Terranor Verten johtaja, miljöösuunnitteluinsinööri Johanna Kärnä halusi nuorena suunnittelijaksi, mutta elämä vei viheralan johtotehtäviin.

– Jäin Destialla nopeasti koukkuun viherympäristön kunnossapitoon, ja sen osaamista olen kehittänyt uran alusta pitäen.

Kärnä siirtyi vuonna 2010 RTA-yhtiöille vihertyönjohtajaksi ja neljän vuoden kuluttua YIT:lle. 2021 Kärnä vaihtoi Terrawiselle viherrakentamisen yksikön johtajaksi, mutta kaipasi kunnossapitoa työnkuvaan.

Pari vuotta sitten hän aloitti Terranor Oy:n tytäryhtiö Terranor Verten johdossa.

Jatkuva muutos

Aina ei ymmärretä, miten tärkeästä työstä viherympäristön kunnossapidossa on kysymys.

– Ympäristö vaikuttaa meihin kaikkiin. Viherympäristön rakentaminen ja kunnossapito lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja ilmastohyötyjä kestävällä tavalla.

Kärnä uskoo ihmisten johtamisessa esimerkkiin, ja hän haluaa olla näkyvillä oleva johtaja.

– Työ tehdään kentällä, ja johtajan tehtävä on olla ohjaamassa oikeaan suuntaan.

Taustalla vaikuttaa viheralan nopea muutos.

– Koko ajan pitää seurata, mitä tapahtuu esimerkiksi päästövaatimuksissa tai laitteiden kehityksessä. Siksi haluamme olla vahvasti tukemassa henkilöstön osaamisen kasvattamista.

Johtajana toimimista auttaa monipuolinen kokemus erilaisista yrityksistä.

– Haluan osallistaa ihmiset päätöksentekoon ja sitouttaa heitä. On ollut hienoa huomata, että uudessa yrityksessämme työntekijöille on syntynyt kokemus siitä, että heitä kuunnellaan.

Terranor Vertellä työskentelee kymmenen henkilöä, joista suoria Kärnän alaisia on viisi.

– Tarkoituksemme on tuplata henkilöstömäärä tänä vuonna. Viime vuosihan oli vasta ensimmäinen yrityksen operatiivinen toimintavuosi.

Sana pidetään

Kärnä sanoo, että hyvä johtaja on avoin, luotettava ja pitää sanansa.

– Siihen liittyy myös määrätietoisuus ja osallistaminen.

Määrätietoinen ja jämpti ote auttoi eteenpäin myös uran alussa. Silloin tuli vastaan haasteita, joihin ei enää samalla tavalla törmää.

– Esimerkiksi joku tilaaja ei suostunut puhumaan kanssani, koska olen nainen. Olen halunnut varustautua osaamisella ja sen kasvattamisella erilaisiin tilanteisiin.

Kärnä pohtii ylipäänsä rakennusalaa työpaikkana.

– On sellainen kokemus, että rakennusalalla työskentely on edelleen naiselle haastavampaa kuin miehelle, vaikka nyt on jo normaalia olla nainen tällä alalla.

Kärnä kuvaa itseään ikuiseksi opiskelijaksi. Hänellä on lopputyötä vaille valmis ylempi amk-tutkinto sekä oppisopimuskoulutus johtajuudesta.

Arjen kokonaisuus

Johanna Kärnä haluaa kehittyä itsensä johtamisessa.

– Olen vaativa itseäni kohtaan, ja toivon oppivani vähän armollisuutta. Koen osaavani tasapainottaa työn ja vapaa-ajan, mutta koska annan työlle kaikkeni, sen painoarvo on suuri.

Kärnä on myös kahden lapsen äiti ja tanssinopettaja. Hän myöntää, että arki toimii kalenterin varassa.

– Koen olevani parhaimmillani stressin alla, saan silloin eniten itsestäni irti. Olen myös kokenut liiallisen paineen. Nykyisin ratkaisuna on joskus tehdä muutama tunti työtä, kun muu perhe on mennyt nukkumaan.

Tutkinto osoittaa osaamisen

Insinööriys on paitsi tutkinto, myös osoitus siitä, että on alan osaaminen ja valmiudet.

– Olen aina halunnut olla insinööri, ja halusin nimenomaan korkeakoulutetuksi insinööriksi.

Kärnä nostaa työelämän kehittämisessä esiin henkilöstön kouluttamisen.

– Henkilöstön osaamiseen panostaminen kannattaa kaikkien kannalta. Lisäksi pidän tärkeänä työelämän monimuotoisuutta, että meillä on mukana eri ikäisiä ja erilaisista taustoista tulevia ihmisiä, joilla on erilaiset vahvuudet.

Johtajuuteen kuuluu myös urapolun luominen ihmisille. Työntekijällä pitää olla kehittymisnäkymä yrityksessä, jolloin työn mielekkyys säilyy.

– On tärkeää pitää omista kiinnostuksen kohteista kiinni. Uskon, ettei mistään tarvitse luopua, vaan kysymys on siitä, miten asiat järjestää, johtaja arvelee.

– Olen hyvä työssäni, koska olen säilyttänyt myös vapaa-ajan minäni ja elämänhallinta lähtee koko paketin hallinnasta.