Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palomestari Kalle Kaipainen esittelee uudehkoa Järvenpään paloasemaa kesäisenä iltapäivänä. Tunnelma on rauhallinen, ja tallissa odottaa melkein koko kalusto siistissä järjestyksessä. Mukana roikkuvasta radiopuhelimesta rätisee satunnaisesti ilmoituksia.

– Aamulla kävimme pelastustehtävässä kierrätyskeskuksessa, jossa vanhat hellat ja pesukoneet olivat syttyneet palamaan, Kaipainen kertoo.

Järvenpäästä lähtevissä hälytyksissä Kaipainen johtaa sammutustehtäviä palomestarin autosta. Hän tekee myös päivävuoroja Hyvinkään konttorilla sekä koulutus- ja päivystysvuoroja Vantaan pelastuskeskuksessa lentoaseman vieressä.

Kaipainen on näköalapaikalla pelastusalan muutoksessa. Hän toimii Keski-Uudenmaan pelastushenkilöstön luottamusmiehenä, Pelastusalan toimihenkilöliiton PTL:n puheenjohtajana ja muissa luottamustehtävissä.

Tutkintonimike vaihtui

Pelastusalan päällystön tehtävät vaativat insinöörin osaamista. Päällystön ammattikorkeakoulutasoisen tutkinnon myönsi ennen Savonia-ammattikorkeakoulu. Vuoden 2017 jälkeen aloittaneet opiskelijat valmistuvat poliisiammattikorkeakoulun myöntämällä tutkinnolla ilman insinöörin nimikettä.

– Insinööri on tutkintonimikkeenä arvostettu ja tavoittelemisen arvoinen. Olen harmissani, että se poistui palopäällystöltä, Kaipainen tuumii.

Koulutuksen sisältö ei ole muuttunut, sillä käytännössä opetuksen järjestää edelleen Kuopiossa toimiva Pelastusopisto.

Suurin muutos alan koulutuksessa tapahtui vuonna 2004 opiskelijoiden sisäänotossa. Ennen päällystön koulutukseen haettiin työelämästä, mutta nyt päiväopetuslinjalle voi tulla suoraan lukiosta.

– Ihmiset, joilla ei ole kokemusta paloalalta, voivat alkaa perehdytyksen jälkeen johtaa pelastustehtäviä. Se on aiheuttanut hämmennystä.

Muutos on iso Kaipaisen silmissä, sillä hänellä on alan työkokemusta 37 vuotta. Hän valmistui tekniikan alan insinööriksi vankalla osaamisella vuonna 2007.

Työajat muuttuvat syksyllä

Pelastusalan toimihenkilöliitto neuvottelee syyskuun loppuun mennessä uudesta poikkeusluvasta, joka säätelee työehtosopimusten tavoin muun muassa päällystön työaikoja. Pöydällä on muun muassa palomestarin 42 viikkotunnin muuttaminen 40-tuntiseksi niin, että säännöllisen työajan pituus olisi 24 tuntia ja tasoittumisjakso yksi vuosi.

Päällystössä vuorotyötä tekevien määrä nousee neljästä kuuteen henkeen, ja osa työstä tehdään toimistotyöaikaan. Muutos sotkisi nykyisen selkeän systeemin, jossa yhden vuorokauden työvuoroa seuraa kolme vuorokautta lepoa.

– Iso osa vastustaa muutosta, niin kuin yleensäkin muutostilanteissa. Yrityksiin tehtävien palotarkastusten kannalta se on ihan perusteltua, koska tällöin ei tarvitse lähteä hälytystilanteessa sovitusta tapaamisesta, Kaipainen tasapainottelee.

Työtilanne alalla on vankka. Liki kaikki valmistuneet ovat koulutustaan vastaavassa työssä. Suomessa työskentelee noin 4 000 ammattipalomiestä operatiivisella puolella. Noin tuhat toimii päällystössä muun muassa palomestareina, palopäälliköinä, palotarkastajina, paloinsinööreinä ja turvallisuuskouluttajina.

Palkat laahaavat yksityisen sektorin jäljessä, mutta Kaipainen pitää tilannetta hyväksyttävänä.

– En tiedä, onko se onni, ettei Suomessa ole yksityisiä pelastustoimen tuottajia, hän vitsailee.

Pelastusala houkuttaa

Valtio on kiristänyt useina vuosina koulutusbudjettia. Leikkaukset ovat pakottaneet Kuopiossa toimivan Pelastusopiston pidentämään kaluston käyttöikää ja vähentämään harjoituspäiviä.

Pelastusopistoon otetaan päällystötutkintoa suorittamaan päivätoteutuksena vuosittain 30 opiskelijaa sekä monimuotototeutuksena joka toinen vuosi 20 opiskelijaa. Koulutus on pysynyt haluttuna, eivätkä kaikki pääse sisään. Lähes kaikki valmistuvat kursseilta, kertoo Pelastusopiston koulutusjohtaja Minna Hirvonen.

– Monella pelastajatutkintoon hakevalla on houkutuksena auttamisen halu ja se, että pelastajan ammatti on yksi luotetuimmista ja arvostetuimmista.

Vielä on aikaista sanoa, miten Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä järjestetyn insinööritutkinnon vaihtuminen Poliisiammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä järjestettävään pelastusalan päällystötutkintoon vaikuttaa tutkinnon arvostukseen. Ensimmäisten pelastusalan päällystötutkinnon suorittajien odotetaan valmistuvan ensi vuonna.

– Osaaminen on koulutuksessa keskiössä. Onko palopäällystön amk-insinööri vai pelastusalan päällystötutkinto amk, ei siihen vaikuta, Hirvonen uskoo.