BITTIKATTAUS
Insinööriliitolla vilkas ravikesä
Insinööriliitto on 18.–20. heinäkuuta Mikkelissä ajettavien St Michel-ravien pääyhteistyökumppani. Tapahtuma on Suomen toiseksi suurin ravitapahtuma ja kerää Mikkelin raviradan kaviouraan maanosan nopeimpia ravureita ja runsaasti yleisöä.
Yhteistyökumppanuuteen kuuluu sunnuntaille ja lauantaille lippuja, joita liitto tarjoaa jäsenilleen.
Liput jaetaan nopeimmille, eli yksi lippu jäsenellä ravipäivää kohden, ja ne saa ilmoittautumisjärjestyksessä laittamalla sähköpostin osoitteeseen stmichel2025@ilry.fi.
Sähköpostissa pitää mainita, kummalle päivälle lipun haluaa. Lauantaille on tarjolla selvästi vähemmän lippuja kuin sunnuntaille, jolloin ajetaan vuoden 2025 lämminveristen Insinööriliitto St Michel.
Kuninkuusravien etkot tekevät paluun pienen tauon jälkeen 1.–3. elokuuta Oulussa järjestettävissä Kuninkuusraveissa.
Tilaisuus pidetään perjantaina kello 19 alkaen Oulun Scandic Cityssä, ja sinne voi ilmoittautua liiton verkkosivuilla.
Riihimäen kaikkiin kesäraveihin Insinööriliiton jäsenille on vapaa pääsy. Raveihin pääsee jäsenkorttia näyttämällä.
25 %
Neljännes insinööreistä työskentelee pääkaupunkiseudulla.
Anneli Lohva sai kunniamerkin Insinööriliiton henkilöstötilaisuudessa.Kunniamerkkejä liittoyhteisössä
Tasavallan presidentti Alexander Stubb myönsi Insinööriliiton pitkäaikaiselle talousasianhoitajalle Anneli Lohvalle Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin.
Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkkejä voidaan myöntää henkilöille, jotka ovat osoittaneet merkittäviä ansioita omalla ammattialallaan. Ansiot ovat pitkäaikaista ja tuloksellista työtä, joka ylittää keskitason suoritukset.
Lohvan pitkä, elokuussa 40-vuotinen työura Insinööriliitossa kertoo hänen sitoutumisestaan ja omistautumisestaan työhön, jota hän on tehnyt niin Insinööriliiton jäsenkunnan kuin henkilöstön eteen.
Helsingin Insinöörien pääsihteeri Mikko Wikstedtille on myönnetty Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristi. Suomen Leijonan ritarikunnan kunniamerkkejä annetaan tunnustukseksi huomattavista sekä siviili- että sotilaallisista ansioista.
Tasavallan presidentti toimii suurmestarina, jolla on yksin oikeus antaa kunniamerkki. Myöntämisperusteita ei ilmoiteta eikä myöskään, miksi ei myönnetä.
Hakemuksen mukaan Wikstedtillä oli erilaista järjestötoimintaa yli 40 vuotta. Hän vastaanotti kunniamerkin Insinööriliiton järjestöjohdon neuvottelupäivän illallisella toukokuussa Mikkelissä.
KUVA: Janne Luotola
Robotit hakevat tuotteita automaattisesti varastosta asiakkaille.Verkkokaupan keräilykeskus täytti vuoden
HOK-Elannon verkkokaupan keräilykeskus avattiin vuosi sitten Vantaan Veromiehessä. Päivittäin tuhansia ruokatilauksia käsittelevä keräilykeskus on ollut yhtiön historian suurin investointi ruoan verkkokauppaan.
Ruoan verkkokaupan keräilykeskuksen ensimmäiset asiakastoimitukset lähtivät ympäri pääkaupunkiseutua viime kesäkuussa. Kuluneen vuoden aikana keräilykeskuksesta on toimitettu muun muassa yli 300 000 litraa maitoa, 140 000 banaania ja 98 000 kurkkua.
