Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijoista yli puolet on omasta maakunnasta, ja heistä työllistyy noin kaksi kolmesta Etelä-Pohjanmaan alueelle.

Rehtori Jaakko Hallila kertoo, että noin puolet opiskelijoista tulee lukiosta ja puolet ammatillisesta oppilaitoksesta. Hakijoita on jokaisesta maakunnasta, mutta eniten heitä on pääradan varrelta.

– Ammattikorkeakoulumme tekniikan alan opettajilla on huoli siitä, että opiskelijoiden lähtötaso vaihtelee suuresti matemaattisluonnontieteellisissä aineissa, Hallila sanoo.

– Joka vuosi oppimisvaikeuksia on entistä enemmän.

Seinäjoella on runsaasti tukitoimia, joilla saadaan etenkin ensimmäisenä opiskeluvuotena opiskelijat kiinnitettyä opintoihin.

– Olemme profiloituneet siten, että meillä on enemmän lähiopetusta kuin monessa muussa ammattikorkeakoulussa.

AMK-kenttä muuttuu nopeasti

Seinäjoelta kotoisin oleva Hallila on työskennellyt aiemmin kansainvälisessä rahoitushaussa lähinnä EU-tasolla.

– Merkittävä osa on ollut tekniikan hankkeita, etenkin hyvinvointitekniikan hankkeita.

Noin kuusi vuotta rehtorina olleen mielestä tehtävässä olennaista on seurata kentän nopeata ja jatkuvaa muutosta sekä tehdä tarvittavia muutoksia omassa organisaatiossa.

Hän muistuttaa, että uuden koulutuksen alkaessa kestää useampi vuosi ennen kuin ensimmäiset valmistuvat, mutta ammattikorkeakoulun on ennakoitava, jotta valmistuvilla on tarvittava osaaminen valmistumisvaiheessa.

Pääasiassa nuorten kouluttaja

Etelä-Pohjanmaalla asuu noin 200 000 henkilöä, ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu on ainoa iso korkeakouluttaja. Opiskelijoita on noin 6 000.

– Meidän opiskelijoillamme on koulutuspäälliköiden mielestä arkuutta tulla esiin ja halukkuutta etäopintoihin muun muassa osalla tekniikan aloista, Hallilla kertoo.

– Näemme, että nimenomaan toiselta asteelta tuleville on tärkeää tottua selkeään päivärytmiin ja joutua sosiaalisiin tilanteisiin opintoihin yhteydessä. Se auttaa heitä sopeutumaan paremmin työyhteisöihin.

Työllisyys hyvällä mallilla

Koko Suomessa on taloudellinen taantuma eikä työllisyystilanne ole niin hyvä kuin takavuosina. Etelä- Pohjanmaa kilpailee edelleen naapurimaakunnan Pohjanmaan kanssa työllisyydestä, ja rehtorin mukaan heiltä valmistuneilla, hyvin opintonsa suorittaneilla insinööreillä on hyvä työllisyys.

– Olen huolissani siitä, että opinnot siirtyvät yhä enemmän verkkoon. Välttämättä sitä kautta ei opita kaikkia perusasioita.

Hallila pohtii, mikä henkilön asema on työelämässä, jos tietyt perusasiat jäävät oppimatta, mikä henkilön asema on työelämässä. Häntä huolettaa käydä rakennuksessa tai sillalla, jonka lujuuslaskennan on hoitanut insinööri, joka ei ole koskaan käynyt kampuksella.

– Tai mikä on yhteiskunnan paikka kansainvälisessä kilpailussa, jos se ei itse pysty luomaan uutta?

Nuoret hakevat helppoutta

Jos korkeakoulutuksessa on tarjolla joko päivä- tai verkkototeutus, verkko vetää enemmän hakijoita.

– Saa olla aika naiivi, jos ei ole tietoinen, mitä korkeakouluhakuikäiset keskustelevat helpoimmista vaihtoehdoista suorittaa tutkinto.

Hallila sanoo ymmärtävänsä nuoria. Opiskelijoista iso osa on opintojen ohella töissä, koska heiltä on leikattu opintososiaalisia etuja.

Toisaalta rehtori muistuttaa, että korkeakouluilla on myös vastuu suomalaiselle työelämälle, minkälaista osaamista niistä valmistuu. Hän on ehdottanut, että korkeakoulut saisivat rahoitusta sen mukaan, suoritetaanko tutkinto lähi- vai verkkokoulutuksena.

Muu korkeakoulukenttä on vaiennut hänen ehdotuksestaan. Tosin hän huomasi, että tuorein opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus lisäkoulutuspaikkoihin keskittyi ennen kaikkea lähiopetukseen.

– Ehkä on alkanut jonkinlainen herääminen asiaan.

Yhteistyön pitää palkita molempia

Hallilan mielestä korkeakoulujen välinen yhteistyö on järkevää, kun se on sekä ammatti- että tiedekorkeakouluille tarkoituksenmukaista. Sen sijaan ostotarjoukset hämmentävät.

– Ammattikorkeakoulu on osake- yhtiönä kustannustehokas. Koulutamme puolella siitä rahasta kuin tiedekorkeakoulut kaksi kolmesta toiselta asteelta valmistuneista, rehtori laskee.

– On vaikeaa kuvitella, että halvemmalla voi opettaa paremmin, hän viittaa ammattikorkeakoulujen rahoituksen kiristämiseen.

Rehtorin mukaan Etelä-Pohjanmaalla on suhteessa asukaslukuun eniten yrityksiä ja teollisuuden toimipaikkoja. Yritykset ovat pieniä, mutta Suomessa tuetaan lähinnä isoje yritysten kehitystyötä.

SEAMK tekee vuosittain noin 700 yrityksen kanssa yritysyhteistyötä, jonka mahdollistavat rakennerahoitusvarat.

– Ilman niitä SEAMK tekisi tki-yhteistyötä 70 pk-yrityksen kanssa, ei 700 yrityksen kanssa.