Sairaanhoitajasta insinööriksi
Milla Aaltonen jätti hoitoalan ja alkoi opiskella insinööriksi. Viime vuosina moni muukin on tehnyt saman valinnan.
Nykyisin kolmikymppinen Milla Aaltonen kouluttautui aikoinaan sairaanhoitajaksi, kun halusi varman työpaikan. Työ leikkausosastolla oli merkityksellistä, kollegat mukavia, mutta kaikki ei ollut kohdillaan.
– Aloin myös miettiä, että olisi kiva työskennellä alalla, missä voin vaikuttaa itse ura- ja palkkakehitykseeni. Sairaanhoitajan työ oli aina samaa, vaikka potilaat vaihtuivat koko ajan.
Aaltonen koki, että tekninen ala ja insinöörin tutkinto tarjoaisivat monipuolisesti erilaisia työmahdollisuuksia. Päätös uran vaihtamisesta ei ollut kuitenkaan helppo, ja sairaanhoitajana vierähti lähes kymmenen vuotta.
– Mietin pitkään, miten pärjäisin, jos alkaisin opiskella aivan uusia juttuja, hän kertoo.
Lopulta Aaltonen teki päätöksensä, haki insinööriopintoihin ja sai opiskelupaikan suoraan papereilla. Hän aloitti TAMK:ssa konetekniikan opinnot monimuoto-opetuksessa vuonna 2023, pääaineenaan lentokonetekniikka.
Eroon turhista yleistyksistä
Aaltonen kuvailee, että sinänsä hyppy hoiva-alalta tekniikan pariin ei ollut dramaattinen, tai ei lainkaan niin iso juttu, mitä joku saattaa ajatella.
– Minua ärsyttävät yleistykset, että sairaanhoitajat ovat tietynlaisia ja insinöörit tietynlaisia. Tai kuvitelmat, että sairaanhoitaja ei muka pärjäisi insinöörinä tai päinvastoin. Mehän olemme kaikki yksilöitä. Kummassakin ammattiryhmässä on valtavasti erilaisia ihmisiä, Aaltonen miettii.
Hän lisää, että myös sairaanhoitajan työhön leikkaussalissa liittyi paljon tekniikkaa ja laitteita ruiskupumpuista anestesiakoneisiin. Insinööriopiskelija kertoo törmänneensä joskus myös ajatteluun, että hoitajat eivät saisi vaihtaa alaa, ja että kuka potilaat hoitaa, jos kaikki tekisivät samoin.
– On outoa ajatella, että ihminen ei saisi itse päättää elämästään ja urastaan. On kaikkien etu, että hoitaja vaihtaa alaa, jos ei viihdy työssään.
Katse taivaalle ja maan uumeniin
Aaltonen teki toisen ja kolmannen työharjoittelunsa Metsolla, ensimmäisen hän sai kuitattua aikaisemmalla työkokemuksellaan. Hän työskentelee tälläkin hetkellä opintojensa ohessa Metsolla myynnin tuessa. Myytävänä ovat kaivosteollisuudelle tarkoitetut kivimurskaimet.
– Ensimmäisenä harjoittelukesänä ymmärsin, että olen uudella alalla ihan noviisi. Se oli kieltämättä jonkinlainen kolaus kokeneen sote-alan ammattilaisen itsetunnolle, Aaltonen sanoo.
– Mutta samahan tilanne taitaa olla kaikilla harjoittelijoilla, taustasta riippumatta, hän naurahtaa.
Aaltonen kertoo kiinnostuneensa aikoinaan lentokoneista, kun lapsuudenkoti sijaitsi lähellä Helsinki-Vantaan lentoasemaa. Teinivuosinaan hän harrasti lentokonespottausta eli koneiden valokuvausta, ja äskettäin hän teki ensimmäisen laskuvarjohyppynsä.
Viime aikoina lentokonetekniikan opiskelijan katse on kuitenkin suuntautunut yhä useammin taivaalta maan uumeniin.
– Mitä syvemmälle olen päässyt kaivosteollisuuteen sukeltamaan, sitä kiinnostavammalta se on alkanut tuntua.
Hän ei vielä tiedä tarkkaan, missä haluaa tulevaisuudessa mieluiten työskennellä.
– Olisi kiva, jos voisin olla tekemisissä sekä tekniikan että ihmisten kanssa.
Arki vaatii taiteilua
Aaltonen on selvinnyt opiskelustaan hyvin, mutta työtä on ollut paljon. Haastavinta on ollut opiskelun, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Perheeseen kuuluu avomies ja kolmivuotias poika.
– Elämä on ollut aikamoista aikataulujen kanssa pelaamista. Omat harrastukset ovat tällä hetkellä tauolla.
Kiirettä on aiheuttanut osaltaan se, että Aaltonen haluaa taloudellisista syistä valmistua kolmessa vuodessa. Hän on saanut aikuiskoulutustukea, mutta maan hallituksen julkisten menojen säästöpäätösten tuki lakkautettiin kaikilta. Aaltosen mielestä päätös oli erittäin huono, sillä se vaikeuttaa merkittävästi alan vaihtamista.
– Minun käy sääli erityisesti nuoria, joiden pitää jo varhain tietää, mitä heistä tulee isona.
Aikuisopiskelijan mukaan harva nuorista tietää riittävästi siitä, mitä erilaisia ammatteja on ja minkälaista työ eri aloilla on. Ainakaan hänellä itsellään ei ollut asiasta aikoinaan kunnolla tietoa.
Viime vuosina moni on tehnyt samanlaisen uraliikkeen kuin Aaltonen. Ilmiöstä kertoo osaltaan myös Facebook-ryhmä nimeltä Bye bye hoitoala. Ryhmä on tarkoitettu sote-alan ammattilaisille, jotka harkitsevat alanvaihtoa tai ovat sen jo tehneet. Ryhmässä on melkein 14 000 jäsentä.
Myös Aaltonen on aktiivinen somessa: hän kertoo opinnoistaan instagram-tilillä millastainsinoori.