BITTIKATTAUS

Uusi toiminnanjohtaja julkisen sektorin korkeakoulutetuille

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn toiminnanjohtajaksi on valittu pitkän linjan työmarkkinaneuvottelija, oikeustieteen kandidaatti Jouni Vattulainen. JUKO edustaa 35:tä akavalaista julkisalojen ammattiliittoa ja 200 000:ta palkansaajaa työmarkkinaneuvotteluissa.

– Tavoitteeni on myös jatkossa vahvistaa yhdessä jäsenjärjestöjemme kanssa JUKOn roolia aktiivisena ja vahvana työmarkkinatoimijana, Vattulainen sanoo.

Hän on työskennellyt JUKOssa useita vuosia muun muassa kunta- ja hyvinvointialuesektorin neuvottelupäällikkönä ja juristina. Järjestön va. toiminnanjohtajana hän on toiminut tämän vuoden helmikuusta alkaen.

– Olen ylpeä voidessani tehdä työtä julkisalojen edunvalvonnan hyväksi. On mahtavaa edustaa korkeasti koulutettuja asiantuntijoita, jotka huolehtivat yhteiskunnastamme ja kansalaisista heidän elämän eri vaiheissa. Tavoitteeni on myös jatkossa vahvistaa yhdessä jäsenjärjestöjemme kanssa JUKOn roolia aktiivisena ja vahvana työmarkkinatoimijana, Vattulainen sanoo.

Toiminnanjohtaja vastaa muun muassa toiminnan ja talouden suunnittelusta sekä neuvottelutoiminnan koordinoinnista ja neuvottelutoiminnasta.

16 %

Insinööriliiton tuoreimman työmarkkinatutkimuksen mukaan 16 prosenttia insinööreistä työskentelee it-alan tehtävissä.

Maria Löfgren jatkaa Akavan puheenjohtajana

Korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akavan liittokokous valitsi Maria Löfgrenin toukokuussa jatkokaudelle Akavan puheenjohtajana yksimielisellä päätöksellä. Kausi on nelivuotinen.

Löfgren on toiminut Akavan puheenjohtajana marraskuusta 2022 alkaen. Hänen tavoitteenaan uudella kaudella on, että Akava on tulevaisuudessa työelämäuudistusten suunnannäyttäjä ja työmarkkinoiden edelläkävijä.

– Tavoitteenani on nostaa Akava asiantuntijoita ja esihenkilöitä koskevien työelämäuudistusten suunnannäyttäjäksi ja työmarkkinoiden edelläkävijäksi, Löfgren sanoo.

– Maan hallitus muuttaa nyt työmarkkinatoiminnan rakenteita kovalla kiireellä ja ilman yhteisymmärrystä työmarkkinaosapuolten kanssa. Palkansaajien työelämätavoitteet ovat jääneet nykypolitiikassa pitkälti paitsioon. Vaalikausittain vaihteleva työmarkkinapolitiikka lisäisi epävarmuutta samalla, kun talouspolitiikassa peräänkuulutetaan pitkäjänteisyyttä.

Löfgrenin mielestä meneillään oleva työmarkkinamurros on myös mahdollisuus lisätä kiinnostusta ammattiliittojen jäsenyyttä kohtaan.

Löfgren on oikeustieteen kandidaatti. Hänellä on pitkä kokemus työstä Akava-yhteisössä eri tehtävistä sekä yksityissektorilta.

KUVAJari Rauhamäki

Lämpöpumppulaitos lämmittää Kotkaa hukkalämmöllä

Kotkan Energia rakennuttaa lämpöpumppulaitoksen Kotkaan. Energiayhtiö valitsi Calefan toimittamaan kymmenen megawatin Ambiheat-laitoksen. Se tuottaa aikanaan hukkalämmöllä 15–20 prosenttia koko Kotkan kaupungin kaukolämmön tarpeesta.

