Dronesta on moneksi
Insinöörien avulla drooneista otetaan hyöty irti Oulun Arctic Drone Labsissa.
Miehittämättömien lennokkien kaikkia käyttötarkoituksia ei ole vielä keksitty, ja siksi insinööreillä riittää työtä drooneihin pohjatuvien palveluiden ja teknologioiden kehittämisessä. Uskaliaimmissa skenaarioissa on jopa ihmisten kuljettaminen droonien avulla.
Oulun ammattikorkeakoulun koordinoima Arctic Drone Labs (ADL) keskittyy logistiikkaan, turvallisuuteen sekä maa- ja metsätalouteen liittyvien dronesovellutusten kehittämiseen.
ADL tarjoaa teollisuudelle ja pk-yrityksille yhteistyöprojektien kautta teknologiaosaamisen, edistyneet laitteistot ja monipuolisen dronelaivaston.
– Me insinöörit teemme täällä käytännön soveltavaa työtä, kuten testausta, konsultaatiota ja prototyyppejä, ADL:n pääpilotti ja tutkija Henry Hinkula tiivistää.
Drone on ennen kaikkea lavetti, johon kiinnitetään ja integroidaan käyttötarkoituksesta riippuen erilaisia laitteita, kuten kameroita, infrapunakameroita, tunnistimia, vinssejä tai kuljetettavaa tavaraa. ADL:n noin kymmenen työntekijän tutkimusryhmä on insinöörivaltainen.
– Meillä on hyvä näppituntuma siihen, mitä kaikkea droneen voi integroida ja missä tekniikan rajat menevät, Hinkula näkee.
Poikkitieteellistä insinöörityötä
Droonien soveltavan käytön kehittämisessä tarvitaan osaamista muun muassa tekniikasta, sensoreista, tiedonsiirrosta, tiedon analysoinnista ja aerodynamiikasta. ADL:n noin 40 yhteistyökumppanin joukkoon kuuluu eri aloilla toimivia yrityksiä, oppilaitoksia sekä VTT:n, Maanmittauslaitoksen ja Luonnonvarakeskuksen kaltaisia toimijoita.
– Työmme on aika poikkitieteellistä. Insinöörikoulutuksesta on paljon hyötyä muun muassa hanketyössä ja projektinhallinnassa, kertoo projektisuunnittelija Markku Nuolimäki.
Hän valmistui OAMKista automaatiotekniikan insinööriksi viime vuonna.
ADL on ensimmäinen ammattikorkeakoulun johtama teknologiakeskus, jolla on Euroopan komission myöntämä Advanced Technology for Industries -status.
Laajat testialueet
ADL:lla on yksi Suomen suurimmista dronelaivastoista ja laajat, luvitetut testialueet Oulun, Iin ja Hailuodon alueilla. Testialueeseen kuuluu urbaania ympäristöä, maaseutua ja merialuetta.
– Mikä toimii Oulun oloissa, toimii missä tahansa muuallakin, ADL:n johtaja Kimmo Paajanen pelkistää.
ADL:n testialueita on myös muualla Suomessa.
Droneilla kuljetetaan maailmalla jo pieniä lasteja, kuten verkkokaupan paketteja.
– Nämä kuljetukset toimivat siellä, missä on paljon väkeä, pienet etäisyydet ja hyvä lentokeli. Meillä on päinvastoin. Siksi on kehitettävä toisenlaisia käyttötarkoituksia, Paajanen sanoo.
Droneja käytetään nykyisin muun muassa mallinnuksessa, kuvaamisessa ja kartoittamisessa.
Valvontaa ja tarkastuksia tehdään droneilla paikoissa, joihin on muuten vaikea päästä.
– Pyrimme koko ajan löytämään käyttötarkoituksia, joissa drone on paras väline. Esimerkiksi pitsaa ei kannata kuljettaa dronella paikkaan, johon pääsee autolla, Paajanen havainnollistaa.
– Mutta varaosan toimittaminen rikkoutuneeseen metsäkoneeseen tai vaikkapa lääkkeiden vieminen syrjäseudulle voi olla paras tehdä dronella.
Droonien avulla voidaan mallintaa ympäristöä tarkasti: luoda vaikkapa suurten teollisuuskompleksien digitaalisia kaksosia ja virtuaalimallintaa ympäristöä kovassa nosteessa olevan metaversumin tarpeisiin.
Lennokkaita ideoita
ADL pystyy asiantuntijana antamaan yhteistyökumppaneille usein nopeasti näkemyksen siitä, missä tarkoituksessa dronen käyttö voi olla mahdollista ja järkevää.
– Joissain tapauksissa erikoiselta kuulostava idea saattaakin olla käytännössä toimiva ratkaisu, Nuolimäki sanoo.
Esimerkiksi Droppi-hankkeen kokeilussa dronella kuljetettiin puuntaimia istutusalueelle.
– Se oli nopeampaa ja ympäristöystävällisempää kuin mönkijällä kuljettaminen. Dronen voi ohjelmoida myös jakamaan taimet tasaisesti alueelle, Hinkula sanoo.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on nostanut droonit esille mediassa, sillä ne ovat osoittautuneet tehokkaiksi sodankäynnissä.
– Dronet ja monet niihin liitettävät teknologiat luokitellaan kaksikäyttötuotteiksi, eli niitä voidaan käyttää myös puolustustarkoituksiin. Me emme kehitä täällä sovellutuksia puolustuskäyttöön, Paajanen sanoo.
Droneja käytetään turvallisuus- alalla esimerkiksi tilannekuvan luomiseen pelastustoiminnassa, valvonnassa ja vartioinnissa.
Sääntely kehittyy
Tavallisen kuvausdronen käyttäjänkin täytyy rekisteröityä drone-operaattoriksi. Lisäksi on olemassa alueita, joilla dronea ei voi turvallisuussyistä lennättää. Kookkaampien droonien kohdalla sääntely on luonnollisesti vielä tiukempaa. Sääntely on turvallisuussyistä tärkeää, mutta usein hidasta. Silti jonakin päivänä droneilla voidaan ehkä kuljettaa ihmisiäkin.
– Ensimmäisiä askeleita on jo otettu. Parhaillaan tutkitaan, miten se olisi lakien mukaan mahdollista, sillä kyse on kuitenkin ilmailusta, Paajanen kertoo.
Hän uskoo, että droonien seuraava läpilyönti liittyy kaupungistumiseen ja ilmatilan hyödyntämiseen logistiikassa. Se vaatisi taustalleen toimivan alailmatilan hallintajärjestelmän ja laskeutumispaikkoja.
– Oulun ensi vuoden asuntomessualue on ensimmäinen alue Suomessa, missä droonien laskeutumispaikat on otettu huomioon kaavoituksessa.