Suomessa työnantajat osaavat keskimäärin todella heikosti hyödyntää kokeneempia työntekijöitä. Päinvastoin he ovat liki pitäen aina varsin heikossa asemassa. Työttömänä on noin 1 700 tekniikan alan 55 vuotta täyttänyttä ammattilaisia.

Tästä joukosta suurin osa haluaisi töihin, vaan kun eivät pääse. Kokeneiden työntekijöiden uudelleentyöllistyminen on ollut ongelma Suomessa jo pitkään, mikä käy ilmi erilaisista tilastoista. Laajaa kokemusta omaavat työntekijät ovat valitettavan usein myös eturivissä, kun yritysten muutosneuvotteluissa etsitään irtisanottavia henkilöitä.

Työttömyys on aina kova paikka ihmiselle, oli hänen ikänsä mikä tahansa. Onneksi nuorempien osalta toivo ja todennäköisyys uudelleen työllistymiselle ovat sentään varsin korkeita. Kokeneemmat sen sijaan joutuvat usein toteamaan, että uutta työtä ei löydy lukuisista hakemuksista huolimatta.

Kokeneempien työttömyysturvaa ollaan heikentämässä poistamalla erityisiä ikäsidonnaisia etuuksia. Tämä ajaa ihmisiä kohtuuttomiin tilanteisiin. Insinööriliiton mielestä on syytä selvittää, mitä ikääntyneiden työntekijöiden taloudelliselle asemalle tapahtuu, kun työttömyys osuu kohdalle.

Laskennallisesti jokainen jäsenemme kärsii 15 000 euron vahingon näiden lakimuutosten seurauksena.

Insinööriliitto on tyytyväinen, että työministeri Arto Satonen päätti asettaa selvityshenkilön selvittämään kokeneempien työllisyyttä edistäviä toimia. Liitto aikoo tukea selvityshenkilön tehtävää tuottamalla hänelle dataa ja esittämällä omia ehdotuksiaan, miten asiaa voidaan parantaa. Insinööriliiton ensisijainen tavoite on löytää kestävällä tavalla keinoja ikääntyvien työntekijöiden työurien pidentämiseen ja työllistymisen helpottumiseen.

Erillistä selvitysmiestä tarvitaan selvittämään myös niitä keinoja, joilla voidaan varmistaa ikääntyvien työntekijöiden asema yritysten muutosneuvotteluissa. Uusia lääkkeitä tarvitaan tämän lisäksi tilanteisiin, joissa ikääntynyt työntekijä on joutunut työttömäksi.

Suomella ei ole varaa minkäänlaiseen ikäsyrjintään ottaen huomioon eri aloja jäytävän osaajapulan. Työelämän ikäsyrjintä kohtelee ihmisiä kaltoin ja on potku talouskasvun nilkoille.

Kaiken kaikkiaan ongelma on laaja ja syvä suomalaisessa yhteiskunnassa. Eläkeiän kynnyksellä olevia ihmisiä muistetaan kyllä puheissa, mutta liian usein asia jää siihen. Konkreettiset teot ovat vuosien varrella olleet vähäisiä. Toivottavasti tällä kertaa poliitikot vihdoin viimein myös tekevät selkeitä päätöksiä, jotka vahvistavat kokeneiden työntekijöiden asemaa suomalaisilla työmarkkinoilla.