Sodat uhkaavat kansalaisten terveyttä monin tavoin. Sota voi myös heikentää ilmanlaatua ja vaikuttaa ihmisten terveyteen. Ilmatieteen laitoksella työskentelevä ympäristötekniikan insinööri Katja Lovén tutkii sodan vaikutuksia ja kouluttaa ukrainalaisia ilmanlaadun arviointiin.

– Ihmiset voivat valita, mitä he syövät tai juovat, mutta eivät sitä, minkälaista ilmaa he hengittävät, Lovén sanoo.

Ukrainaa on tuettu suomalaisella ja eurooppalaisella projektirahoituksella yli vuosikymmenen ajan. Ilmatieteen laitoksen tavoitteena on kehittää ukrainalaisten omaa asiantuntijuutta ilmanlaadun tutkimisessa ja seurannassa.

Vaikutuksia terveyteen

Sota vaikuttaa ilmanlaatuun ja sitä kautta ihmisten terveyteen. Sodan sytyttämät laajamittaiset maastopalot sekä teollisuuteen ja öljysatamiin tehdyt iskut vaikuttavat ilmanlaatuun myös kauas rintaman ulkopuolelle.

Vaikutuksia voidaan arvioida satelliittiseurannan avulla, koska rintamalinjojen läheisyydessä mittausasemat ovat vaarassa tuhoutua, eikä niitä päästä huoltamaan.

Kiovassa ihmisten aktiivisuus ja sitä myötä liikenteen päästöt vähenivät Venäjän hyökkäyksen alettua, mutta sisäinen muuttoliike idästä länteen on nostanut päästöjä Länsi-Ukrainan kaupungeissa.

Teollisuuslaitosten pommitukset voivat aiheuttaa myös vakavia ympäristöriskejä. Venäjä on pommittanut Ukrainan isoja energiatuotantolaitoksia aktiivisesti. Niiden energia- ja lämmöntuotantoa on korvattu osittain pienillä paikallisilla dieselgeneraattoreilla, joita on Lovénin mukaan Kiovan kadut täynnä.

– Kun tulee sähkökatko, kahvilat ja ravintolat täräyttävät generaattorit käyntiin.

Satelliitit eivät pysty havaitsemaan generaattoreiden päästöjä, mutta niiden myötä ilmanlaatu kaupungeissa on huonontunut.

Oma kapasiteetti kasvuun

Lovén kertoo, että monessa Itä- Euroopan maassa ja Keski-Aasiassa on edelleen käytössä Neuvostoliiton aikaiset standardit ja laitteet ilmanlaadun seurantaan. Tavoitteena on ollut Ukrainan oman kapasiteetin ja osaamisen vahvistaminen sekä yhteistyö Ukrainan sisällä ja sen naapurivaltioiden välillä.

Nykyinen ulkoministeriön rahoittama hanke Ukrainan ilmanlaadun seurannan kehittämiseksi alkoi vuonna 2024. Hankkeessa vahvistetaan Ukrainan ympäristöhallinnon kapasiteettia ja tuetaan Ukrainaa tältä osin täyttämään Euroopan unionin vaatimukset jäsenyysneuvotteluihin liittyen.

Ukrainaan on toimitettu esimerkiksi mittausasemia ja koulutettu ukrainalaisia uusien monitorointitekniikoiden käyttöön. Lisäksi Ukrainaan on saatu Ilmatieteen laitoksen kehittämä Euroopan laajuinen SILAM-malli, jolla voi seurata esimerkiksi sodan aiheuttamien maastopalojen savupäästöjä.

Paikallaoloa arvostetaan

Ukrainalaiset arvostavat sitä, että suomalaiset edelleen matkaavat paikan päälle Ukrainaan sotatilasta riippumatta. Siinä on omat riskinsä, mutta vierailijoiden turvallisuudesta on huolehdittu hyvin.

Lovén on yllättynyt, miten vähän sota Kiovan katukuvassa näkyy. Välillä voi unohtaa, että ollaan sotaa käyvässä maassa, koska sodan aiheuttamat vauriot korjataan välittömästi.

Pommisuojat ovat hotellien alakerrassa. Siellä on myös sängyt nukkumista varten. Ilmahälytyksiä tulee usein.

– Voin vain kuvitella, millaista kiovalaisten arki on viimeiset neljä vuotta ollut, kun ilmahälytyksiä voi tulla monta kertaa yössä.

Ura alkoi ilmoituksesta

Lovénin oma ura insinööriksi alkoi 1990-luvun lopussa lehti-ilmoituksesta, jonka hänen isoäitinsä oli huomannut Rauman paikallislehdestä. Siinä kerrottiin englanninkielisestä ympäristöinsinöörin koulutuksesta Porissa.

Lovén päätyi töihin Ilmatieteen laitokselle – sattumalta. Hän pääsi vastavalmistuneille työttömille insinööreille järjestettyyn koulutukseen, jossa rekrytointikonsultin päivittämä CV lähetettiin myös Ilmatieteen laitokselle.

Työ on vienyt Lovénia moniin eri maihin, kuten Australian Tasmaniaan ja viimeksi Ukrainaan. Hän kannustaa insinöörejä ja muita tekniikan ammattilaisia sekä heidän työpaikkojaan rohkeasti yhteistyöhön ukrainalaisten kanssa.

– Ukrainan jälleenrakentaminen on jo käynnistynyt, ja tilausta on myös suomalaiselle insinööriosaamiselle.