Perhevapaisiin kiinnitetään tarkemmin huomiota silloin, kun ne ovat omassa elämässä ajankohtaisia. Kyse on kuitenkin tärkeästä työelämään liittyvästä edusta, jolla parannetaan miesten ja naisten mahdollisuuksia perhe-elämän ja työuran yhdistämiseen.

Vuonna 2022 tuli voimaan uusi perhevapaita koskeva laki, jolla haluttiin tuoda lisää joustavuutta ja valinnanvapautta perhevapaiden pitämiseen. Tavoitteena oli jakaa vapaat tasaisemmin molemmille vanhemmille ja siten lisätä tasa-arvoa niin vanhempien välillä kuin työelämässäkin.

Samalla ryhdyttiin kutsumaan vanhempia synnyttäväksi ja ei-synnyttäväksi vanhemmaksi aikaisemmin käytettyjen isän ja äidin sijaan. Muutoksella pyrittiin huomioimaan paremmin perheiden monimuotoisuutta.

Laissa säädetään perhevapaan määrästä eli päivistä, joiden ajalta vanhempien on mahdollista saada vanhempainpäivärahaa. Palkalliset vanhempainvapaat määritellään liittojen neuvottelemilla työehtosopimuksilla.

Työehtosopimusten välillä on eroja sen suhteen, kuinka pitkäksi palkalliset vanhempainvapaat on sovittu. Viimeisimmissä Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN:n neuvottelemissa teknologiateollisuuden työehtosopimuksissa palkallisia vanhempainvapaapäiviä on sovittu saman verran kummallekin vanhemmalle (28–36 arkipäivää).

Lisäksi synnyttävälle vanhemmalle kuuluu 40 palkallista arkipäivää raskausvapaan ajalle. Muutos parantaa etenkin ei-synnyttävän vanhemman mahdollisuuksia osallistua lapsen hoitoon.

Miehet empivät perhevapaita

Kelan mukaan miesten osuus korvatuista vanhempainrahapäivistä oli vuonna 2022 vain hieman yli kymmenen prosenttia. Moni mies siirtääkin osan vanhempainvapaastaan lapsen toiselle vanhemmalle.

Perheen valintoihin vaikuttavat taloudellisten syiden ohella työnantajan asennoituminen perhevapaisiin, työpaikalla tarjottu tuki sekä miesten omaan urakehitykseensä kohdistamat toiveet ja odotukset.

Insinööriliiton Työmarkkinatutkimuksen (TMT) tulokset osoittavat, että joka kymmenes alle kouluikäisen lapsen vanhempi kokee perhevapaan käyttämisen haittaavan urakehitystään ainakin jossain määrin. Kokemus oli yhtä yleinen miesten ja naisten kohdalla, vaikka naisten käyttämät perhevapaat ovat tyypillisesti huomattavasti miesten vapaita pidempiä.

Molemmat ryhmät katsoivat työnantajan suhtautuvan synnyttävien vanhempien perhevapaisiin myönteisemmin kuin ei-synnyttävien. Joka kuudes mies kokee, ettei ei-synnyttävän vanhemman ole helppoa jäädä vanhempainvapaalle esimerkiksi puutteellisten sijaisjärjestelyjen vuoksi.

Totuttelu perhevapaauudistuksen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin voikin vaatia aikaa – etenkin miesvaltaisilla työpaikoilla, joilla perhevapaat ovat aiemmin olleet tyypillisesti lyhyitä.

Muutoskohta naisten työuralla

Tilastokeskuksen selvitysten mukaan korkeakoulutetut naiset kokevat perhevapaiden vaikutukset työuraan ja palkkatasoon muita naisia kielteisempinä.

Perhevapaa voi mahdollistaa myös myönteisiä urasiirtymiä. Alle kouluikäisten lasten äideistä lähes kaksi kolmasosaa kertoi TMT:n mukaan työsuhteensa ehtojen säilyneen ennallaan perhevapaan jälkeen. Ehtojen varsinaisesta heikkenemisestä ilmoitti vain muutama prosentti vastaajista.

Lähes neljälle naiselle kymmenestä työhön paluu merkitsi siirtymistä uusiin tehtäviin. Heistä viidennes ei voinut palata aikaisempaan työhönsä, sillä vanhempainvapaan aikana tehtävään oli joko palkattu uusi työntekijä tai tehtävää ei enää ollut organisaation muutosten vuoksi.

Yhtä moni oli saanut tarjouksen uudesta tehtävässä organisaatiossaan. Joka kolmas siirtyi uuden työnantajan palvelukseen.

Työnantajat aiempaa myönteisempiä

TMT:n tulokset osoittavat työnantajien suhtautumisen perhevapaisiin kohentuneen kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2013 alle kouluikäisten lasten vanhemmista noin kolmannes oli täysin sitä mieltä, että työnantaja suhtautui synnyttävän vanhemman perhevapaisiin myönteisesti.

Viime syksyn työmarkkinatutkimuksessa tätä mieltä oli jo joka toinen. Samansuuntaista muutosta voidaan havaita myös suhtautumisessa ei-synnyttävän vanhemman vapaisiin sekä lyhennettyyn työaikaan.

Vanhempainvapaalta palanneista kaksi kolmasosaa arvioikin työnantajansa hoitaneen töihin paluun melko hyvin tai hyvin. Miehet olivat työnantajansa toimintaan naisia tyytyväisempiä.

Alle kouluikäisten lasten vanhemmat arvostivat joustavaa työaikaa sekä mahdollisuutta etätyöhön, jotka molemmat osaltaan helpottavat työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.

Riittävä perehdytys työpaikalla, mielekäs työ ja mukava työyhteisö olivat nekin takaamassa onnistunutta työhön paluuta.