Tilauksia kerää ja pakkaa lähes 200 ihmistä, työkavereinaan yli sata robottia. Automaatioteknologian toimittajana on Swisslog.
Suurin asiakasryhmä ovat olleet lapsiperheet. Keskiostos kaupasta on reilusti yli sata euroa, eli kerralla tilataan isoja ruokaostoksia.
Yli 90 prosenttia tehdyistä tilauksista on tilattu kotiinkuljetuksena. Toukokuun lopussa keräilykeskuksessa siirrytään asiakastoiveiden pohjalta pakkaamaan tilaukset pahvilaatikoihin aiemmin käytössä olleiden muovikassien sijaan.
Keräilykeskuksessa tarvitaan henkilöitä useisiin tehtäviin: tuotannonsuunnitteluun, tavaran vastaanottoon, keräilyyn, lähettämiseen, kuljetukseen, siistimiseen, vuoroesihenkilöiksi ja johtoon. Keskus toimii vuorokauden ympäri.
KUVA: HOK-Elanto
Työperusteisten oleskelulupien ehdot kiristyvät
Uusi työttömyyssääntö tiukentaa oleskelulupien työssäoloehtoja ja tehostaa niiden valvontaa. Jatkossa oleskeluluvalla työskentelevällä on kolme kuukautta aikaa löytää uusi työ, jos työsuhde päättyy ennenaikaisesti.
Erityisasiantuntijoilla, yritysjohtajilla sekä yli kaksi vuotta Suomessa olleilla työntekijöillä määräaika on kuusi kuukautta. Ellei uutta työtä löydy tai muuta perustetta maassa oleskelulle ole, oleskelulupa perutaan.
Oleskeluluvalla työskentelevä voi jatkossa vaihtaa työpaikkaa ilman uutta oleskelulupaa, jos uusi työpaikka on alalla, jolla on todettu työvoimapula koko maassa.
Työvoimapula-alat määritellään valtioneuvoston asetuksessa. Asetusta päivitetään säännöllisesti, jotta se vastaa työvoimatilanteen muutoksia.
Työnantajille tulee velvollisuus ilmoittaa Maahanmuuttovirastolle, jos työperusteisella oleskeluluvalla työskentelevän työsuhde päättyy ennenaikaisesti. Ilmoitus on tehtävä kahden viikon kuluessa, esimerkiksi sähköisessä Enter Finland -palvelussa.
Keikka- tai lisätöiden loppumisesta ei ilmoitusta vaadita.
■ Lue lisää: enterfinland.fi
Tukes selvittää pihasaunojen turvallisuutta
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) käynnistää valvontahankkeen, jossa tarkastellaan markkinoille saatettavien pihasaunojen turvallisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään alle 30 m² kokoisiin pihasaunoihin, jotka on uuden rakentamislain mukaisesti vapautettu rakentamisluvasta.
Tukes selvittää pihasaunojen paloriskien lisäksi muun muassa kantavien rakenteiden vaatimustenmukaisuutta.
– Vaikka rakentamislupaa ei alle 30 m² rakennuksille tarvita, rakentamiseen liittyviä määräyksiä on kuitenkin noudatettava aivan kuten ennenkin. Kiinteistön rakennusoikeuden ylittäminen ei ole sallittua, ja myös muita kaavamääräyksiä sekä etäisyyksiä naapurikiinteistöihin ja niiden rakennuksiin on noudatettava. Lisäksi rakentamismääräykset, kuten paloturvallisuus ja jätevesivaatimukset, velvoittavat edelleenkin rakentajaa, sanoo ylitarkastaja Petri Kulmala.
– Pihasaunapakettien on täytettävä rakentamislain mukaisesti rakennuksia koskevat olennaiset tekniset vaatimukset, joita ovat muun muassa paloturvallisuus, kantavien rakenteiden lujuus ja vakaus sekä käyttöturvallisuus. Esimerkiksi kantavat puurakenteet pitää mitoittaa kestämään rakennuspaikan lumi- ja tuulikuormat, Kulmala kertoo.
