyi yhteensä 9 823 miljoonaa euroa, 11,5 prosenttia viime vuotta vähemmän. Myös yhteisöveron tammi- heinäkuun kertymät 3 156 miljoonaa euroa ovat koronatilanteesta johtuen selvästi viime vuotta pienempiä.
Verohallinnon kertymissä ei ole huomioitu muiden viranomaisten keräämiä veroja, joista merkittävin on Traficomin keräämä ajoneuvovero. Vuonna 2019 Traficom keräsi sitä 1 150 miljoonaa euroa.
Sisäilman radonpitoisuudet voidaan saada kuriin
Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut kansallisen toimintasuunnitelman radonista aiheutuvien riskien ehkäisemiseksi. Toimintasuunnitelmassa asetetaan pitkän aikavälin tavoitteet ja keinot, joiden avulla radonista aiheutuvaa keuhkosyöpäriskiä Suomessa voidaan pienentää.
Suunnitelman pääpaino on saada sisäilman radonpitoisuudet vähenemään. Tämä on tärkeää siksi, että hengitysilman radon aiheuttaa suomalaisille eniten säteilyaltistusta.
Radonkaasu päätyy sisäilmaan joko rakennuksen alla ja ympärillä olevasta maa- ja kallioperästä, rakennustuotteista tai porakaivovedestä. Korkeita radonpitoisuuksia voidaan mitata kaikkialla Suomessa.
Radonpitoisuutta voidaan vähentää monin tavoin. Pitkällä aikavälillä on tärkeää, että rakennukset suunnitellaan ja rakennetaan koko maassa radonturvallisella tavalla. Keinona on esimerkiksi radonimurin asentaminen. Myös rakennusten korjausten yhteydessä on syytä tehdä radontorjuntaa samanaikaisesti muiden korjausten kanssa.
Tietoisuutta radonin riskeistä on tarkoitus parantaa. Esimerkiksi radonin mittausvelvoitetta työpaikoilla tai muissa oleskelutiloissa ei tunneta kovin hyvin.
Koronakevään aikana työhyvinvointi parani
Suomalaisten työhyvinvointi kehittyi lievän myönteisesti koronakevään aikana. Työn imu lisääntyi ja työuupumuksen ydinoire, krooninen väsymys, väheni.
– Lisääntynyt etätyö ja läheisyys perheissä näyttävät vaikuttaneen myönteisesti työhön ja tuoneen siihen myönteistä virettä, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.
– Muutokset ovat kuitenkin melko lieviä.
Sen sijaan yleisessä hyvinvoinnissa tai mielenterveydessä ei havaittu muutoksia viime kevään aikana. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksen ennakkotuloksista.
Koronan johdosta etänä tehdyn työn määrä lisääntyi voimakkaasti. Kyselyssä 42 prosenttia ilmoitti tehneensä koronatilanteesta johtuen aiempaa enemmän etätöitä ja 36 prosenttia oli viimeisen kuukauden aikana tehnyt etätöitä vähintään kolme neljäsosaa työajastaan.
Osa vastaajissa oli myös heitä, joilla tylsistymisen kokemukset ja yleinen tyytymättömyys työhön olivat lisääntyneet.
Lähityötä tehneillä ei tapahtunut muutoksia työhyvinvoinnissa. Kuitenkin myös he kokivat kroonisen työväsymyksen vähentyneen ja terveydentilansa kohentuneen.
Seinäjoen kuninkuusravien oriiden 3 100 metrin päätösmatka oli Insinööriliiton nimikkolähtö. Liitto on samoissa merkeissä mukana kuninkuusraveissa myös vuoden kuluttua, jolloin ravit toivon mukaan järjestetään ilman yleisörajoituksia.
petterin PALSTA
Petteri Oksa johtaja
Kerrankin totta
Työmarkkinoilla sanotaan usein – tai ainakin toinen osapuoli sanoo – että näkymät ovat hämärät. Tästä epäselvyydestä johtuen ei sitten voida tehdä sitä tai tätä, esimerkiksi korottaa palkkoja. Ei ole perusteetonta väittää, että monesti tämä hämäryys johtuu näkökyvyn puutteesta tai jopa tahallisesta savuverhosta.
Nykyinen tilanne muuttaa vanhoja totuuksia. Jos joku väittää tietävänsä, mikä tai mitkä ovat taloudelliset näkymät muutaman kuukauden, saati vuoden päästä, niin hän valehtelee. Yhtä uskottavaa on, että valtiolliset elvytystoimet aiheuttavat kysyntävetoisen nousukauden koronan hälventyessä kuin se että kasvavat pelkotilat suistavat maailmantalouden ennenkokemattomaan lamaan.
