Työhyvinvoinnista puhutaan enemmän kuin sen eteen tehdään töitä. Se on yllättävää, kun ottaa huomioon työhyvinvoinnin vaikutukset yritysten tuottavuuteen ja viivan alle jäävään tulokseen. Tutkimusten mukaan työhyvinvointiin sijoitettu euro maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin: hyvinvoiva henkilöstö tuottaa enemmän, sairastaa vähemmän ja sitoutuu työhönsä vahvemmin. Säästöjä syntyy muun muassa sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden vähenemisen kautta.

Työpaikoilla työhyvinvoinnista huolehtiminen näkyy tutuimmin ja konkreettisimmin yhteisten tilaisuuksien järjestämisenä.

Työhyvinvointi on kuitenkin paljon muutakin kuin yhteisiä tyky- ja liikuntapäiviä. Siitä huolehtiminen vaatii tahtoa ja tekoja. Hyvässä, henkilöstön hyvinvoinnista huolehtivassa työpaikassa johtamisen ja esimiestyön kehittäminen on jatkuvaa, henkilöstöä kuullaan ja työntekijöiden kuormitukseen reagoidaan ajoissa.

Työhyvinvointi on työyhteisön yhteinen asia, vaikka yrityksen johdolla ja esimiehillä on tärkeä ja muita isompi rooli sekä vastuu sen luomisessa ja ylläpidossa. Työyhteisön hyvä henki ruokkii hyvinvointia. Jokainen voi omalta osaltaan rakentaa myönteistä ilmapiiriä ja tukea työtoverin jaksamista.

Hyvällä työpaikalla työkaveri katsoo kollegansa perään välittäen, ei vahtien. Sen ei tarvitse perustua pelkästään esimiesasemaan, vaan myös ammatilliseen osaamiseen, sosiaalisiin taitoihin tai pelkästään yleiseen välittämiseen lähimmäistensä hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Kaverin perään katsominen on erityisen tärkeää asiantuntijatyössä, jossa työ- ja vapaa-ajan rajat hämärtyvät helposti.

Työhyvinvointi on myös yhteiskunnallinen kysymys. Jos halutaan varmistaa työurien pidentäminen ja ihmisten jaksaminen työelämässä nykyistä pidempään, työelämään tarvitaan reiluja rakenteita ja enemmän inhimillisyyttä.

Työurat eivät pitene käskemällä, komentamalla tai esittämällä entistä kovempia vaatimuksia. Puoliväkisin töistä puurtavista, väsyneistä työn sankareista tulee ajan myötä pahimmillaan yhteiskunnalle vain kuluja, ei hyötyjä.

Työhyvinvointia voi halutessaan mitata myös numeroilla, mutta se on ennen kaikkea välittämistä ihmisistä. Jos työn ja tuloksen tekijät voivat työpaikalla hyvin, numerotkin kyllä paranevat, kun työn jälki paranee ja asiakkaat ovat tyytyväisiä.