Inflaatio heinäkuussa 0,8 prosenttia

Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli heinäkuussa 0,8 prosenttia. Kesäkuussa inflaatio oli yksi prosenttia. Inflaation lasku johtui muun muassa hotellihuoneiden hinnan laskusta.

Heinäkuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten sähkön, savukkeiden, vuokrien, matkaviestintäpalveluiden ja omakotitalon peruskorjausten kallistuminen.

Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi eniten matkapuhelinten, hotellihuoneiden, omakotitalokiinteistöjen ja televisioiden halpeneminen.

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli heinäkuussa 1,1 prosenttia. Kesäkuussa se oli 1,3 prosenttia. Suomen vastaava inflaatio oli heinäkuussa yksi prosenttia.

Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta, ajoneuvoveroa eikä kalastus- ja metsästysmaksuja. Yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin kuuluvat kulutuserät ja laadintasäännöt on määritelty EU-asetuksin.

Eurostatin arvio euroalueen inflaatiosta perustuu jäsenmaiden ennakkotietoihin ja energian hinnankehitykseen.

Asiantuntijaksi Insinööriliiton verkostoon

Oletko alasi asiantuntija, joka on kiinnostunut käyttämään alalta kertynyttä tietämystäsi ja osaamistasi erilaisten ongelmien ratkaisuun myös työtehtäviesi ulkopuolella?

Asiantuntijaverkoston rakentaminen on vasta käynnistynyt, joten nyt on parhaat mahdollisuudet vaikuttaa siihen, millaiseksi verkoston toiminta muodostuu ja millaisiin asioihin verkostossa halutaan keskittyä.

Liitto tarjoaa verkostolle alustan, jolta ponnistaa, mutta muuten verkosto on osallistuvien asiantuntijoiden ohjaksissa. Tavoitteena on pitää kynnys osallistumiseen matalana ja mahdollistaa osallistuminen eri tavoin.

Mielenkiintoisten haasteiden ratkomisen lisäksi liiton asiantuntijaverkostoon osallistuminen tarjoaa mahdollisuuden laajentaa omaa ammatillista verkostoa ja vahvistaa asiantuntijabrändiä.

Verkoston työskentelyssä pääosassa on ongelmien ratkominen, mutta sillä halutaan saada myös lisää näkyvyyttä tekniikan aloille ja osaajille. Lisäksi liitto haluaa vahvistaa verkoston avulla tiedonsaantiaan ja asiantuntemustaan eri alojen erityispiirteistä ja kehityksestä.

Verkoston aloitusseminaari järjestetään 21.9. Tiedekeskus Heurekassa Vantaalla. Ilmoittaudu mukaan tilaisuuteen ja/tai verkostoon osoitteessa asiantuntijaverkosto@ilry.fi.

Liittovakuutuksen ikäraja nousee

Insinööriliiton jäsenyyteen kuuluvan liittovakuutuksen voimassaoloa laajennetaan niin, että vakuutettuja ovat kaikki liiton alle 90-vuotiaat jäsenet.

Muutos astui voimaan heinäkuun alussa. Vakuutus kattaa yli 70- ja alle 90-vuotiaiden vahingot 1. heinäkuuta alkaen, ei takautuvasti.

Muutos astui voimaan automaattisesti eikä se vaadi jäseneltä mitään toimia. Muut vakuutuksen ehdot pysyvät samana. Liiton vakuutusyhtiökumppanina jatkaa If.

Muutos on merkittävä parannus vakuutusehtoihin, sillä aiemmin vakuutus päättyi, kun jäsen täyttää 70 vuotta. Liiton jäsenyydestä on konkreettista hyötyä siis pitkälle eläkevuosiin.

Kaikissa vakuutusten sisältöön ja kattavuuteen liittyvissä kysymyksissä ole yhteydessä suoraan Ifin asiakaspalveluun numerossa 010 19 19 19. Palvelu on avoinna maanantaista perjantaihin kello 8–20 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin kello 10–16.

■ Lue lisää: www.ilry.fi/jasenvakuutukset

Työntekijöiden kilpailukieltojen käyttöä rajoitettava selvästi

Akava katsoo, että työ- ja elinkeinoministeriön julkistama kolmikantainen selvitys kilpailukieltosopimusten käytön rajoittamisen vaihtoehdoista jäi puolitiehen. Akavan mielestä kilpailukieltosopimukset ovat yleistyneet kestämättömälle tasolle.

– Tilanne on muuttunut muutaman vuoden aikana huonosta yhä huonommaksi. Jäseniltämme saaman palautteen mukaan uusissa työsopimuksissa jo useammalla kuin kuudella kymmenestä on kilpailukielto kirjattu työsopimukseen, sanoo yhteiskunta-asioiden päällikkö Vesa Vuorenkoski Akavasta.

– Tämä on käytännössä muuttanut korkeakoulutettujen työmarkkinat jähmeiksi ja hankaloittanut liikkuvuutta ja rekrytointeja, sanoo yhteiskunta-asioiden päällikkö Vesa Vuorenkoski Akavasta.

