Inka Nurmisen tavoite on selvä, olla joskus maailman paras suunnistaja.
Inka Nurmisen tavoite on selvä, olla joskus maailman paras suunnistaja.

Huippusuunnistus

on omien rajojen koettelua

Jämsän Retki-Veikkoja edustavan Inka Nurmisen parhaat saavutukset ovat sprinttisuunnistuksesta, mutta hän haluaa olla taistelemassa MM-mitaleista myös maastosuunnistuksen kotikisoissa vuonna 2025.

Biolääketiedettä ja biotekniikkaa opiskeleva Inka Nurminen on ollut suunnistuksen maajoukkuekuvioissa vuodesta 2015 lähtien. Maajoukkueen haastajaryhmään kuuluvan nuoren suunnistajan omat tavoitteet on asetettu korkealle: hän haluaa maailman huipulle.

– Pitkän ajan tavoite on olla joskus maailman paras, saavuttaa henkilökohtainen maailmanmestaruus, mutta se vaatii paljon. On pysyttävä terveenä, vakiinnutettava oma suoritustaso ja niin edelleen. Tällä tasolla urheiltaessa on oltava unelmia ja kovia tavoitteita, Tampereen yliopistossa opiskeleva Nurminen pohtii.

Nurmiselle suunnistus on muutakin. Se on omien rajojen koettelemista ja ongelmanratkaisua.

– Suunnistuksessa koetellaan niin ruumista kuin mieltä, kykyä ajatella väsyneenä ja tiukoissa paikoissa. On kyettävä näkemään kartalta parin millimetrin erot 3 000 metrin Cooperin testin juoksuvauhdissa, hän kiteyttää suunnistuksen viehätyksen.

Kiehtovat kotikisat

Suomi saa reilun kymmenen vuoden tauon jälkeen järjestettäväkseen maastosuunnistuksen MM-kisat vuonna 2025. Nurmisen tavoite on olla mukana Suomen joukkueessa ja taistella tasapäin kärjessä maailman huippujen kanssa.

– Vaikka sprinttikisat ovat bravuurini, haluan menestyä myös metsässä ja pidemmillä matkoilla. En halua vielä tässä vaiheessa uraani profiloitua pelkästään sprinttisuunnistajaksi, Nurminen sanoo.

Suunnistuksessa viestikulttuuri elää ja voi hyvin. Suomessa juostava Jukolan viesti ja Ruotsin Tiomila ovat suunnistuksen suurtapahtumia, joiden voittaminen on monen suunnistajan tavoitelistan kärkipäässä.

– Suunnistus on selkeästi yksilölaji. Olet metsässä yksin kartan ja kompassin kanssa, mutta suuri yleisö tuntee suunnistuksen nimenomaan Jukolan ja Tiomilan kautta. Kyllä minäkin haluan joskus menestyä viesteissä, mutta tässä vaiheessa tavoitteet ovat enemmän henkilökohtaisia, tulla paremmaksi ja kokonaisvaltaisemmaksi suunnistajaksi, Nurminen sanoo.

Paljon monipuolista harjoittelua

Huippusuunnistajan päivät ovat työntäyteisiä. Nurminen arvioi olevansa noin 100 päivää vuodessa ulkomailla leireillä ja kilpailemassa. Harjoittelu on monipuolista. Fyysinen kunto on oltava rautaa, mutta sen lisäksi on pidettävä huolta kyvystä suunnistaa tiukoissa paikoissa.

– Lajiharjoittelu on monipuolinen kokonaisuus kilpailujen ja harjoitusten analysointia, mielikuvaharjoittelua ja niin edelleen. Itse voin käyttää yhden sprinttikisan rastivälivalintojen analysointiin jopa kymmenen tuntia viikossa.

Nurmisen elämä ei kuitenkaan ole pelkkää suunnistusta. Opinnot ovat sujuneet suunnitellusti. Hänen mielestään opiskelu tuo hyvää vaihtelua huippu-urheilijan arkeen.

– Laji vaatii myös tukijoita. Tärkein tukija on tietenkin oma perhe, isä ja äiti. Myös oma seura on tukenut minua merkittävästi, vaikka ei ole kooltaan suuri.

Isä toimii myös Inkan fysiikkavalmentajana. Inkan vanhemmilla ei ole taustaa kilpasuunnistajina, mutta Juha oli nuorena kansallisen tason kestävyysjuoksija.

– Äiti puolestaan oli ilmoittanut tekevänsä minusta suunnistajan ja vei minut jo lapsena rinkassa harjoituksiin ja iltasuunnistuksiin, Nurminen kertoo.

Liitto maajoukkueen tukena

Suunnistus valikoitui Insinööriliiton sponsorointikohteeksi muutama vuosi sitten tehdyn tutkimuksen pohjalta. Järjestöjohtaja Tommi Grönholmin mukaan liitto haki lajeja, joiden parissa liiton jäsenkunta viihtyy ja joissa teknologia on vahvasti mukana.

Tavoitteena on myös saada liitolle näkyvyyttä. Yksi ponnin yhteistyölle oli vuonna 2025 Kuopiossa järjestettävät maastosuunnistuksen MM-kisat.

– Halusimme omalla panoksellamme tukea Suomen joukkueen kasvutarinaa kohti kotikisoja. Tiedossamme oli, että suunnistus kiinnostaa isoa osaa jäsenkunnasta ja se on rakas liikuntamuoto monelle insinöörille, Grönholm sanoo.

Grönholmin mukaan liitolla on urheilusponsoroinnissa kaksi päävies- tiä. Kaikkien kannattaa pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan ja työkyvystään liikkumalla tavalla tai toisella.

– Haluamme myös muistuttaa vakavasti ja jopa ammatikseen urheileville nuorille opiskelemisen tärkeydestä. Urheilu-uran ohessa kannattaa opiskella sen varalta, että urheilu ei tuokaan toimeentuloa eläkeikään saakka.

Grönholmia viehättää suunnistuksessa kisojen seuraamisen helppous, jossa teknologian kehityksellä on iso merkitys. Paikannuksen avulla kisan liveseuranta on parhaimmillaan suurta jännitysnäytelmää, jossa katsoja voi virtuaalisten karttojen avulla miettiä maailman huippusuunnistajan potentiaalisia reittivalintoja.

Kartta ja kompassi ovat suunnistajan tärkeimmät työkalut.Kartta ja kompassi ovat suunnistajan tärkeimmät työkalut.