Alueella suurin työllistävä toimiala on metalliteollisuuden valmistus, ja toisena on elintarvikeala. Toimialarakenne on kuitenkin seudulla laaja. Teollisuus on monipuolista, mikä auttaa vaikeissa taloudellisissa tilanteissa, ja elpyminen voi olla ripeää.

Työllistävien alojen kärjessä ovat lisäksi vähittäiskauppa, erikoistunut rakennustoiminta ja kasvinviljely.

Forssan yrityskehityksen toimitusjohtaja Riikka Riihimäen mukaan paikallisten yritysten investointi- ja kehittämiskyvyt on hyviä, vaikka taantuma kurittaa myös Kanta-Hämettä.

– Muutama vuosi sitten olimme äkillisen rakennemuutoksen alue, ja nyt olemme luoneet nahkamme uudelleen eli olemme tehneet toisin, Riihimäki sanoo.

Hän odottaa mielenkiinnolla seuraavia vuosia, mihin kehitteillä olevat investoinnit johtavat. Esimerkkinä investoinneista on tuleva vetyputki.

– Koska toimialarakenne on laaja, työntekijät voivat siirtyä alalta toisille.

Kansainvälistä toimintaa

Forssan seudulla työskentelee myös vakiintuneissa työsuhteissa ammattilaisia kuten insinöörejä.

Ranskalaislähtöisessä Saint-Gobainissa asiantuntijana työskentelevä Veli-Pekka Lähteenmäki on konepuolen insinööri Tampereen ammattikorkeakoulusta. Tarkemmin ottaen työpaikka on Ecophonin Industrial Performance -osastolla Forssassa.

Nykyisiin tehtäviin kuuluu tuotannonkehityksen erilaiset työt. Viime vuosina hän on ollut paljon investointiprojektitehtävissä, joissa hän aikoinaan aloitti.

– Niitä on ollut paljon ulkomailla. Aina on jotain uudistus- ja kehitysprojekteja, joissa olen asiantuntijan roolissa mukana.

Asiakkaat ovat tuotantoyksikköitä, joissa johdon tukena tai insinööriryhmän kanssa koetaan löytää parannettavia ja kehitettäviä asioita.

Akustiikkakattolevyjä valmistavia tehtaita on Suomen lisäksi Ruotsissa, Tanskassa, Puolassa, Ranskassa ja Brasiliassa, jossa hän ei ole vielä käynyt.

– Käytännössä oma alueeni on Pohjois-Euroopassa.

Paikallinen perheyrityksessä

Jakelukoreja valmistavan Fokorin suunnittelupäällikkö Tuomas Mikkola on kotoisin Forssan seudulta Tammelasta ja asuu siellä edelleen. Hän on valmistunut kone- ja tuotantotekniikasta insinööriksi Hämeen ammattikorkeakoulusta Riihimäeltä.

Vuonna 1969 perustettu forssalainen Fokor on osa Jyki Group -konsernia. Henkilökuntaa on noin 70 Forssassa.

– Meillä on muitakin yhtiöitä, jotka tekevät umpikoritoimintaa. Emme kilpaile toistemme kanssa, vaan täydennämme toisiamme, Mikkola kertoo.

Fokor rakentaa kuljetusratkaisuja asiakkailleen pääasiassa pakettien ja rahdin jakeluliikenteeseen terminaalilta asiakkaalle ja päinvastoin. Asiakkaana on yrityksiä aina yhden hengen kuljetusyrityksistä isoihin toimijoihin, kuten Postiin, asti.

Monipuolinen työnkuva innostaa

Mikkola johtaa Fokorin nelihenkistä suunnitteluosastoa, ja hän on pääsuunnittelija, joka tekee vaikeimmat tehtävät. Työhön kuuluu myös laatuasioita sekä tiivis yhteistyö tuotannon kanssa.

Parhaillaan Mikkola tekee uutta tuotetta ja sen toista versiota.

– Ensimmäinen versio on saatu asiakkaalle, ja palautteen perusteella tehdään uutta versioita.

Ajankulu vaihtelee eri tuotteiden suunnittelussa; edellä kerrottuun meni yli vuosi, ei toki kokopäiväisesti.

– Elämme räätälöinnistä eli teemme sitä, mitä asiakas haluaa periaatteessa millin välein.

Hän on työskennellyt Fokorilla seitsemän vuotta ja viihtyy talossa, jossa on sekä suunnittelua että valmistusta.

– On mukavaa mennä halliin ja keskustella tuotannon kanssa, Mikkola perustelee.

– Perheyrityksessä johto on lähellä ja toiminta on mutkatonta.

