Ylempien toimihenkilöiden ostovoima kasvoi vuonna 2025 toista vuotta peräkkäin. Myös vuosina 2022 ja 2023 palkat nousivat, mutta eivät silloin riittäneet kompensoimaan inflaatiota. Tiedot käyvät ilmi YTN-datasta, joka on vuosittain tehtävä yhteenveto Ylemmät Toimihenkilöt ry:n jäsenliittojen omista työmarkkinatutkimuksista.

– Vastaajista kaikkiaan 81 prosenttia oli saanut palkankorotuksen, ja 61 prosenttia kertoi saaneensa yleiskorotuksen, taustoittaa tutkija Tuunia Keränen.

Meriittikorotuksia eli henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvia palkankorotuksia sai 16 prosenttia vastaajista, edellisvuonna 18 prosenttia.

– Meriittikorotuksen saajien osuus on viime vuosina ollut pienessä mutta tasaisessa laskussa, Keränen sanoo.

Keskiarvopalkka kaikilla YTN-liittojen jäsenillä oli 5 659 euroa kuukaudessa. Alkupalkka eli juuri työelämään siirtyneiden mediaanipalkka oli 3 595 euroa.

Johdon ja ylimmän johdon tehtävissä mediaanipalkka oli 8 200–9 600 euroa, keskijohdossa 6 000 euroa ja asiantuntijoilla 4 900 euroa kuussa.

Toimialavertailussa korkein mediaanipalkka oli rahoitusalalla, 6 268 euroa kuussa. Matalin palkkataso oli ammattikorkeakouluissa ja suunnittelualalla, joiden mediaanipalkka jäi alle 5 000 euron.

Yleiskorotus tuo kaikille lisää

YTN:n puheenjohtajan Teemu Hankamäen mukaan YTN-datan tulokset vuodelta 2025 osoittavat jälleen kerran, miten merkittäviä ovat työehtosopimuksiin perustuvat yleiskorotukset, joita ammattiliitot palkansaajille neuvottelevat.

– Homma toimii juuri niin kuin pitääkin. Kun inflaatio jäi viime vuonna maltilliseen 0,3 prosenttiin, palkankorotusten ansiosta työsuhteessa olevien ylempien toimihenkilöiden ostovoima kasvoi selvästi. Sopimuskorotusten luonnehan on viime kädessä se, että ne takaavat jokaiselle jotakin.

Vuonna 2022 koettiin raju inflaatio, jonka juurisyynä oli Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan ja sodasta seurannut maailmantalouden myllerrys, joka kuluttajalle näkyi etenkin energian ja ruoan kallistumisena.

Kun aiemmin sovitut palkankorotukset eivät pysyneet nopeasti nousevien hintojen perässä, tuloksena oli palkansaajien ostovoiman kutistuminen. Näin syntynyt ostovoimakuoppa on viimein saatu kurottua umpeen.

– Tänä vuonna saavutetaan ostovoiman taso, josta lähdettiin vuonna 2022 liikkeelle.

Lisää luottamusta talouteen

Hankamäki näkee palkankorotusten parhaassa tapauksessa hyödyttävän myös Suomen kansantaloutta, sillä kuluttajien luottamuksen puute on ollut yksi keskeinen syy kotimarkkinoiden vaikeuksiin ja huonoon työllisyyskehitykseen.

– Ostovoiman kohentuminen tuo palkansaajille luottoa omaan talouteen, ja silloin uskalletaan mahdollisesti käyttää rahaa enemmän. Tätä kautta voi luottamus koko kansan- taloudessa kasvaa.

Puheenjohtaja arvelee, luottamuksen kasvua toivovat nyt kaikki, ehkä jopa tahot, jotka vastustivat korotuksia.

Neuvotteluvoimaa jäsenten tuella

Monen suomalaisen yleissivistyksessä on iso aukko: He eivät tiedä, miten heidän oma palkkatasonsa määräytyy. Valitettavasti tietämättömien joukkoon mahtuu myös ylempiä toimihenkilöitä.

– Osa on siinä uskossa, että vuosittaiset palkankorotukset tulevat vain automaattisesti ja mystisesti jostakin, jonkinlaisina indeksikorotuksina, Hankamäki sanoo.

– Näinhän asia ei ole. Korotusten takana on kovaa työtä ja vääntöä, jota palkansaajaliitot tekevät.

Neuvottelujärjestelmän toimivuus perustuu siihen, että liitoilla on riittävästi jäseniä ja sitä myötä neuvotteluvoimaa. Asetelma voi muuttua, mikäli palkansaajien järjestäytymisaste Suomessa heikentyy merkittävästi.

Hankamäen mielestä tällaisessa tilanteessa työnantajat saattavat tulla johtopäätökseen, että ei liittojen kanssa kannata mitään sopimuksia neuvotella.

– Jos odottaa saavansa vuosittaisen palkankorotuksen ja arvostaa sitä, niin kannattaa olla jonkin liiton jäsen, Hankamäki kehottaa.

Hän muistuttaa, että liiton jäsenillä on myös monia muita tärkeitä palveluja, kuten palkkoihin, urakehitykseen sekä oikeudellisiin asioihin liittyvää neuvontaa.

Työpaikan tilanne aiempaa heikompi

YTN-datassa vastaajilta kysytään muun muassa heidän näkemyksiään oman työpaikkansa tilanteesta ja oman työnsä varmuudesta. 62 prosenttia piti työpaikan näkymiä lähitulevaisuudessa vakaana, oman työn vakauteen luotti 79 prosenttia. Neljä vuotta sitten vastaavat luvut olivat 85 ja 90 prosenttia.

– Tämä oli kyselyaineistossa jo neljäs perättäinen vuosi, kun usko työnantajan tilanteeseen ja oman työn pysyvyyteen heikentyi, Tuunia Keränen huomauttaa.

Toimialakohtaiset erot olivat merkittäviä. Metsäalalla ja ict-alalla koettiin eniten irtisanomisuhkaa, lomautusten todennäköisyys arvioitiin suurimmaksi rakennus- ja suunnittelu- alalla.

Palkka-avoimuss kerää kannatusta

Ylemmät toimihenkilöt suhtautuvat YTN-datan tulosten mukaan palkka- avoimuuteen hyvin myönteisesti.

– Vastaajista 74 prosenttia uskoi, että he hyötyvät avoimuudesta henkilökohtaisesti, 66 prosenttia uskoi työnantajankin hyötyvän. Ja yli 80 prosenttia oli valmis kertomaan omasta palkastaan avoimesti, Keränen kertoo.

Vastaajia vuoden 2025 YTN- datassa oli reilut 25 000. Noin kaksi kolmasosaa toimi asiantuntijoina, viidesosa keskijohdossa. Kymmenesosa työskentelee johdossa tai ylimmässä johdossa ja viisi prosenttia toimihenkilöinä.

Miehiä vastaajista oli 61 prosenttia. Alle 250 hengen pk-yrityksissä työskenteli kaksi viidestä, ja yli 3 000 hengen organisaatioissa viidennes vastaajista.