Puolustusteollisuuden asiakas kehittää ajoneuvoa, ja Aleksi Rantanen tekee siihen sähkösuunnittelua. Tuotekehitystiimissä on konsulttipalveluita tuottavalta Etteplanilta viitisen työntekijää.

Yksi pieni seikka erottaa Rantasen työjärjestelyt kollegojensa työstä: hän tekee työnsä täysin etänä siinä missä muut käyvät pääosin toimistolla. Syynä järjestelyyn on Rantasen sairastama epilepsia.

– Nyt ei ole onneksi terveydentilan puolesta tarvetta muille erityisjärjestelyille, Rantanen kertoo.

Insinöörillä on ollut kymmenen vuoden ajan lääkitys sairauteen, mutta viime vuonna ensimmäisen lääkkeen rinnalle tarvittiin toista. Sivuoireet eivät olleet aluksi hallinnassa, ja työhön keskittyminen oli raskasta.

– Jälkiviisaana voin todeta, että ehkä olisi pitänyt lyhentää työviikkoa, mutta nyt siihen ei ole enää tarvetta.

Työntekijä voi omasta aloitteestaan käynnistää keskustelun esihenkilön tai työterveyshuollon kanssa tarvittavista tukitoimista työssä. Aloite voi tulla myös joltakulta muulta.

– Näissä asioissa itse en ole se luotettavin arvioija. Kyllä näissä hommissa mielekkäiden tehtävien parissa painaa melkein pää kainalossa omat tarpeet sivuuttaen. Itselläni se on aina oma vaimo, joka käskee mennä lääkäriin.

Autot kiinnostavat

Rantanen asuu Hämeenlinnan Tuuloksessa omakotitalossa vaimon, viisivuotiaan pojan ja koiran kanssa. Vapaa-aika kuluu pitkälti arjen askareissa, mutta yli jäävänä aikana on mukava rentoutua lukemalla.

Koulutukseltaan Rantanen on autotekniikan insinööri, ja kiinnostus autoihin näkyy autotallissa.

– Teen omiin autoihini remontit ja korjaukset pääasiassa itse. Edellisestä autosta hajosi moottori, eikä sitä kannattanut enää kunnostaa, joten purin sen ja myin pois varaosina.

Työpaikalle Hämeenlinnan toimistolle olisi Tuuloksesta vaihtoyhteydellä tunnin kahden matka suuntaansa vaihtoyhteydestä riippuen. Omalla autolla ei ole hetkeen voinut kulkea edellisten kohtausten vuoksi.

Loppukeväästä viimeisestä kohtauksesta tuli kuluneeksi vuosi, jolloin kortin sai takaisin.

– Olen viimeisen kohtauksen aikana kouristellut noin kymmenen minuuttia, ollut tajuttomana saman verran ja noin kymmenen minuutin ajan olen yrittänyt kamalasti mennä jonnekin, mutta minulla ei ole mitään muistikuvaa siitä.

Töissä kohtauksia ei ole sattunut, paitsi edellisellä työpaikalla autokorjaamolla. Rantanen oli tuolloin yksin, joten kukaan ei ollut näkemässä tai auttamassa.

Monella on sama vaiva

Epilepsia on aivojen sähköisen toiminnan häiriötila. Se aiheuttaa toistuvasti kohtauksia, joissa tajunta hämärtyy tai katoaa. Samalla voi esiintyä kouristuksia tai muita oireita.

Arviolta 8–10 prosenttia ihmisistä saa elämänsä aikana ainakin yhden epileptisen kohtauksen, mutta puolet heistä ei koskaan saa epilepsiadiagnoosia. Vaikka sairaus tunnistetaan Rantasen mukaan hyvin, hän muistuttaa yhdestä tärkeästä asiasta ensiavussa.

– Suuhun ei saa tunkea mitään. Kohtauksen jälkeenkään ei heti saa antaa juotavaa tai syötävää, sillä aluksi kohtauksen saanut voi olla vielä sekavassa tilassa.

Useat asiat voivat kasvattaa kohtauksen riskiä. Joillakin ne ovat vilkkuvat valot tai äänet.

– Minuun vaikuttaa kova fyysinen tai psyykkinen stressi, huonosti nukuttu yö tai kofeiinin nauttiminen. Mutta nyt kun lääkitys on kohdallaan, niin pelkästään huonosti nukuttu yökään ei välttämättä vaikuta.

Etteplan huolehtii työkyvyst

Etteplanilla on valmiit mallit työhyvinvoinnin ylläpitämiseen. Jos ennaltaehkäisy ei riitä ja työkyky alenee, työkykyä tukevista keinoista pidetään työterveysneuvottelu.

– Työterveysneuvottelussa työterveyshuolto, työntekijä ja työnantaja muodostavat yhteisen tilannekuvan työntekijän työkyvystä omaan työhönsä ja etsivät ratkaisuja työkyvyn tukemiseksi, kertoo Etteplanin henkilöstön hyvinvoinnista vastaava Tiina Mattila.

Työkyvyn tukikeinoja voivat olla mukautetut työjärjestelyt, kuten etätyö, poikkeavat työajat tai muutokset työtehtävissä. Esihenkilöt voivat ohjata työntekijöitä varhaisen tuen piiriin tai pyytää työterveyshuollolta konsultaatiota työntekijän tuen tarpeesta esimerkiksi apuvälineiden hankintaan.

Yhtiö tukee työkykyä muun muassa osasairauspäivärahan, kuntoutustuen, ammatillisen kuntoutuksen, työn muokkauksen ja kuntoutusohjelmien avulla.

– Työhyvinvoinnin ylläpitämisen merkitys työelämässä vahvistuu koko ajan. Työelämän diversiteetti lisääntyy, ja esimerkiksi elinikäennusteiden noustessa on työpaikoilla yhä enemmän eri ikäisiä työntekijöitä, Mattila sanoo.