Tienpidon asiantuntija Hanna Skants ja päällysteinsinööri Tero Ahokas vastaavat työssään Lounais-Suomen teiden korjaustarpeiden arvioinnista. Toimintakenttänä on Varsinais-Suomen ja Satakunnan alue, johon kuuluu yli 6 000 kilometriä päällystettyä tiestöä.

Korjaustarpeita arvioidaan keväällä esimerkiksi tiestön kuntomittauksilla. Myöhemmin keväällä ja kesällä mittauksia analysoidaan ja kartoitetaan uuden asfalttipinnan tarpeita tuleville vuosille.

Lisäksi solmitaan kilpailutuksen jälkeiset urakkasopimukset. Päällystystyöt aloitetaan huhti–kesäkuussa, ja niitä riittää pitkälle syksyyn.

Rahaa valtiolta vuosittain

Varat perusväylänpitoon tulevat valtion budjetista vuodeksi kerrallaan. Liikenne- ja viestintäministeriö ohjaa rahat ensin Väylävirastoon, joka jakaa ne elinvoimakeskuksille.

Lounais-Suomen elinvoimakeskuksessa päällysteiden ja tiemerkintöjen korjausbudjetti on vuosittain noin 25–50 miljoonaa euroa.

– Rahoitus on täysin riippuvainen valtion vuosibudjetista, Ahokas sanoo.

Skants kertoo, että tiestö jaetaan kolmeen päällysteiden korjausluokkaan liikennemäärien ja merkittävyyden mukaan. Korkeimpaan luokkaan kuuluvat esimerkiksi valtatiet sekä vilkkaat kanta- ja yhdystiet.

Väylävirasto jakaa vuosittain elinvoimakeskuksille niin sanotut kilometritavoitteet huonokuntoisten päällysteiden määrille, eli kuinka paljon kullakin tieverkon osalla saa olla huonokuntoista päällystettyä tietä.

Vuosittaisten mittausten kautta syntyy tietoa teiden kunnosta. Valtateillä ja vilkkailla kantateillä päällystyskohteiden valintaan vaikuttaa ensisijaisesti mitattu ura, muilla teillä vaurioiden määrä.

– Mitä vilkkaampi tie, sitä vähemmän uraisuutta ja muita vaurioita sallitaan, Skants sanoo.

Yhteistyö on monipuolista

Elinvoimakeskus tekee yhteistyötä muun muassa konsulttien kanssa, jotka laativat varsinaiset kohdesuunnitelmat urakkakilpailutusta varten. Sen lisäksi työtä tehdään paljon yhdessä oman organisaation sisällä muun muassa liikennejärjestelmäyksikön ja kunnossapidon kanssa.

– Käymme vuoropuhelua myös erilaisten sidos- ja asiakasryhmien, kuten kuntien ja erilaisten järjestöjen kanssa, Skants kertoo.

Päällystealan neuvottelukunta vastaa valtakunnallisesta yhteistyöstä. Sen tavoitteena on edistää alan toimintaedellytyksiä. Jäseninä yhdistyksessä on valtion ja kunnan tilaajia, urakoitsijoita, tutkimuslaitoksia sekä suunnittelijoita. Ahokas on yhdistyksen hallituksen jäsen.

– Päällysteala on suhteellisen pieni yhteisö. Ajan mittaan tässä on oppinut tuntemaan lähes kaikki toimijat, Ahokas sanoo.

Hän toimii myös puheenjohtajana Väyläviraston päällysteverkossa, joka ohjaa ja koordinoi koko maan päällystettyjen teiden korjausten hankintaa. Kansainvälisellä tasolla yhteistyötä tehdään Pohjoismaisessa tieteknisessä liitossa, jossa Ahokas on jäsenenä tietekniikkajaoksessa.

Suunnittelu on työn perusta

Skantsin työ sisältää muun muassa päällystys- ja rakenteen parantamiskohteiden ohjelmointia, suunnittelua sekä erilaisten tienpidon tarpeita perustelevien asiantuntijamuistioiden laadintaa. Hän vastaa Lounais-Suomen päällysteiden kuntotavoitteiden seurannan ja toteutumisen tulosvastuusta Väylävirastolle.

Myös Ahokkaan työssä kaikki lähtee liikkeelle suunnittelusta. Työhön kuuluvat urakka-asiakirjojen laadinta ja suunnitelmien hankinta, kilpailutus, sopimusten tekeminen, töiden valvonta ja vastaanotto sekä takuutarkastukset.

Skants ja Ahokas saavat työstään paljon palautetta, josta osa on kärkästä. Yleensä syynä ovat autoilijoiden kiire ja se, että tietyömaat tulevat vastaan yllätyksenä. Odottavan autoilijan pinna voi olla lyhyt.

– Kuusi minuuttia voi odottaessa tuntua puolelta tunnilta, ja siinä ajassa saattaa mennä hermot, Ahokas kertoo.

Kaikkea päällystystyötä ei voi tehdä yötyönä, vaikka se olisi autoilijan kannalta järkevintä. Työtä joudutaan tekemään päiväsaikaan liikenteen seassa, jolloin maltti on valttia. Tietyömaista kerrotaan opasteilla ja verkkosivuilla mahdollisimman tarkasti.

Skantsin mukaan myönteistä palautetta on tullut, kun toimet ovat osuneet kohdalleen.

Tienpidon määrärahojen supistuminen tulevina vuosina tuo mukanaan omat haasteensa.