Qvidjan maatilan metanointilaitoksen bioreaktoreiden äärellä on näennäisen hiljaista. Mikrobit tekevät kuitenkin työtä myös keskellä kesää, vuorotta.

Tilanomistaja Ilkka Herlin kertoo, että hämäläisestä Torronsuosta eristetyt mikrobit valmistavat metaania vedystä ja hiilidioksidista. Näiden lähteeksi käyvät bio- ja puukaasu tai teolliset sivuvirrat.

– Pystymme tekemään puukaasusta mikrobien avulla metaania, mikä on ainutlaatuista maailmassa. Mutta erilaisen hukkapuun lisäksi raaka-aineeksi käy myös melkein mikä tahansa muu hiiltä sisältävä materiaali, vaikkapa muovitörky.

Metanointilaitoksen ulkopuolella on puukaasutin, joka ei käytä tavanomaisesti ilmaa, vaan puhdasta happea. Kun kaasutuslämpötila on 1 200–1 300 astetta, niin prosessissa voidaan käsitellä ja eristää myös vaarallisia aineita.

– Vety valmistetaan vedestä elektrolyysillä tuuli- tai aurinkosähkön avulla. Järjestelmä toimii näin myös energiavarastona. Kun aurinkoenergiaa on tarjolla paljon, sitä voidaan muuttaa metaaniksi.

Olennaista on, että metaanin valmistus sitoo myös hiiltä, sillä käytössä syntyvä hiilidioksidi voidaan kierrättää suljetusti. Hiilen sitominen on Herlinin mukaan ihmiskunnan kohtalon kysymyksiä.

Itämerestä ilmastokysymyksiin

Cargotecin suuromistaja Ilkka Herlin ja ympäristövaikuttaja, yrittäjä Saara Kankaanrinta ostivat Suomen vanhimman kartanon, Paraisilla sijaitsevan Qvidjan viisi vuotta sitten.

Pariskunta on tehnyt jo aikaisemmin paljon ympäristötyötä; he ovat perustaneet yhdessä kollegansa kanssa muun muassa Itämeren suojelua edistävän Baltic Sea Action Groupin.

Qvidjassa näkökulma laajenee Itämeren suojelusta. Tavoitteena on löytää keinoja, miten hillitä ilmastonmuutosta ja ylläpitää luonnon monimuotoisuutta.

– Koen, että jos minulla on mahdollisuus edistää näitä asioita, se on myös velvollisuuteni, Herlin miettii.

Pellot hiilivarastoiksi

Qvidjassa maanviljelyn lähtökohtia ovat luonnon monimuotoisuus, mikrobien toiminta ja hiilidioksidin sitominen peltomaahan. Ideana on minimoida keinolannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö sekä maanmuokkaus.

– Tehomaataloudessa pellossa itsessään ei ole juurikaan elämää, multa on kovaa ja tiivistynyttä ja sateet huuhtovat maahan lisätyt ravinteet helposti vesistöihin.

– Kun maa on luonnollisemmassa tilassa, siinä on runsaasti erilaista mik- robitoimintaa ja multa on kuohkeaa. Pelto pystyy sitomaan tällöin paremmin hiilidioksidia. Mitä enemmän pellossa on hiiltä, sitä enemmän se pystyy sitomaan myös vettä, jota kasvit hyödyntävät kuivina kausina. Tällainen luonnollinen pelto tuottaa lopulta paremmin kuin lannoitettu maa.

Mikrobit ovat siis jälleen pääosassa.

– Mikrobit ovat tehneet omaa tutkimus- ja tuotekehitystyötään jo noin 3,5 miljardia vuotta. Niiden prosessit ovat äärimmäisen tehokkaita. Luonto ratkaisee monet ongelmat itse, jos vain annamme sille tähän mahdollisuuden, Kankaanrinta kuvailee.

Edessä globaalit markkinat

Qvidja Kraft AB:n uudenlainen energiatuotanto on kaupallistamisvaiheessa. Elokuussa julkistetaan merkittävä pilottihanke. Yhtiö on sopinut laajasta yhteistyöstä myös Salon kaupungin, Lounavoiman ja Lounais-Suomen jätehuollon kanssa.

– Hiomme toimintamme huippuunsa ensiksi Suomessa. Teknologian markkinat ovat globaalit, Herlin huomauttaa.

Maataloudessakin katse suuntautuu paitsi Suomeen myös ulkomaille.

Qvidja on mukana suuressa Carbon Action -hankkeessa, jossa tutkitaan ja edistetään hiilen sitoutumista peltoihin. Tilalle on asennettu esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen mittalaitteita, jotka kartoittavat, miten eri tavalla käsitellyt pellot pystyvät sitomaan hiilidioksia ilmasta.

Herlin ja Kankaanrinta toimivat myös Soilfood-nimisessä yrityksessä, joka tarjoaa ympäristöystävällisiä kierrätyslannoitteita ja maanparannusaineita.

Insinööreille yhä enemmän tarvetta

Herlin huomauttaa, että ilmastonmuutosta ei saada torjuttua vain luopumalla fossiilisista polttoaineista.

– Hiiltä pitää ryhtyä sitomaan maahan. Maanviljelys on valtavan muutoksen edessä. Mutta aivan sama koskee myös teollisuutta. Senkin on ryhdyttävä ottamaan talteen ja kierrättämään hiilidioksidia.

– Insinööritaitoa tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Tarvitsemme erityisesti sellaista insinööriajattelua, jossa annetaan luonnolle mahdollisuus toimia – ja parantaa ihmisten aiheuttamia ympäristöongelmia, hän korostaa.