Lähikulmien työmailla on jo päivän hommat tehty; työmaita suojaavat aidat ja liikennemerkit hidastavat autojen ja jalankulkijoiden liikkumista. Jokainen yrittää puikkelehtia mahdollisimman sujuvasti tilapäisistä liikennejärjestelyistä huolimatta – tai niiden ansiosta. Näky on tuttu lukuisista suomalaiskaupungeista.

Iltapäivän ruuhka on kiivaimmillaan. Olemme kivenheiton päässä liikennealan insinööriopiskelija Satu Kauppilan kesätyöpaikasta.

Ramudden toimittaa työmaiden turvallisuusratkaisuja rakennuksille ja liikenteeseen. Siellä Kauppilan kesätyö kestää kolme kesäkuukautta. Työnkuva on monipuolinen.

– Laadin liikennejärjestelysuunnitelmia tilapäisiin kohteisiin. Hoidan katuvuokrauslupaprosesseja kaupungin kanssa asiakkaan puolesta, laadin tarjouksia ja teen avustavia tehtäviä kokeneemmille suunnittelijoille, Kauppila listaa.

Työmaat pääkaupunkiseudulla

Kauppilan asiakkaat ovat lähinnä Uudellamaalla. Työmailla hän käy harvoin, sillä työt tehdään toimistolla. Osa projekteista on alkanut ennen Kauppilan työsuhdetta, osa loppuu kesän aikana, ja osa jatkuu vielä hänen lopetettuaan kesätyöt.

Ensi kertaa liikennesuunnittelijana työskentelevänä hänen projektinsa ovat kooltaan pieniä. Jotkut niistä saa liikkeelle päivässä, toisiin menee kauemmin aikaa.

– Alkuun seurasin muutaman päivän kokeneemman suunnittelijan työtä. Häneltä sain neuvoa ja ohjausta, kun ryhdyin töihin hyvin pian.

Tavallinen tilanne on, että asiakas kaipaa tilapäisiä liikennejärjestelyjä esimerkiksi kiinteistöremontin takia. Suunnitelman teko alkaa selvityksellä, kuinka paljon asiakas tarvitsee tilaa ja kuinka kauan remontti kestää.

Kaupungin virkamiehiltä haetaan lupa järjestelyille, ja kaupungilta vuokrataan alue, jossa työskennellään. Kun projekti loppuu, Kauppila tekee tilauksen liikennejärjestäjien ryhmälle, joka purkaa merkit, aidat ja muut sekä tuo ne takaisin varastolle. Ajojärjestelijä koordinoi kuljetuksia.

Auttavaiset työkaverit tukevat

Ramuddenin Helsingin toimistossa on viisi suunnittelijaa, joista yksi on suunnittelun esimies.

– Meillä on yhteinen työskentelytila, jossa voi helposti jutella toisten kanssa ja kysyä neuvoja, Kauppila kertoo.

Hänen mielestään työkaverit ovat olleet avuliaita.

– Kun pohdin, kiinnitetäänkö merkki betonipossuun vai muuhun vaihtoehtoon, huomaan, kuinka kokematon olen, Kauppila kuvailee.

Mutta niinhän se on, että työ tekijäänsä opettaa. Kauppila arvostaa, että on saanut tehdä omaan alaansa liittyvää työtä. Mikään itsestäänselvyys se ei ollut, sillä opintoja on takana vasta yksi lukuvuosi. Valtaosa opiskelukavereista viettää kesän jonkun muun alan hommissa.

Aikuisopiskelija arvostaa opetusta

Lukion jälkeen Kauppila meni välivuodeksi kuljetusalalle. Välivuosia kertyi useampi, jonka aikana hän kouluttautui liikenneopettajaksi.

– Työskentelin opettajana viitisen vuotta, jonka jälkeen jäin perhevapaalle.

Vapaan jälkeen hän aloitti liikennealan opinnot Hämeen ammattikorkeakoulussa Riihimäen toimipisteessä. Hänen mielestään kolmikymppisenä on helppo opiskella, motivaatio on erilainen kuin kaksikymppisenä.

– Kun on lapsi ja velvollisuuksia, saan tehtyä opintoja niihin varattuna aikana enemmän kuin osa nuoremmista opiskelijoista. Haluan viettää illat ja viikonloput yhdessä perheen kanssa, en opiskella.

Hän on nauttinut opiskelusta ja siitä, mitä se tarjoaa. Yhdessä lukuvuodessa on oppinut paljon. Riihimäellä käy usein vierailijoita, ja on tuntiopettajia, jotka työskentelevät alalla.

– Työelämästä tulevilta oppii valtavasti asioita.

Opinnot ja työ hyödyttävät toisiaan

Viime lukuvuoden opeista Kauppilan työssä on auttanut muun muassa tekninen piirtäminen. Työpaikalla on käytössä eri ohjelma kuin ammattikorkeakoululla, mutta periaatteet niissä ovat samat.

Opinnoissa on käyty läpi perusliikenteeseen kuuluvia asioita: esimerkiksi miten leveä kaistan tai jalkakäytävän pitää olla, jos niitä on kavennettava.

– Esteettömyys on tärkeä. Jos jalankulku siirretään toisaalle, katukiveykset on luiskattava.

Työ on opettanut esimerkiksi liikenteenohjaussuunnitelmiin liittyviä asioita kuten liikennemerkkien sijoittelua ja muita käytännön asioita.

– Toki myös tarjousten tekemistä ja lupien hakemista, joita ei opinnoissa välttämättä käydä läpi, mutta ne kuuluvat tulevaisuuden työelämään, Kauppila luettelee.

Hänen mielestään kesätöissä parasta on ollut ihmiset, joiden kanssa hän on työskennellyt. Liikennesuunnittelijan toimenkuva sisältää paljon yhteistyötä eri ihmisten kanssa. Se sopii hyvin opiskelijalle, joka ei pidä itseään yksinpuurtajana.