Rautatieliikenteen ohjaus oli 1960-luvulle asti hyvin alkukantaista ja työvoimaa sitovaa. Rele- asetinlaitteet ja niiden kauko-ohjaus tekivät asemahenkilökunnan tarpeettomiksi.

”Aaveasema.” Niin otsikoi Suomen Kuvalehti juttunsa kesällä 1955 esitellessään Suomen ensimmäistä kauko-ohjattua rautatieliikennepaikkaa, Vuolinkoa. Savon radalla, Mikkelin vieressä sijainnut pieni asema oli mukana kokeilussa, joka mullisti koko liikenteenhoidon.

Enää ei tarvittaisi ratapihoilla vaihdekopeissa istuvia tai resiinoillaan ajelevia vaihteiden kääntäjiä, vaan kaikki sujuisi toimistosta nappia painamalla.

Suomen ensimmäinen releasetinlaite oli otettu paikalliseen käyttöön Leppävaarassa 1950-luvun alussa.

Vuolinkoa ohjattiin etänä Mikkelistä; tarkoituksena oli kokeilla, miten kokonaista asemaa voidaan hoitaa toiselta paikkakunnalta käsin. Mikkelissä oli ohjaustaulu, jonka nappeja painelemalla saatiin tehtyä kulkutiet junille.

Releasetinlaite toteutti käskyt kääntäen vaihteet ja sytyttäen opastimiin tilanteen mukaiset valot. Myös turvallisuus parani: laitteisto ei toteuttanut käskyjä, jotka olisivat johtaneet junien törmäykseen.

Aikansa avaruusteknologiaa

Vuonna 1956 releasetinlaitteita rakennettiin Savoon lisää, Kalvitsan ja Kantalan asemille.

Hyvien kokemusten ja Savon radan ruuhkaisuuden takia päätettiin asemat Kouvolasta Pieksämäelle varustaa kauko-ohjatuilla asetinlaitteilla. Lisäksi liikennettä sujuvoitti linjasuojastus, jolla rata jaettiin muutaman kilometrin pituisiin reletekniikan valvomiin osuuksiin. Se mahdollisti useamman junan lähettämisen peräkkäin asemien välille.

Vuodesta 1960 alkaen liikkui monilla vasta sähköt saaneilla asemakylillä erikoismiehiä. He asensivat modernia teknologiaa Suomen ensimmäiselle kauko-ohjattavalle rataosalle.

Radan varteen oli laskettu jo 1950-luvun lopulla paksu tietoliikennekaapeli, jota pitkin Kouvolan ja Pieksämäen kauko-ohjauskeskuksien komennot kulkivat relevälitteisesti asemille. Pitkälle kaapelilinjalle tuli muutaman kilometrin välein koppeja, joissa oli kaapelin paineistusasema.

Vanhoista asemarakennuksista uusi tekniikka vei kokonaisen ison huoneen, jossa olivat raidereleet, vaihteiden ja opastimien sekä kauko-ohjauksen ja linjasuojastuksen releet. Lisäksi huoneessa oli suurikokoinen virransyöttöyksikkö. Viereiseen huoneeseen sijoitettiin iso akusto turvaamaan liikenteenhoitoa sähkökatkoissa, jotka olivat maaseudulla tavallisia.

Kauko-ohjaus valtasi rataverkon

Kahdessa vuosikymmenessä rele- asetinlaitteet ja niiden kauko-ohjaus valtasivat suurimman osan Suomen tärkeimmistä radoista.

Syntyi uutta ammattikuntaa: asetinlaitteiden huollon ja korjauksen osaajia sekä junaliikenteen kauko-ohjaajia.

Releasetinlaitteet osoittautuivat toimintavarmoiksi ja pitkäikäisiksi. Savon radalle asennettu teknologia palveli lähes 40 vuotta, vuoteen 2001. Joitakin 1960-luvun releasetinlaitteita on käytössä Suomen rataverkolla edelleen.