Vaurauden kasvu näkyy kulutusmahdollisuuksien lisäksi usein myös muilla tavoilla: vapaa-aika lisääntyy, terveys ja elinajanodote paranevat sekä tuloerot pysyvät hallinnassa. Samalla elämäntyytyväisyys kasvaa, kun ihmisillä on aiempaa paremmat mahdollisuudet toteuttaa itselleen tärkeitä asioita. Kaiken kaikkiaan talouskasvun ja hyvinvoinnin yhteydestä on vahvaa tutkimusnäyttöä.

Talous voi kasvaa käytännössä kahdella tavalla: työtunteja tehdään enemmän tai työn tuottavuus paranee. Jälkimmäinen tarkoittaa sitä, että työtuntia kohden syntyy enemmän reaalista arvonlisäystä. Pitkällä aikavälillä juuri työn tuottavuuden kasvu on ratkaisevaa.

Pitkän aikavälin tuottavuuskasvu perustuu ennen kaikkea teknologiseen kehitykseen. Käytännössä se tarkoittaa uusia tuotteita, parempia palveluita ja tehokkaampia tuotantotapoja — siis tuote- ja prosessi-innovaatioita, jotka vastaavat aiempaa paremmin kuluttajien ja yhteiskunnan tarpeisiin.

Kun talouskasvu perustuu teknologisen kehityksen mahdollistamaan tuottavuuden kasvuun, kyse on samalla myös ympäristön kannalta kestävämmästä kasvusta. Kun parempia tuotteita tuotetaan aikaisempaa tehokkaammin, luonnonvaroja käytetään säästeliäämmin ja päästöjä syntyy vähemmän.

Parempi teknologia vie eteenpäin

Teknologinen kehitys kannustaa yrityksiä myös investoimaan ja kasvattamaan tuotantokapasiteettiaan esimerkiksi koneiden, laitteiden ja ohjelmistojen avulla. Investoinnit eivät siis ole tuottavuuskasvun perimmäinen syy, vaan seurausta siitä, että yritykset ovat onnistuneet kehittämään tai ottamaan käyttöön aiempaa parempaa teknologiaa.

Talouskasvun vaikutusketjun alkupäässä ovat insinöörit ja muut teknologiaosaajat, jotka kehittävät uutta tai ottavat muualla kehitettyä teknologiaa käyttöön yrityksissä. Heidän työnsä vaikutukset näkyvät yritysten tuottavuudessa ja pitkällä aikavälillä koko kansantalouden kasvussa.

Yhdessä tutkija Paolo Fornaron kanssa tekemäni tuore analyysi suomalaisilla aineistoilla osoittaa, että insinöörien ja muiden matemaattisluonnontieteellisen koulutuksen saaneiden palkkaaminen kiihdyttää yritysten tuottavuuskasvua merkittävästi. Vaikutukset näkyvät kuitenkin vasta useiden vuosien viiveellä.

Tuore taloustieteellinen tutkimus puolestaan osoittaa, että markkinoita uudistavia teknologisia läpimurtoja syntyy erityisen paljon nuorissa yrityksissä.

Tätä taustaa vasten on kiinnostavaa, että suomalaisaineistoilla tehdyssä analyysissä korkean teknologian alojen nuoret yritykset palkkaavat insinöörejä ja muita teknologiaosaajia selvästi enemmän kuin vanhat yritykset. Matalan teknologian aloilla vastaavaa eroa ei sen sijaan havaita.

Kiinnostava ja tähän kuvaan sopiva havainto on myös se, että nuorten yritysten osuus patenteista on kasvanut Suomessa voimakkaasti 2010-luvulla. Myös tekoälyä on nuorissa yrityksissä otettu enemmän käyttöön kuin vanhoissa.

Liikkuvuus uudistaa kansantaloutta

Tutkimustieto kertoo siitä, että insinöörien liikkuvuus yritysten välillä on tärkeää koko kansantalouden uudistumiselle. Suomen talous tarvitsee uusia kasvuyrityksiä ja yritysrakenteiden muutosta. Erityisesti yritysten alkuvaiheessa insinööriosaamisen merkitys korostuu.

Analyysit osoittavat lisäksi, että Suomessa on viime vuosina ollut orgaanisesti eli aidosti kasvavia nuoria kasvuyrityksiä suhteellisesti jopa enemmän kuin Yhdysvalloissa. On perusteltua uskoa, että suomalaisella insinööriosaamisella on ollut tässä merkittävä rooli.

Palkka-analyysit puolestaan osoittavat, että Suomen työmarkkinat ovat palkinneet liikkuvia insinööriosaajia aiempaa runsaammin erityisesti 2010-luvun alun jälkeen.

Samalla työelämä muuttuu nopeasti. Myös vuorovaikutustaitojen arvo suomalaisilla työmarkkinoilla on kasvanut. Siksi insinöörit tarvitsevat teknisen osaamisen rinnalle uusia taitoja.

Asiantuntijayhteistyö on tärkeää

Myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan luonne on muuttunut voimakkaasti. Viime vuosina noin puolet suomalaisten yritysten t&k-panostuksista on kohdistunut yksityisille palvelualoille. Kehitys viittaa siihen, että insinöörien ja muiden asiantuntijoiden välinen yhteistyö korostuu tulevaisuudessa entisestään.

Suomi tarvitsee siis osaavia insinöörejä — ja erityisesti insinöörejä, jotka liikkuvat sinne, missä uutta syntyy. Samalla insinöörit itse tarvitsevat teknisen osaamisen rinnalle vuorovaikutustaitoja ja ympärilleen muiden alojen asiantuntijoita.

Kun tämä yhtälö toimii, seurauksena on uudistuva yritysrakenne, vahvempi tuottavuuskasvu ja lopulta se, mistä kaikessa on pohjimmiltaan kyse: korkeampi hyvinvointi.