Laitos on kooltaan noin 700 neliömetriä ja sisältää kahdeksan lämpöpumppua, jotka jalostavat tehdasintegraatin käsitellyistä jätevesistä tulevan matalalämpöisen hukkalämmön 90-asteiseksi kaukolämmöksi. Laitos valmistuu suunnitelmien mukaan kesällä 2025, ja sen käyttöönotto on arvioitu olevan elo-syyskuussa.

Lisäksi Calefan toimittamaan, erilliseen metallirunkoiseen rakennukseen sijoitetaan sähköautomaatiokeskus. Laitosta voidaan valvoa ja sen toimintaa voidaan optimoida etänä.

Ambiheat korvaa polttamalla tuotettavaa energiantuotantoa. Ratkaisu vähentää yhtiön hiilidioksidipäästöjä 8 621 tonnia vuodessa, mikä vastaa jopa 15 000 ihmisen edestakaista lentoa Müncheniin.

Yhtiöllä on suunnitteilla samalla muita kehityshankkeita, kuten Hovinsaaren voimalaitoksen yhteyteen liitettävä sähkökattila. Kotkan Energia tavoittelee hiilineutraalia energiantuotantoa vuoteen 2030 mennessä.

KUVA: Aija Widemark /Calefa

Vaisala palkittiin vuoden fotoniikka-alan yrityksenä

Photonics Finland palkitsi Vaisalan Vuoden fotoniikka-alan yrityksenä. Vaisala on maailman johtavia mittauslaitteiden ja tiedon toimittajia. Yritys tunnetaan innovatiivisista fotoniikkapohjaisista tuotteistaan, joihin kuuluu merkittävä osa sää- ja teollisuussovelluksiin tarkoitetuista mittauslaitteista.

Yli 2 300 työntekijällään ja lähes vuosisadan kokemuksellaan Vaisalalla on vahva globaali kyky vastata asiakkaiden moninaisiin tarpeisiin eri markkinoilla.

Vaisalan mittausratkaisut auttavat maailmaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja lieventämään sen vaikutuksia. Teollisuusasiakkaat hyötyvät Vaisalan mittauslaitteista optimoidessaan prosessejaan ja parantaessaan resurssitehokkuuttaan.

Vaisalan asiakassegmenttejä ovat muun muassa energia- ja voimantuotanto, biotieteet, huipputeknologia, meteorologia, ilmailu sekä auto- ja tiealalla.

– Vaisala on pitkäaikainen ja merkittävä toimija Suomen fotoniikkayhteisössä. Oman tuotantonsa lisäksi Vaisala panostaa vahvasti tutkimukseen ja kehitykseen, tehden aktiivista yhteistyötä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa, sanoo Juha Purmonen Photonics Finlandista.

– Yritys omistaa merkittäviä resursseja uusien fotoniikkateknologioiden kehittämiseen.

Työeläkekuntoutuksessa huomattava pudotus

Työeläkekuntoutukseen osallistuvien lukumäärä on laskenut nopeasti kymmenen vuoden takaiselle tasolle. Muutos johtuu kuntoutushakemusten määrän vähenemisestä sekä hylkäävien päätösten kasvusta.

Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreiden tilastojen mukaan vielä vuonna 2021 yli 18 000 suomalaista osallistui työeläkekuntoukseen, mutta sen jälkeen kuntoutujen määrä on kääntynyt nopeaan laskuun.

– Viime vuonna osallistui enää 13 500 henkilöä. Lukumäärä on yli neljänneksen pienempi kuin pari vuotta sitten. Näin isoa pudotusta ei ole aikaisemmin nähty, ETK:n tilastosuunnittelija Marjo Kaasila kertoo.

Pudotusta tapahtui jälleen sekä yksityisellä että julkisella sektorilla kuin myös kaikissa ikäryhmissä ja yleisimmissä sairausryhmissä.

Kuntoutujista 44 prosentilla oli taustalla jokin tuki- ja liikuntaelinten sairaus ja 28 prosentilla mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriö.

Työeläkekuntoutukseen osallistuvien määrän vähenemisen taustalla on useita syitä.