Uusi työttömyyskassa aloittaa
Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkon ja Opetus ja tiede -työttömyyskassan kokoukset päättivät toukokuussa kassojen yhdistymisestä. Työttömyyskassa Ote syntyy kahden vakavaraisen kassan yhdistymisestä.
Uusi kassa aloittaa toimintansa 1.1.2026 nimellä Työttömyyskassa Ote. Työttömyyskassa Ote on Suomen 4. suurin työttömyyskassa, jolla on noin 196 000 korkeasti koulutettua jäsentä.
– Monialainen kassa pystyy tasaamaan eri alojen työttömyyden vaihteluita ja laajempi jäsenpohja luo vakautta kassan toimintaan, sanoo Opetus ja tiede -työttömyyskassan hallituksen puheenjohtaja Pasi Pesonen.
Työttömyyskassa Ote tekee yhteistyötä 19 ammattiliiton ja taustajärjestön kanssa.
Kassojen sulautuminen ei edellytä toimia perustajakassojen nykyisiltä jäseniltä, eikä jäsenten työttömyysturvaan tai etuuksien maksatukseen tule sen takia muutoksia. Kassan jäsenyys siirtyy automaattisesti Työttömyyskassa Otteeseen.
Työttömyyskassa Ote tulee olemaan monialainen ja korkeakoulutetuille palkansaajille avoin työttömyyskassa. Se hoitaa jäsentensä ansiosidonnaisten työttömyysetuuksien maksamisen.
Valtaosa Insinööriliiton jäsenistä kuuluu KOKO-kassaan.
Helsingissä juhlittiin toukokuussa 70-vuotista Insinööriopiskelijaliittoa. Opiskelijoita ja varttuneita opiskelijoita eli nyttemmin valmiita insinöörejä oli paikalla tilan täydeltä – monessa sukupolvessa.
KUVA: Lauri Väänänen
Petteri Oksa, johtajapetterin
PALSTA
Kenkää alisuoriutujalle
Maan hallitus on heikentämässä irtisanomissuojaa lakiesityksellään. Ehdotus perustuu uskomukseen siitä, että jos työnantajilla on enemmän vapautta päästä eroon työntekijöistään, yritysten tehokkuus ja kilpailukyky paranevat. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet johtamisen merkitys ja irtisanomissuojan heikentämisen aiheuttaman epävarmuuden vaikutukset.
Uutena riittävänä irtisanomisperusteena esitykseen on tuotu alisuoriutuminen. Eli esityksen mukaan alisuoriutuminen antaa työnantajalle oikeuden henkilökohtaisen irtisanomisen tekemiseen. Ongelma on se, että kukaan tai mikään – ei edes lakiesitys – osaa oikein määritellä, mikä on tässä tarkoitettua alisuoriutumista.
Sen täytyy olla jotain enemmän kuin nykyisen lain sallima. Nykylain puitteissakin voidaan esimerkiksi irtisanoa siivooja, joka on toistuvasti jättänyt alueensa pölyiseksi. Eli koska muutos nähdään tarpeelliseksi, haetaan jotain enemmän. Tai siis tapauksessa vähemmän, pienempää rikettä.
Tämä on herättänyt asiantuntijatyössä pelkoja siitä, että amerikkalaistyyppinen et päässyt tulostavoitteisiisi, tuossa on ovi -menettely leviäisi myös meille. Pelko on ymmärrettävää, kun asiaa ei tyhjentävästi ole onnistuttu muuksi selittämään.
