Työntekijälle kertyy vuosilomaa yleensä 2,5 päivää jokaiselta työssäolokuukaudelta, jona hän on töissä 14 päivää. Jos osa-aikainen työntekijä työskentelee harvemmin kuin 14 päivänä kuukaudessa, hän ansaitsee lomaa, jos työtunteja kertyy vähintään 35 tuntia kuukaudessa. Nämä ovat niin sanotut loman ansaintasäännöt.

Kokonaan lomautetulla 30 ensimmäistä lomautuspäivää rinnastetaan työssäoloon. Käytännössä siis lomautuksen ajalta kertyy lomaa ensimmäisten 1–2 kuukauden ajalta. Tämän jälkeen lomaa ei kerry, vaikka yhtäjaksoinen lomautus koostuisi useammasta lomautuksesta tai lomautuksen aikana pidettäisiin vuosilomaa.

Työhön palaaminen tai työskentely kesken lomautuksen sen sijaan aloittaa 30 päivän laskemisen alusta. Työnteon ja loman ajalta vuosilomaa kertyy normaalien ansaintasääntöjen mukaisesti.

Osa-aikaisesti lomautetulle sen sijaan kertyy vuosilomaa normaalista ensimmäisen kuuden kuukauden ajalta.

Lomanmääräytymisvuoden vaihtuminen aloittaa kuuden kuukauden laskennan alusta. Lomaa ansaitsee myös niiltä kuukausilta, joilta loman- ansaintasääntö esimerkiksi kokoaikaisella 14 työpäivää, täyttyy.

Myös työpäivää lyhentämällä lomautetulle lomaa kertyy normaalisti, koska kokoaikaisella työntekijällä loman ansainnassa lasketaan työpäivien määrää eikä tunteja.

Irtisanomisajalla lomaa kertyy normaalisti. Työsuhteen päättyminen kesken kuukauden voi aiheuttaa sen, että lomanansaintasääntö ei täyty ja lomaa ei tämän vuoksi kerry.

Jos viimeiseen kuukauteen sisältyy 14 työpäivää tai työssäolon veroista päivää, lomaa kertyy normaalista. Jos työsuhteen päättyessä lomaa on kertynyt osittainen päivä, pyöristetään tämä ylöspäin eli esimerkiksi 7,5 päivää pyöristetään kahdeksaan.

Vuosilomaa lomautuksen aikanakin

Lomautukset voivat sijoittua myös lomakaudelle. Vuosilomalain määrittämä kesälomakausi alkaa toukokuun alussa ja päättyy syyskuun lopussa. Yleensä vuosilomista ja niiden pitämisen ajankohdasta päästään yhteisymmärrykseen työpaikalla ja usein keskustelut vuosilomatoiveista aloitetaan jo hyvissä ajoin kevättalvella.

Vuosilomalain lähtökohtana kuitenkin on se, että vuosilomien ajankohdan määrääminen on työnantajan tehtävä. Työntekijää kuultuaan työnantaja voi sijoittaa loman lomakaudelle parhaaksi katsomallaan tavalla.

Tiettyjä rajoituksia laissa on koskien loman yhdenjaksoisuutta, ja työntekijöitä on myös kuultava ennen loman sijoittelupäätöstä.

Lain mukaan työntekijällä on oikeus lomaan myös silloin, kun hän on lomakaudella lomautettuna. Työnantajan pitää huolehtia siitä, että lomat tulevat tosiasiassa pidetyksi. Vuosilomalaki mahdollistaa joitakin joustoja vuosiloman sijoitteluun, jos osapuolet niistä sopivat. Jos lomaa haluaa esimerkiksi pitää muulloin kuin lomakaudella, siitä pitäisi sopia yhdessä työnantajan kanssa.

Vuosiloma pidetään lähtökohtaisesti yhdenjaksoisena. Tällä pyritään edistämään työntekijöiden palautumista. Loma voidaan sopia pidettäväksi myös osissa. Mutta tällöinkin työntekijälle on annettava vähintään 12 päivän pituinen yhdenjaksoinen loma.

Työntekijä saa vuosiloman ajalta vuosilomapalkkaa. Vastaavasti vuosiloman ajalta ei lähtökohtaisesti ole oikeutta ansiopäivärahaan.

Lomaa irtisanomisajalla?

Irtisanominen, irtisanoutuminen tai irtisanomisajalla oleminen eivät vaikuta loman pitämiseen. Työnantaja voi määrätä lomaa lomakaudella myös irtisanomisajalle tai lomasta voidaan sopia. Työnantajan on kuitenkin huomioitava, että lain mukaan vuosilomasta on ilmoitettava työntekijälle kuukautta ennen loman alkua.

Poikkeuksellisesti työnantaja voi noudattaa minimissään kahden viikon ilmoitusaikaa: tällöin poikkeaminen on perusteltava ja lomasta ilmoitettava mahdollisimman pian.

Syiden on liityttävä työnantajan tuotanto- tai palvelutoiminnan järjestämiseen ja sen vaikutuksiin työntekijöiden lomien sijoitteluun. Syy voi olla esimerkiksi työn järjestelyihin vaikuttavan suuren tilauksen varmistuminen juuri ennen lomakautta. Pelkkä työsuhteen päättyminen ei riitä perusteeksi.

Lyhyelle irtisanomisajalle loman määrääminen ei siten ole mahdollista. Toki lomien pitämisestä voidaan sopia hyvinkin vapaasti.

Usein työntekijät myös haluavat pitää lomaa irtisanomisajalla ja loman pitämisestä sovitaan. Työntekijällä ei ole oikeutta loman pitämiseen muuten kuin tilanteessa, jossa lomakausi päättyy irtisanomisajan kuluessa ja työntekijälle on tämän vuoksi oikeus lomaan. Usein työnantajat ovat kuitenkin halukkaita myöntämään lomaa, jos työtilanne sen sallii.

Osapuolten yhteisestä tahdosta loman pitämisestä voidaan sopia myös varsinaisen lomakauden ulkopuolella. Työsuhteen päättyessä työnantaja ja työntekijä saavat sopia, että työsuhteen päättymiseen mennessä ansaittu vuosiloma pidetään työsuhteen kestäessä.