Euroopan kautta Kanta-Hämeeseen

Valmistuttuaan Veli-Pekka Lähteenmäki lähti Venäjälle entisen työnantajan lähettämänä. Työnantaja vaihtui Saint-Gobainiin, ja Isoverin puolella hän oli perustamassa uutta tehdasta lähellä Moskovaa liki 20 vuotta sitten.

Itänaapurista matka jatkui Puolaan, ja vuonna 2010 Etelä-Ruotsiin. Siellä syntyi halu palata Suomeen. Noin 12 vuotta sitten perhe muutti Forssaan. Syynä oli työpaikan sijainti. Lähteenmäkeä odotti tuotantopäällikön tehtävä.

Työkielenä on englanti, mutta matkan varrella on tarttunut arkikieleksi niin venäjä kuin puola. Ruotsi sujuu hyvin.

Ecophonin puolella hän reissaa forssalaisista eniten. Kuukaudessa saattaa olla yksi viikkoa, johon ei osu ulkomaanmatkoja. Pyrkimyksenä on, että matkat ovat kerralla korkeintaan neljän päivän mittaisia.

Pitkä rupeama paikkakunnalla

Forssa on ollut tukikohtana pisimpään Lähteenmäen työuran aikana, yli puolet Saint-Gobainin vuosista.

– En ole varma, että olenko juurtunut Forssaan, mutta mikään ei puske tällä hetkellä pois. Myös lapset sitovat toistaiseksi paikkakunnalle.

Ruotsissa syntyneet lapset ovat täysin forssalaistuneet.

– Heidän puheessaan on itselleni vieraita murresanoja, Lähteenmäki hymähtää.

Forssaan kotiutumista Lähteenmäkeä auttoi ajoneuvoharrastus. Hän lähti mukaan paikalliseen kerhoon, joka järjestää Forssan raviradalla vuosittain valtakunnallisen tapahtuman. Se kerää yhteen tuhansia ajoneuvoja ja kymmeniätuhansia ihmisiä.

Hän on tutustunut sitä kautta moniin paikkakuntalaisiin, niin ihmisiinkin ja yrityksiin.

– Minulla on useita vanhoja autoja ja moottoripyöriä.

Pendelöintiä suuntaansa

Forssasta käydään myös muualla töissä, kuten pääkaupunkiseudulla. Yhtä lailla seutu vetää työntekijöitä muista maakunnista.

Riihimäki korostaa yritysten kasvun ja osaavan työvoiman kannalta alueellisen koulutustarjonnan merkitystä.

– Elinkeinoelämän ja paikallisten koulutusten järjestäjien yhteistyötä ei voi liikaa korostaa.

Itselle sopiva paikka

Tuomas Mikkolan mielestä Forssan seutu on ihmisen kokoinen paikka. Matkat eivät ole pitkiä mihinkään. Hän kertoo, että seudulla on paljon yhteistyökumppaneita kuten alihankkijoita ja teknisiä kauppoja. Asiakkaita on ympäri Suomea, ja noin kolmannes tuotannosta menee Norjaan ja Ruotsiin.

– Forssan seutu on paljon mainettaan parempi, Mikkola naurahtaa.

– Monta kertaa koirien kanssa lenkkeillessä olen onnellinen siitä, että saan asua ja tehdä työtä siellä, missä tykkään olla. Tämä on omaa mielenmaisemaani.

Kumpikin haastateltava kehuu niin lasten kuin aikuistenkin harrastusmahdollisuuksia.

Myllysopimus edelleen voimassa

Insinöörit vinkkaavat seudulla vierailijoille kauniista luonnosta. Tammelassa on kaksi kansallispuistoa. Jokioisella on mahdollisuus ajella kappeeraiteisella eli paikkakunnan museorautatiellä.

Tuomas Mikkola suosittelee kävelyretkeä kehräämölle jokirantaan. Siellä on pato, josta koko Forssa on saanut alkunsa.

Kun tehtailija, teollisuuspatruuna Axel Wilhelm Wahren tuli paikkakunnalle, hän vuokrasi koskioikeuden paikallisilta talollisilta.

Sopimus kirjattiin ikuisiksi ajoiksi, ja siihen sisältyi ehto, että omistusoikeuden haltijan pitää järjestää mahdollisuus talollisille, jotta he voivat jauhaa viljansa.

– Sopimus on edelleen voimassa. Sitä on yritetty purkaa oikeudessa, mutta huonoin tuloksin. Forssan kaupungin on pidettävä yllä myllyä, jos talollisten perilliset haluavat käyttää sitä, Mikkola kertoo.