Tässä vaiheessa ei siis paljon suunnitella, mistä oloista vuoden päästä lähdetään seuraavalle työehtosopimuskierrokselle. Tilanne aiheuttaa paineita edunvalvonnalle muutenkin. Yritykset ja niiden tilanne eriytyvät entisestään. Osa kärsii kriisistä paljonkin, toisille tilanne on tuonut jopa aiempaa suurempaa menestystä. Olot ja palkanmaksukyky vaihtelevat vielä entistä rajummin.
Onneksi työehtosopimusjärjestelmämme on joustava. Yksityisen sektorin osalta työehtosopimusten lähtökohta on lähes poikkeuksetta se, että palkankorotuksista sovitaan paikallisesti. Jos siis yrityksellä on voimakkaasti heikentynyt tilanne, se pystyy halutessaan sopimaan henkilöstön kanssa, ettei sopimuskorotuksia tehdä. Toki tämä edellyttää, että yritys on tilanteestaan avoin, kertoo tarvittavat tiedot ja on valmis sopimaan. Sanelun onnistuminen on varmasti heikompaa.
Vaikka epäselvät näkymät ovat siis kerrankin totta, se ei tarkoita, että edunvalvonnan pitäisi olla yhtä epäselvää. Oman toiminnan pitää sopeutua tilanteeseen, tarjota neuvontaa ja neuvotteluapua vaikeisiin tilanteisiin, hoitaa riitoja ja tukea paikallisia toimijoita. Samalla pitää valmistautua tulevaan niin, että pystytään toimimaan erilaisten skenaarioiden toteutuessa.
Työn ja työhyvinvoinnin ohjelmaa jatkettava
Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelman jatkamista vuoteen 2030 saakka ja riittävien voimavarojen turvaamista ohjelman toteutukselle ohjelmakauden loppuun asti.
Ohjelma on tärkeä osa kokonaisuutta, jonka avulla yrityksiä ja työpaikkoja autetaan toipumaan koronakriisistä.
Äskettäin käynnistetyssä TYÖ2030-ohjelmassa on hyödynnetty aiempien työelämän kehittämis- ja tuottavuusohjelmien kokemuksia. Ohjelman toteutuksessa ovat mukana muun muassa sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, työmarkkinakeskusjärjestöt, Työterveyslaitos, Business Finland ja Sitra.
Kehittämisohjelman kohderyhmänä ovat eri alojen työpaikat ja niiden muodostamat verkostot. Yritysten menestyksen ja kyvyn työllistää ratkaisee verkostot se, miten hyvin ne onnistuvat omassa kehittämistyössään.
Kehittämistyön onnistuminen vaikuttaa myönteisesti julkisten organisaatioiden tuloksellisuuteen ja kykyyn uudistua sekä henkilöstön osaamisen kehittymiseen ja sen hyödyntämiseen. Pääosa kaikesta työelämän kehittämisestä tehdään työpaikoilla niiden omin voimin.
Työkuormitus ja voimavarat tasapainoon
Kuormitusvaaka on Työturvallisuuskeskuksen uusi palvelu, joka tuottaa tietoa työntekijän psykososiaalisen kuormituksen kokonaistilanteesta. Se toimii työkuormituksen ennakoinnin ja seurannan välineenä.
– Psykososiaalinen työkuormitus on ilmaisuna hankala. Edelleen on epäselvyyttä, mitä kaikkea siihen liittyy. Kuormitusvaaka avaa, mitä tuo sanapari tarkoittaa, kertoo Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Seija Moilanen.
– Psykososiaaliset tekijät ovat organisaation, työn johtamisen ja suunnittelun, työjärjestelyjen ja työympäristön, työtehtävän, työyhteisön ja vuorovaikutuksen ominaisuuksia tai piirteitä, jotka vaikuttavat ihmiseen.
Moilasen mukaan monella työpaikalla kuormitusta osataan tunnistaa, mutta kuormituksen arviointi koetaan hankalaksi.
Kuormitusvaaka auttaa tunnistamaan, jäsentämään ja pukemaan sanoiksi työhön liittyviä kuormituksen lähteitä ja myönteisiä piirteitä eli voimavaroja. Sen avulla voi myös arvioida näiden välistä tasapainoa työssä.
Palaute esitetään sanallisesti, visuaalisesti ja numerollisesti. Näin on helppoa havaita muutostarpeita, kohdentaa toimia ja seurata näiden vaikuttavuutta.
Kuormitusvaaka on helppokäyttöinen ja maksuton sovellus, joka toimii mobiililaitteella ja selaimella.
■ Lue lisää: www.kuormitusvaaka.fi
