Puheenjohtaja Samu Salon mukaan osaamisen kehittäminen on keskeinen osa jatkuvan oppimisen kokonaisuutta. Kansalaisten jatkuvasta oppimisesta huolehtiminen on sekä yksilöiden että yhteiskunnan edun mukaista.

– Työn tuottavuuden keskeinen osatekijä on koulutus, ja se on meidän omissa käsissämme. Siihen eivät ulkovallat vaikuta.

Liiton mielestä koulutustarjontaa on oltava laidasta laitaan: kokonaisten tutkintojen eli substanssiosaamisen päivittämistä, mahdollisuus suorittaa muutaman opintopisteen yksittäisiä kursseja ja kaikkea niiden väliltä.

– Myös peruskoulu täytyy saada kuntoon, jotta kaikilla on riittävän hyvä pohja kouluttautua ammattiin ja huolehtia osaamisestaan jatkossakin, Salo muistuttaa.

Hänen mielestään koulutukset pitää toteuttaa digitaalisella alustalla, jossa tekoälyllä on iso rooli.

Koulutuksen ohessa se, miten tki-rahoitus kytketään osaamispolitiikkaan, ratkaisee Suomen menestymisen jatkossa. Salon mielestä yrityksillä on tki-rahoitusta hakiessaan oltava selvä kuva sen tarpeesta.

– Niillä on oltava henkilöstön osaamiskartoitus, koulutus- ja hyödyntämissuunnitelmat, selvä kuva siitä, miten olemassa olevilla resursseilla pystytään parhaiten toteuttamaan palvelu tai tuote, johon rahoitusta haetaan.

Salon mukaan koulutusasiat ovat olleet riittävästi esillä vain juhlapuheissa, mutta todellinen tilanne on aivan jotain muuta.

– Jonkun pitää joskus ottaa koulutus ykkösasiaksi, kun ottaa huomioon, miten merkittävä vaikutus koulutuksella on yhteiskuntaan, hän peräänkuuluttaa.

Työuupumiseen ennaltaehkäisyä

Toinen tavoitekokonaisuus liittyy työssä jaksamiseen ja työuupumuksen hallintaan, jotka vaativat useita erilaisia keinoja. Työpaikoille on luotava selkeät tavoitteet ja oikeanlaista johtamista, jotta työssä jaksamisen huono kierre katkaistaan.

– Lisäksi on karsittava turhaa byrokratiaa, kuten työnteon aikaan ja paikkaan puuttumista, jos niillä ei ole merkitystä lopputulokseen. Näitä asioita edistetään etätyölainsäädännön selkeyttämisellä, oikeudella olla työnantajan tavoittamattomissa ja vuosilomalain uudistamisella.

Salon mukaan työuupumuksen ehkäisyä on pohdittava yhteiskunnassa enemmän.

Työuupumus, mielenterveyden ongelmat ja niiden aiheuttamat kustannukset ovat työnantajille ja yhteiskunnalle vuositasolla miljardiluokkaa. Julkisuudessa on puhuttu niiden yhteydessä noin miljardin euron säästöpotentiaalista.

– Jos Suomessa saadaan puolitettua mielenterveydestä johtuvat kustannukset, säästöä syntyy noin 5,5 miljardia.

Insinööriliitto valmistelee omaa listaansa, jossa käydään läpi, mistä yhteiskunnassa kannattaa säästää.

Työllistämisvapaa kaipaa kehitystä

Kolmantena tavoitteena on muuttaa työllistämisvapaaseen liittyvää lainsäädäntöä. Nykyinen lainsäädäntö lähtee siitä, että jos henkilö irtisanotaan muutosneuvotteluissa, hänellä on oikeus käyttää uuden työn etsimiseen 5–20 päivää irtisanomisajan pituuden mukaan. Uuden työn löytämiseen tähtäävät toimet käynnistetään vasta irtisanomisajan päätyttyä.

Insinööriliiton ehdotuksessa työntekovelvoite on enintään 14 vuorokautta irtisanomisesta ja irtisanomisajan loppuosa on käytettävissä täysipainoiseen työnhakuun. Kun työvoimapalvelut ja -velvoitteet alkavat jo irtisanomisajalla, liitto uskoo työttömyysjaksojen lyhenevän.

– Kaikkien työttömien työnhakijoiden työttömyysjakso lyhenee 10 viikkoa, ja valtio sekä kunnat säästävät vähintään 200 miljoonaa vuodessa, Salo kertoo liiton laskelmista.

Maksajana on työnantaja, joka menettää työpanosta ainakin suorittavassa työssä, ei ehkä niinkään yksityissektorin ylempien toimihenkilöiden työssä.

– Työnantajat voivat maksaa niistä säästöistä, mitä ne ovat saaneet viimeisen kolmen vuoden aikana, Salo sanoo.

Insinööriliiton näkemyksen mukaan vientiteollisuuden keskeiset ongelmat eivät liity kotimaahan, vaan ne johtuvat suurten markkina-alueiden, kuten Keski- Euroopan ja Pohjois-Amerikan kysynnästä.

■ Lue lisää: ilry.fi/eduskuntavaalit