Milloin viimeksi nappasit valokuvan? Ehkä tänään, ehkä eilen. Puhelimella näppääminen on niin ohimenevä tilanne, ettei sitä aina edes huomaa tekevänsä. Liki jokainen käyttää kameraa. Tuo puhelimesta tuttu, perusperiaatteeltaan yksinkertainen laite on täynnä uutukaista teknologiaa.

Alun perin camera obscuraa eli pimeää huonetta käyttivät taiteilijat maalauksen apuvälineenä. Englantilainen Thomas Wedgwood keksi 1700-luvun lopulla menetelmän kuvan tuottamiseen kemiallisesti, ja siitä lähtien kameran ja kuvien kehittäminen on ollut insinöörien ja luonnontieteilijöiden työnsarkaa.

Ranskalainen Louis Daguerre julkisti vuonna 1839 dagerrotypiana tunnetun menetelmän, jolla valon piirtämä kuva saatiin kestämään. Samana vuonna syntyi ensimmäinen kaupallinen kamera, kahdella linssillä varusteltuna.

Lääkäri Henrik Cajander käytti tekniikkaa ensimmäistä kertaa Suomen Turussa vuonna 1842.

Suomalaiset omaksuivat nopeasti

Suomalainen sähköinsinööri Eric Tigerstedt teki 1900-luvun alkupuolella useita keksintöjä, jotka enteilivät äänielokuvaa, kännykkää ja televisiota. Hän kehitti vuonna 1910 värikameran, patentoi vuonna 1913 kuvapuhelimen ja sai valmiiksi vuonna 1914 fotomagnetofonin, joka yhdisti äänen ja kuvan.

Huonon onnen ja lyhyen elämänsä vuoksi hän ei ehtinyt kaupallistaa saavutuksiaan.

Keksijäneroa lukuun ottamatta suomalaiset ovat omaksuneet kamerateknologiaa ulkomailta. Kamerasta tuli kuluttajatuote pitkälti Yhdysvalloissa tapahtuneen kehityksen ja rullafilmin tuoman helppouden myötä. Vähitellen yhdestä keksinnöstä erkaantui erillisiä sovelluksia, jotka kulkeutuivat kotimaahan.

Maan ensimmäiset ilmakuvat otettiin sisällissodan aikana vuonna 1918.

Valkoiset joukot yrittivät kuvata punaisten asemia Tampereella, mutta lentokone pakeni, kun punaiset tulittivat sitä. Suomalaiset kehittivät ja valmistivat myöhemmin itse saksalaisten suunnittelemia ilmakuvakameroita.

Kotimaassa tehtiin myöhemmin kuluttajille tarkoitettua kameramallia. Sarviksen muovitehdas Tampereella valmisti Fotex-kameraa vuoden 1952 olympialaisten palkinnoksi ja myyntiin. Valmistus jouduttiin lopettamaan pian lupaongelmien takia, koska kamera perustui ranskalaisvalmistajan pohjaan.

Helsinkiin asennettiin vuonna 1969 maan ensimmäinen liikennevalojen valvontakamera. Siemensin valmistamassa kamerassa oli automaattinen salama, joten se toimi myös pimeällä. Ensimmäiset liikennevalvontakamerat eli peltipoliisit otettiin käyttöön vuonna 1992.

Nokia toi ensimmäisen kamerapuhelimensa, malli 7650:n, markkinoille vuonna 2002. Sen jälkeen Suomesta on kasvanut iso tekijä kameroihin liittyvän teknologian kehityksessä.

Tampere johtaa kehitystä

Tampereen seudulla toimii noin 35 yritystä, jotka kehittävät kameroita erityistarkoituksiin. Yritysten palveluksessa on arviolta 400 insinööriä.

Ulkomaisista yrityksistä tuotekehitystä tekevät muun muassa kiinalaiset puhelinvalmistajat. Huawein kamerasuunnittelun päätiimi suunnittelee seudulla sekä laitteen että sen ohjelmiston. Xiaomi kehittää puolestaan kuvausohjelmistoa.

Yhdysvalloista Tampereen seudulla toimivat Amazon ja Microsoft. Amazon osti paikallisen Nomicamin, joka on kehittänyt verkkokauppajätin Ring-ovikameran. Euroopan maista paikalla on paljon kasvuyrityksiä.