Tosiasia on, että kukaan valitettavasti ei tiedä, mihin irtisanomiskynnys tulee asettumaan. On varmasti tahoja, joiden tavoitteena on saada se ulottumaan myös niihin tulostavoitteisiin ja niistäkin eteenpäin. Asia ratkeaa, jahka uusi laki on voimassa, sillä siitä alkaa syntyä riitoja ja sitä kautta oikeuden tulkintaa. Sitten vasta tiedetään.
On vaikea allekirjoittaa sellaista tulkintaa, että irtisanomiskynnys olisi Suomessa ongelma, saati kasvun este. Tähänkin saakka työntekijästä on päässyt eroon niin yksilönä kuin hyvinkin helposti joukkoina muutosneuvotteluissa.
Selvää on, että muutos aiheuttaa huolta ja epävarmuutta. Sitä voi miettiä, tarvitseeko työelämämme juuri nyt, jos koskaan, erityisesti tämänkaltaisia tunteita.
Hybridityön suurin riski on etätyöhön kadonneet
Etätyö ja toimitiloissa työskentely ovat nivoutuneet sujuvaksi kokonaisuudeksi isossa osassa suomalaisten asiantuntijoiden työelämää. Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden näkökulmasta avainasemassa ovat johtaminen, henkilöstön osallistaminen ja työskentelyolot sekä kotona että toimitiloissa.
Työterveyslaitoksen seurantatutkimuksessa tarkasteltiin etätyön ja lähityön vaikutuksia asiantuntijoiden työhyvinvointiin vuosina 2019–2023. Tutkimuksen perusteella hybridityö toimii ja se on jo täysin vakiintunutta.
– Nykyisin asiantuntijatyöstä osa tapahtuu etänä, osa on lähityötä ja hommaa pitää johtaa. Välineitä johtamiseen, yhteisöllisyyden tukemiseen ja työtilojen kehittämiseen on jo entuudestaan paljon. Niitä pitää edelleen käyttää aktiivisesti, summaa tutkimusprofessori Annina Ropponen Työterveyslaitoksesta.
Tulosten mukaan on olemassa yksittäisiä etätyöhön jumittuneita henkilöitä, jotka eivät itse ole aktiivisia ja jotka voivat unohtua työyhteisöltä.
– Näen riskinä, että heille voi syntyä tai olla jo haasteita työstä suoriutumisessa tai jaksamisessa, erilaisia oireita tai jopa elämänhallinnan vaikeuksia. Ne voivat johtaa pitkiinkin sairauspoissaoloihin, mitkä ovat työpaikalle kalliita ratkaisuja, Ropponen sanoo.
■ Lue lisää: ttl.fi
Suomalaisilla työntekijöillä sitkeä sitoutumisongelma
Suomalaisista vain 39 prosenttia kokee olevansa sitoutuneita omaan työhönsä ja työnantajaansa. Useampi kuin kaksi viidestä ei koe olevansa kovinkaan sitoutunut ja lähes viidesosa ei koe olevansa lainkaan sitoutunut omaan työhönsä ja työnantajaansa. Tämä ilmenee Taloustutkimuksen viime tammikuussa päivittämästä tietopankista.
Sitoutumista mitataan Taloustutkimuksen analyysissä 13 eri väittämällä, jotka mittaavat tyytyväisyyttä työelämän perustarpeisiin. Tällaisia ovat esimerkiksi kokemus siitä, että omaa työtä arvostetaan tai kokee tekevänsä merkityksellistä työtä, työssä on mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan, saa kiitosta työstään ja ollaan myös valmiita tekemään ylimääräisiä ponnistuksia parhaan mahdollisen työn tuloksen eteen.
Toimialoittain tarkasteltuna sitoutuneimmat työntekijät työskentelevät julkisessa hallinnossa tai toimialoilla hallinto ja tukipalvelutoiminta, koulutus, televiestintä, ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus, tietotekninen konsultointi ja tietopalvelutoiminta.
Heikointa sitoutuminen on muun muassa rakentamisessa, sisällöntuotannossa ja levityksessä sekä tukku- ja vähittäiskaupassa.