Kuntoutushakemusten määrä on ollut jo neljä vuotta laskusuunnassa. Toinen merkittävä syy muutokseen löytyy hylkäävien kuntoutuspäätösten kasvusta. Kun vielä viisi vuotta sitten joka viides kuntoutushakemus hylättiin, nyt hakemuksista hylätään joka toinen.

Valtakunnallinen Työtehoteko-kilpailu 2024

Työtehoseura ja Suomalaisen työn liitto järjestävät valtakunnallisen Työtehoteko-kilpailun, joka on avoin niin pienille kuin suurille yrityksille, yhteisöille ja yksityishenkilöille.

Kilpailussa haetaan ja jaetaan käytännön tekoja, jotka ovat tuoneet tehoa ja hyvinvointia suomalaiseen työelämään.

– Työtehoteot voivat olla niin teknologian tuomia ratkaisuja kuin uusia toimintatapoja, yksinkertaisiakin huomioita, joilla työaikaan on saatu säästöä, tekemiseen tehokkuutta ja prosesseihin sujuvuutta, työhyvinvointia unohtamatta, taustoittaa Työtehoseuran toimitusjohtaja Juha Ojala kilpailun tavoitteita.

Työtehoteko-kilpailu on avoinna 30. elokuuta saakka. Vuoden paras Työtehoteko palkitaan 5 000 euron arvoisella rahapalkinnolla. Kilpailun voittaja ja Työtehoteko-kunniamaininnat julkistetaan syksyllä järjestettävässä tapahtumassa.

Kilpailuraati arvioi ehdotuksia kriteereinään innovatiivisuus, sovellettavuus käytäntöön, konkreettiset vaikutukset työn tuottavuuteen sekä työhyvinvoinnin parantumiseen. Työtehoteko-kilpailun tavoitteena on tuoda esille myönteiselle tavalla suomalaisen työelämän muutosta ja kehittymistä.

Lue lisää: tts.fi/tts/tyotehoteko

Tietoala ry viettää 50-vuotisjuhlavuottaan. Tasavuosikymmentä juhlittiin toukokuussa paneelilla, jossa oli aiheena turvallisen arjen tekijät. Paneelissa pohdittiin tietotekniikan merkitystä yhteiskunnassa. Ilta jatkui 1970-luvun nostalgisella jytällä, kun yhdistyksen jäsenet nauttivat iltajuhlasta.

KUVAJari Rauhamäki

Petteri Oksa, johtajaPetteri Oksa, johtaja

petterin

PALSTA

Sopiminen on vaikea laji

Kesän jälkeen koittaa syksy. Sateiden ja tippuvien lehtien lisäksi tuleva syksy tuo tullessaan myös alkavan neuvottelukierroksen. Teknologiateollisuuden, suunnittelualan ja tietotekniikan palvelualan sopimukset päättyvät marraskuun lopussa. Se tarkoittaa neuvotteluiden alkamista elo-syyskuun vaihteessa.

Hätäisempi ajattelisi, että siitähän on jopa runsaasti aikaa marraskuun loppuun. Työehtojen pohja on kuitenkin olemassa nykyisessä sopimuksessa, että kaikkea ei tarvitse alusta asti sopia. Hätäisempi olisi ihan oikeassa, aikaa on varsin paljon.

Silti useimmiten on käynyt niin, että ennen sopimusten päättymistä ei ole päästy maaliin. On menty joulukuulle ja pitkälle seuraavaakin vuotta. Ei ole päästy yhteisymmärrykseen sopimuskorotuksen suuruudesta, yleiskorotuksen osuudesta tai työ- ehdoista.

Tästä tulee palautetta jokaisella kerralla: osaamattomat neuvottelijat vaihtoon, miksi ette saa mitään aikaan. Palautteessa epäillään usein, että aikaa käytetään kampaviinerien syöntiin ja kahvitteluun tulokseen pyrkivän neuvottelutoiminnan sijaan.

Sopiminen on aina vaikea laji. Työmarkkinasopiminen jos ei erityisen vaikea, niin ainakin oma erikoislajinsa. Työehtosopimuksia tehtäessä ei ole samaa asetelmaa kuin liiketoiminnassa.

