YTN-liittojen jäsenten mediaanipalkka viime lokakuussa oli 5 020 euroa kuukaudessa. Se kasvoi 99 euroa eli kaksi prosenttia edellisvuodesta. Koska inflaatio jäi tätä vähäisemmäksi, myös jäsenten ostovoima kasvoi. Tiedot käyvät ilmi vuoden 2024 YTN-datasta.

Vuoden 2023 lokakuusta vuoden 2024 lokakuuhun kuluttajahinnat kallistuivat 1,1 prosenttia. Kahtena edellisenä vuonna inflaatiovauhti oli ollut niin hurja, että palkankorotukset eivät pysyneet perässä.

– Parin vuoden tauon jälkeen palkat nousivat enemmän kuin hinnat. Toisin sanoen reaalipalkat nousivat, kun vuoden 2022 ja 2023 YTN-datassa ne laskivat, kertoo tutkija Tuunia Keränen.

Mediaanipalkka nousi ensimmäistä kertaa YTN-datassa yli 5 000 euron. Keskiarvopalkka oli 5 488 euroa, mikä oli 2,2 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Alkupalkan eli juuri työelämään siirtyneiden palkan mediaani YTN-liittoihin kuuluvilla oli 3 550 euroa, missä on noin 100 euroa lisäystä edelliseen vuoteen.

Valtaosa ilman meriittikorotuksia

Vastaajista 79 prosenttia kertoi palkkansa nousseen edellisvuodesta. Selvästi yleisin syy palkankorotukselle oli työehtosopimukseen perustuva yleiskorotus, jonka ilmoitti saaneensa 57 prosenttia kaikista vastaajista.

Henkilökohtaisen palkankorotuksen eli meriittikorotuksen oli saanut 18 prosenttia kaikista vastaajista. Vastaajista 11 prosenttia oli saanut työehtosopimuksen mukaisia työnantajaeriä; ne ovat korotuksia, jotka työnantaja voi jakaa paikallisesti itse päättämällään tavalla.

– Tulokset osoittavat taas kerran sen, että työehtosopimuksissa sovitut yleiskorotukset ovat ylempien toimihenkilöiden palkkakehitykselle tärkeitä, Keränen tulkitsee.

– Meriittikorotukset kohdistuvat huomattavan pienelle joukolle.

Meriittikorotuksia saavien osuus on pitkään ollut noin viidennes YTN- datan vastaajista ja näyttäisi vieläpä olevan pienentymään päin.

– Vuoden 2022 kyselyaineistossa osuus oli 23 prosenttia, seuraavana vuonna 21 prosenttia ja nyt siis 18 prosenttia. Nuoremmissa ikäryhmissä meriittikorotuksia saadaan suhteellisesti eniten.

Ainutlaatuinen tutkimusaineisto

YTN-data on vuosittain julkaistava kyselyaineisto, joka koostetaan Ylemmät toimihenkilöt ry:n jäsenliittojen omista työmarkkinatutkimuksista. Vuoden 2024 YTN-data perustuu yhdeksän liiton tutkimusten tuloksiin.

Kyselyt tehdään syksyisin, ja tulokset valmistuivat keväällä. Uusimman YTN-datan vastaajien kokonaismäärä on runsaat 26 000.

– Tämä on oikeastaan ainutlaatuinen tutkimusaineisto, jolla saadaan tietoa palkoista ja työoloista. Vastaajajoukko on hyvin suuri, Keränen sanoo.

– Muutokset eri vuosien välillä ovat useimmiten vähäisiä, mitä voi pitää merkkinä siitä, että tieto on luotettavaa.

YTN-datan vastaajista miehiä oli 62 ja naisia 38 prosenttia. Naisten osuus oli suurin järjestöalalla, 73 prosenttia. Teollisuus on miesvaltaisempi kuin palvelusektori.

Vastaajien mediaani-ikä oli 43 vuotta, ammattivuosien mediaani oli 14. Asematasokseen 65 prosenttia ilmoitti asiantuntijan, ja keskijohtoon kuului viidennes.

Pienten tai keskisuurten yritysten palkkalistoilla oli 40 prosenttia. Noin viidesosalla työnantaja oli yli 3 000 hengen organisaatio, ja alle kymmenen hengen organisaatiossa työskenteli viisi prosenttia vastaajista.

Rahoitusala palkkajohtajana

Suurimpia palkkoja maksettiin rahoitusalalla, jonka mediaanipalkka oli 6 006 euroa. Rahoitusala on ollut palkkajohtaja myös aiempien vuosien YTN-datoissa. Seuraavaksi korkeimmat mediaanipalkat olivat vakuutusalalla sekä metsäalalla.

Suunnitteluala 4 350 euron mediaanipalkallaan edustaa alojen vertailussa palkkatilaston toista päätä. Järjestöalalla mediaanipalkka oli 4 452 euroa ja ammattikorkeakouluissa 4 460 euroa.

Vastaajista lähes joka toinen koki työmääränsä ainakin toisinaan liian suureksi. Yhdeksän prosenttia kertoi tekevänsä jatkuvasti liian paljon töitä, 39 prosenttia ajoittain.

Ylityöt korvattiin yleisimmin ilman korotuksia yksi yhteen -periaatteella joko rahana tai vapaa-aikana; ylitöitä tekevistä vastaajista näin kertoi lähes kaksi viidestä. Ylityön tekijöistä 28 prosenttia sai työaikalain mukaiset korotukset, mutta 23 prosenttia jäi vaille erillistä korvausta tai ylityöt sisältyivät heillä peruspalkkaan.

Tuleva huolettaa

Tulevaisuudennäkymiä YTN-datan vastaajat arvioivat hieman heikommiksi kuin edellisenä syksynä. Esimerkiksi oman työpaikkansa tilannetta piti vakaana tai melko vakaana 67 prosenttia vastaajista, kun edellisenä vuonna luku oli 70 prosenttia.

Alakohtaiset erot olivat huomattavat.

– Kaikista vastaajista 15 prosenttia piti irtisanomisia mahdollisina tai todennäköisinä omalla työpaikallaan, ICT-alalla 38 prosenttia. Lomautusten riski puolestaan koettiin rakennus- ja suunnittelualoilla suuremmaksi kuin muualla, Tuunia Keränen kertoo.

■ Lue lisää: data.ytn.fi