Pelto ympäröi Knehtilän luomutilaa Hyvinkäällä. Pihapiirin rakennukset loistavat punaisina keskellä, ja edessä hohtaa valkoinen biotankkausasema. Tältä näyttää akroekologiseen symbioosiin perustuva tila, jossa ravinteet ja energia tuotetaan ja hyödynnetään paikallisella yhteistyöllä.

Envitecpolisin toimitusjohtaja, ympäristötekniikan insinööri Mika Arff- man tankkaa kaasuautoaan. Kysyntä on ollut niin kovaa, ettei edellinen asiakas saanut pakettiauton tankkia täyteen. Arffman täyttää tankkiaan kärsivällisemmin.

– Täyteen tuli, hän kuittaa.

Tila on yksi Envitecpolisin varhaisista asiakkaista. Arffman törmäsi luomutilaan muutama vuosi sitten uutisissa ja tuumasi, että tila voisi kaivata yrityksen osaamista. Nyt tila tuottaa biokaasua mädättämällä kasvattamaansa nurmea.

Luvat vaativat tietämystä

Envitecpolis tarjoaa asiantuntijapalveluita koko ruokaketjulle maatiloista suurkeittiöihin, elintarviketeollisuuteen ja jätehuoltoon. Alkutuotanto työllistää yhä enemmän, ja biokaasun tuotanto on yleistymässä maatiloilla.

Yritys tarjoaa osaamista muun muassa biokaasulaitosten ja aurinko- energiaratkaisujen teknis-taloudellisten selvitysten tekemiseen ja lupien hankkimiseen. Maatila tarvitsee biokaasulaitosta varten noin 20 erilaista dokumenttia. Kun mukana on useampia toimijoita, kuten elintarviketeollisuutta, maatiloja tai energiateollisuutta, tarvitaan noin 60 eri dokumenttia.

Viime syksyn hallitusten välisten ilmastopaneeli IPCC:n raportin julkaisemisen jälkeen maatilat ovat kiinnostuneet hiililaskennasta. Esiin ovat nousseet maidon- ja lihantuotannon hiilidioksidipäästöt. Laskelmilla maatilat haluavat selvittää, millaisia niiden kokonaispäästöt todellisuudessa ovat. Tieto on osa tilojen vastuullisuutta, läpinäkyvyyden lisäämistä ja mahdollinen markkinavaltti.

– Maatiloja kiinnostaa myös, miten hiilipäästöjä voi pienentää, Arffman lisää.

Työntekijät asuvat hajallaan

Vuonna 2008 toimintansa aloittanut Envitecpolis työllistää 13 henkeä. Työntekijät asuvat eri puolilla Suomea: viisi Kehä III:n sisäpuolella, neljä Jyväskylässä, Kuopiossa, Varkaudessa ja kaksi Sotkamossa. Työntekijät saavat itse valita, työskentelevätkö kotoaan vai toimistolta.

– Ihmiset kysyvät minulta työhaastattelussa, mihin pitäisi muuttaa. Käännän kysymyksen toisin päin: missä haluat asua?

Yrityksen alkuvaiheessa Arffman mietti toisen perustajan kanssa, mihin heidän pitäisi muuttaa yritystoimintaa varten. Perustajakumppani asui Varkaudessa ja Arffman silloin Iisalmessa.

– Totesimme, ettei sillä ole väliä. Halusin silloin kotiseudulleni Sotkamoon.

Hajallaan asuminen tuo johtamiseen haasteita. Kun työkaverit ovat toisistaan etäällä, sähköisten palaverikäytäntöjen ja työn tulosten mittareiden kehittäminen on tärkeää.

– Emme ole selän takana mittaamassa, istuuko työntekijä toimipisteellään, vaan sitä, mitä hän on saanut aikaiseksi.

Arffman kuuluu Insinööriliiton yrittäjävaliokuntaan kuullakseen työelämän muutoksista työntekijöiden puolelta. Hän on saanut liitolta neuvoja työsopimuksiin ja työn tuloksiin perustuvan kannustinjärjestelmän toteuttamiseen.

– Kun asioita on omalta kohdalta ajatellut reilut kymmenen vuotta yrittäjänä, on tärkeää hahmottaa työntekijänkin näkökulma.

Perhe vei Sotkamoon

Arffman valmistui Pohjois-Savon ammattikorkeakoulusta vuonna 2001 ympäristötekniikan koulutusohjelmasta. Hän työskenteli Sonkajärvellä Aluekehityssäätiössä, jossa syntyi idea ympäristöhallintoon ja jätteiden hyötykäyttöön liittyvästä liiketoiminnasta.

Sekä asiakkaita että tekijöitä riittää ympäri maata pieniä kuntia myöten. Siitä huolimatta muuttoliike vie isoihin kaupunkeihin, ja väki on vähentynyt maaseudulla.

– Sitä perustellaan työpaikoilla ja työnteolla, vaikka se on toimintakulttuurikysymys. Työn näkökulmasta se on keinotekoinen selitys.

Myös vaimo Senja Arffman työskentelee Envitecpolisissa. Johtajana hänen vastuullaan ovat muun muassa markkinointi ja viestintä.

Arffmaneilla on viisi lasta, joista vanhin on 13 ja nuorin kaksi vuotta vanha. Sotkamo on perheelle ihanteellinen ympäristö, sillä kouluun ja pesäpalloharjoituksiin on lyhyt matka. Kaikki isovanhemmat asuvat Kainuussa.

– Meille on tärkeää, että saamme kasvattaa lapsia synnyinseudulla.