Osapuolet, tai ainakin toinen osapuoli, ei koe varsinaisesti tarvitsevansa kaupan olevaa tuotetta, työehtosopimusta. Työnantajasta olisi parempi, että he saisivat itse päättää.

Liittyivät esityksemme sitten työhyvinvointiin tai palkankorotuksiin, vastaus on aina sama. Ei käy, eikä sovi. Sopimuksia tehdään palkansaajien vaatimuksesta parantamaan työehtoja, tuottavuutta ja palkkoja.

Tulokseen pääseminen vaatii kompromissihalua. Viime vuosina toinen osapuoli on nähnyt kompromissina vain omien tavoitteidensa läpisaannin. Toivottavasti syksyllä on toisin, meistä ei jää kiinni sopimuksen ajoissa.

Työeläkevarojen kasvu turvaa tulevaisuuden työeläkkeitä

Suomalaisten työeläkkeiden rahoituksessa käytettävien eläkevarojen määrä kasvoi noin seitsemällä miljardilla eurolla kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Kotimaisen talouden heikosta vireestä huolimatta sijoitusten myönteinen kehitys jatkui ensimmäisen vuosineljänneksen aikana, ja varojen määrä ylsi maaliskuun lopussa yhteensä 258 miljardiin euroon. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tuoreista tilastoista.

– Globaalit osakemarkkinat nousivat voimakkaasti ensimmäisellä vuosineljänneksellä Yhdysvaltain vankan talouskehityksen ja tekoälyn vauhdittaman teknologiasektorin ansiosta. Varojen kasvu tämän vuoden ensimmäisinä kuukausina oli pitkälti osakesijoitusten ansiota, kertoo Telan analyytikko Kimmo Koivurinne.

– Myös odotukset koronlaskuista tukivat osakemarkkinoita, vaikka niiden tahti jäänee todennäköisesti hitaammaksi kuin mitä markkinat vielä vuoden alussa odottivat.

Eläkevarojen määrä kipusi toistaiseksi suurimmalle tasolleen. Varojen kasvu on aina hyvä uutinen erityisesti tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden näkökulmasta, sillä varoja tarvitaan yhä enemmän väestön ikääntyessä.

– Rahastojen ansiosta osa tulevista eläkkeistä pystytään rahoittamaan sijoitustuotoilla sen sijaan, että työstä perittävää työeläkemaksua jouduttaisiin nostamaan merkittävästi nykyisestä, Koivurinne sanoo.

Keva myönsi 181 000 euroa työelämän kehittämisrahaa

Keva on myöntänyt työelämän kehittämisrahaa seitsemälle julkisen alan organisaatiolle kevään hakukierroksella. Rahoitusta myönnettiin yhteensä 181 000 euroa.

Kehittämisrahaa saaneiden hankkeiden aiheet vaihtelevat strategisesta työkykyjohtamisesta konkreettisten työkykyä tukevien käytäntöjen kehittämiseen.

– Työkykyjohtaminen ja siihen liittyvien toimintamallien, välineiden ja osaamisen kehittäminen on selkeästi otettu keskiöön. Hankesuunnitelmissa työkykyjohtamisen kehittäminen on johtamisen kehittämistä ja läpäisee koko organisaation, asiakaspäällikkö Eeva-Liisa Nurmi kertoo.

Hakemuksissa toistuvat ajankohtaiset, työkyvyttömyysriskin vähentämiseen tähtäävät teemat, kuten muutoskyvykkyyden vahvistaminen sekä työkyvyn johtamisen kehittäminen niin oman kuin työyhteisön osalta.

– Muutostilanteissa on toisaalta paikka kehittää työkykyjohtamista, mutta on havahduttu myös siihen, että hyvällä työkykyjohtamisella voidaan tukea muutoksen toteuttamista, Nurmi sanoo.

Hakemuksissa nousi esille myös organisaatiokulttuurin kehittäminen. Sitä lähestytään muun muassa psykologisen turvallisuuden ja arvostuksen sekä tiimityön merkityksen teemojen kautta.