Niina Suvannon mielestä jäsenten työsuhteeseen liittyvien riita-asioiden ajaminen tuomioistuimissa on mielenkiintoisin osa hänen omaa työtään.
Niina Suvannon mielestä jäsenten työsuhteeseen liittyvien riita-asioiden ajaminen tuomioistuimissa on mielenkiintoisin osa hänen omaa työtään.

Kiky-sopimuksen jälkipuinnit jatkuvat – Metsä Board hävisi

Vuonna 2016 Juha Sipilän hallituksen aikana solmitun kilpailukykysopimuksen oikeudellinen arviointi jatkuu edelleen. Maaliskuussa Helsingin käräjäoikeus vahvisti, että Metsä Boardilla ei ollut oikeutta pidentää ylempien toimihenkilöiden työaikaa.

Turussa Aurajoen rannalla kävelee Arttu-koiransa kanssa tyytyväinen Insinööriliiton juristi. Niina Suvannon tehtävänä oli ajaa Helsingin käräjäoikeudessa kuuden Insinööriliiton ja yhden Tradenomien jäsenen juttua, jossa kantajat halusivat oikeuden vahvistavan, ettei heidän työnantajallaan Metsä Boardilla ollut oikeutta lisätä heidän työaikaansa 24 tunnilla.

Maaliskuussa oikeus antoi ratkaisunsa. Sen mukaan yhtiöllä ei ollut oikeutta pidentää kantajien työaikaa poistamalla heiltä oikeuden työajan lyhennysvapaisiin eli niin kutsuttuihin pekkaspäiviin kolmella päivällä vuodessa. Oikeus myös velvoitti yhtiön korvaamaan kantajille lyhennysvapaita vastaavana palkkana.

– Tuntuuhan se hyvältä. Valmistelin pääkäsittelyn yhdessä kollegani Eeva Salmen kanssa. Vastapuolella oli lauma ison asianajotoimiston juristeja, jotka muun muassa kuuntelivat vanhoja oikeudenkäyntien nauhoja ja kävivät läpi litterointeja. Ja lasku oli sen mukainen, Suvanto myhäilee.

Toisinto aiemmista päätöksistä

Kiky-sopimus ja siihen liittyvät työajan pidentämiset ovat poikineet useita oikeusjuttuja metsäteollisuudessa, jossa ylemmillä toimihenkilöillä ei ole työehtosopimusta.

Kiistoja syntyi, kun yritykset ryhtyivät pidentämään ylempien toimihenkilöiden työaikaa vedoten yhteiseen käytäntöön toimihenkilöiden kanssa.

Metsän lisäksi kikystä oli riitoja myös muilla sopimusaloilla. Oikeudessa haettiin selvyyttä myös siihen, voiko työehtosopimuksella huonontaa työsopimuksen ehtoa.

Toimihenkilöillä on kuitenkin metsäteollisuudessa työehtosopimus, jossa työaikaa pidennettiin kilpailukykysopimuksen mukaisesti 24 tunnilla vuodesta 2017 alkaen. Kun ylemmillä toimihenkilöillä ei ole alalla työehtosopimusta, osa alan yrityksistä päätti pidentää ylempien työaikaa yksipuolisella ilmoituksella.

– Neuvottelujärjestö YTN esitti yrityksille, että mitä jos tässä yhteydessä vihdoin viimein neuvottelisimme alalla myös ylemmille työehtosopimuksen, mutta eivät ne oikein innostuneet. Työajan yksipuolisesta pidentämisestä syntyi kiistaa. Oikeuskysymys kuuluu, oliko vuosien varrella pekkaspäivät osa henkilön työsopimuksessa sovittuja työsuhteen ehtoja, joita ei voi yksipuolisesti muuttaa, Suvanto sanoo.

Hänen mukaansa Helsingin käräjäoikeuden maaliskuinen ratkaisu on linjassa aikaisempien päätösten kanssa. Kokeneena juristina Suvanto ei kuitenkaan vielä julista koko sotaa voitetuksi, vaikka taistelussa pärjättiinkin.

– Vastapuoli oli ilmoittanut valittavansa ratkaisusta, joten jos hovioikeus ottaa asian käsittelyynsä, homma jatkuu. Kun asiantuntijoilla on erilaisia käsityksiä muun muassa työehtojen vakiintumisesta, ei voi koskaan olla varma lopputuloksesta.

Paras osa omaa työtä

Suvanto hoitaa vuosittain useita jäsenten työsuhderiitoja oikeudessa. Kaikki kiistat eivät kuitenkaan pääty oikeuteen, vaan niihin löytyy molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu sovittelemalla. Tällä hetkellä hänellä on vireillä kaksi tai kolme juttua.

– Jäsenten työsuhderiitojen ajaminen oikeudessa on paras ja mielenkiintoisin osa omaa työtäni. Joskus kyse on periaatteesta, jossa ei niinkään ole kysymys yksittäisen työntekijän kannalta isoista summista. Jokainen juttu on kuitenkin omanlaisensa, juristi kuvaa.

Insinööriliiton lakimiehet hoitavat työsuhteeseen liittyviä riitoja sekä työtuomioistuimessa että muissa oikeusistuimissa. Suvannon mukaan työtuomioistuimeen menevät työehtosopimusriidat ovat yleensä kestoltaan lyhyempiä, kun ratkaisuista ei voi valittaa.

Työsuhderiidat lisääntynevät

Suvanto veikkaa, että kuluvan vaalikauden aikana voimaan tulevat työelämän lakimuutokset lisäävät työsuhteeseen liittyvien riitojen määrää entisestään. Vaarana on myös oikeuskäsittelyjen pitkittyminen.

– Esimerkiksi työntekijän irtisanomisen helpottaminen on yksi potentiaalinen riidan aihe, jos ja kun nykyisen asiallisen ja painavan syyn sijaan irtisanomiseen riittää asiallinen syy ja työntekijöitä aletaan irtisanomaan liian heppoisin perustein, Suvanto puntaroi.

– Toisaalta oikeudenkäyntikulut ovat jo nyt massiivisia, mutta aina silloin tällöin yritykset tuntuvat hakevan ratkaisua oikeudesta kustannuksista välittämättä.