Kilpailukieltojen käytön rajoittamista on aiemmin selvittänyt asiantuntijoina varatuomari Jukka Ahtela ja Aalto-yliopiston taloustieteen ryhmä professori Matti Liskin johdolla.

– Asiantuntijat ovat ehdottaneet, että kilpailukieltojen käyttöä rajattaisiin säätämällä työnantajalle lakisääteinen kompensaatiovelvollisuus kilpailukiellon käytöstä. Asiantuntijaselvitysten pohjalta tämä vaikuttaa olevan ainoa toimiva keino, Vuorenkoski kertoo.

Saksan ammattikorkeakoulut 50 vuotta

Saksan ammattikorkeakoulujen perustamisesta on kulunut 50 vuotta. Arenen hallituksen puheenjohtaja ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Varmolan mielestä Saksan ammattikorkeakoulut ovat olleet tärkeä esikuva suomalaisille ammattikorkeakouluille.

Ensimmäiset ammattikorkeakoulut perustettiin vuonna 1969 Lyypekkiin, Kieliin ja Flensburgiin.

Nykyisin Saksan korkeakouluopiskelijoista 35 prosenttia on ammattikorkeakouluissa. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden suhteellinen osuus on kasvanut. Se on kuitenkin pienempi kuin Suomessa, jossa joka toinen korkeakouluopiskelija on ammattikorkeakoulussa.

Saksan ammattikorkeakoulujen opetustarjonnan ydin on insinöörikoulutuksessa. Sitä täydentävät liiketalouden koulutus, sosiaalialan koulutus ja kulttuurialan koulutus.

Saksan ammattikorkeakoulut saivat mahdollisuuden tutkimus- ja kehittämistoimintaan 1990-luvun alussa. Tällä vuosikymmenellä uutta on muun muassa Fraunhofer -säätiön tutkimusyksikköjen perustaminen ammattikorkeakouluihin.

Kysymys tohtoriopinnoista on ollut Saksassa esillä jo pitkään. Siinä edetään osavaltiokohtaisin ratkaisuin. Fuldan ammattikorkeakoulu Hessenistä sai vuonna 2016 tohtorikoulutusoikeuden.

Työajan pidennys nojaa hatariin oletuksiin

Kilpailukykysopimus on parantanut Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan raportin mukaan Suomen työllisyyttä. Noin 40 prosenttia työllisyyden paranemisesta selittyy vuosittaisen työajan pidentämisellä 24 tunnilla.

Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksa arvostelee raporttia heppoisista taustaoletuksista. Selvitys uskoo suomalaisten yritysten palkkaavan työntekijöitä, jos ne ovat halpoja.

– Olen kuvitellut, että väkeä palkataan lisää, koska yrityksellä on tekemätöntä työtä tai se voi tehdä parempaa tulosta, kun väkeä tulee lisää, Oksa huomauttaa.

Tutkimuksessa oletetaan, että työn tuottavuus ei ole kärsinyt työaikojen pidentämisestä. Asiasta ei ole kuitenkaan luotettavaa tutkimustietoa. Varsinkin asiantuntijatyössä on vaikea osoittaa, että työajan pidentäminen lisäisi tulosta.

– Oman kokemukseni perusteella pidennyksellä on usein ollut kielteinen vaikutus työntekijöiden haluun tehdä töitään täysipainoisesti, mikä saattaa johtaa jopa tuottavuuden laskuun.

Kilpailukykysopimus solmittiin kolme vuotta sitten. Tuolloin taloustilanne vaati palkansaajilta joustoa, mutta talous on kasvanut sen jälkeen vahvasti.

– Sopimus solmittiin monessakin mielessä poikkeuksellisissa oloissa, jotka nyt ovat ohi, Oksa painottaa.

Palkkasumma kasvoi keväällä

Tilastokeskuksen mukaan koko talouden palkkasumma oli maalis-toukokuussa 4,3 prosenttia suurempi kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Toukokuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 6,2 prosenttia edellisvuodesta. Vuosi sitten maalis-toukokuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 4,9 prosenttia.

Palkkasumma kasvoi kaikilla päätoimialoilla. Nopeinta palkkasumman kasvu oli rakentamisen, yksityisen terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden ja muiden palveluiden toimialoilla. Maltillisimmin palkkasumma kohosi rahoitustoiminnan toimialalla.

Yksityisellä sektorilla maksettujen palkkojen summa oli maalis-toukokuussa 4,7 prosenttia suurempi edellisvuoteen verrattuna. Pelkästään toukokuussa yksityisen sektorin palkkasumma kasvoi lähes seitsemän prosenttia. Vuosi sitten maalis-toukokuussa palkkasumma kasvoi yksityisellä sektorilla 6,2 prosenttia edellisvuodesta.

Julkisen sektorin osalta ei julkaista helmi-toukokuun tietoja aineiston puutteellisen kertymisen vuoksi, joten sen vaikutus on poistettu koko talouden palkkasummien kehityksestä helmi-toukokuun osalta.

Palkkasumma on työntekijöille maksettujen brutto- palkkojen summa ilman optioita. Palkkasummaan vaikuttavat työllisyydessä ja palkansaajien ansiotasossa tapahtuvat muutokset.