Kotimaiset yritykset ovat pitkälti startupeja. Grundium kehittää digitaalista mikroskopiaa, Procemex konenäköä. Axon kehittää vartalokameroita muun muassa Yhdysvaltojen poliisivoimille. Isoista kotimaisista yhtiöistä kamera- ja konenäkösovelluksia kehittävät Valmet ja Nokia.

Koko maa soveltaa

Muuallakin kotimaassa syntyy kamerakeksintöjä. Helsinkiläinen Enlapser kehittää työmaille panoraamakameroita, jotka helpottavat työvaiheiden seuraamista. Kameran avautumiskulma on 110 astetta eli normaaleja kameroita avarampi. Kamera tulee markkinoille tänä vuonna.

Kempeleläinen Tracker kehittää koiranseurantalaitteita. Vaikka käyttötarkoitus on hyvin rajattu, se soveltuu muuhunkin. Yritys kuvasi laitteellaan viime talvena umpihankihiihtotapahtuman livenä.

Ammattikorkeakouluissa tehdään vuosittain useita kameroihin liittyviä kehityshankkeita. Insinööritöiden aiheita ovat olleet viime vuosina muun muassa 360 asteen kuvan sovellukset sekä konenäkö teollisuudessa ja valvonnassa. Yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa on kehitetty kuvantamislaitteita ja konenäköä esimerkiksi sairauksien tunnistamiseen, turvatarkastuksiin ja avaruussatelliitteihin.

Nokia visioi kolmiulotteisuutta

Nokiasta puhutaan välillä menneessä aikamuodossa, aivan turhaan. Vaikka yhtiö myi puhelinliiketoimintansa Microsoftille vuonna 2013, liiketoiminta-alueen teknologiakehitys on aktiivista. Yhtiö standardoi multimediateknologioita eli videon, puheen ja äänen koodausteknologioita.

Käytännössä nämä koodekit tarkoittavat pakkaustapoja, joilla suuri määrä tietoa saadaan liikkumaan suhteellisen hitaassa tai ruuhkaisessa verkossa.

Videotoistopalvelut, tv-lähetykset, sosiaalinen media ja videopuhelupalvelut käyttävät Nokian standardeja. Nokian patentoimia keksintöjä käytetään yli miljardissa uudessa laitteessa.

Kehityksen suunta on entistä kolmiulotteisempi. Nokian lisensoimaa Ozo-ääniteknologiaa käyttävät muun muassa Asus, Axon ja Panasonic. Ozo Audio tekee puheesta selvää vaikeissakin ulko-oloissa. Audio 3d puolestaan vangitsee ympäristön yksityiskohdat ja lisäävät sisältöön syvyyttä. Audio Windscreen suodattaa tuulimelun tallennuksesta.

Rxrm-kehityshankkeessa yhtiö kehittää reaaliaikaista laajennetun todellisuuden multimediaa, jossa näkökenttä on täydet 360 astetta. Immersiivisen äänen hankkeessa kehitetään vastaavaa tekniikkaa äänelle, jonka ansiosta kuulija voi aistia toisen äänimaiseman kolmiulotteisena.

Kehitysaskelten avulla yhtiö rakentaa holografista viestintää ja volumetristä videota. Neljän tai kahdeksan kameran avulla voidaan rakentaa halutusta paikasta kolmiulotteinen malli, jonka voi kokea virtuaalitodellisuuslaseilla.

Huipusta tulee bulkkia

Kun kehitystiimien jalostamat huipputeknologiat avataan markkinoille, niistä tulee ajan mittaa bulkkia. Siitä me kaikki harrastelijat ja valokuvaajat saamme nauttia.

Perinteisiä kuluttajille tarkoitettuja filmikameroita on valmistettu Kansainvälisen kamerajärjestön Cipan mukaan 730 miljoonaa.

Digikameroiden määrää ei ole arvioitu, mutta yksistään tällä hetkellä maailmalla on käytössä 6,5 miljardia älypuhelinta, jossa on kamera.

Vaikka et itse olisi ottanut kuvaa mistään tai kenestäkään vielä tänään, muista hymyillä. Tulet takuulla tallentumaan lukuisiin kuviin. Jollet valvontakameraan, näyt luultavasti ainakin pienenä pikselinä avaruudesta.