Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN täyttää virallisesti 50 vuotta lokakuussa.

– Tunnemme ja tiedämme oman merkityksemme, myös sen, mitä varten olemme olemassa, Teemu Hankamäki sanoo.

Vuonna 2005 Tekniikan akateemiset TEKissä työt aloittanut Hankamäki on nähnyt läheltä järjestön viidestä vuosikymmenestä kaksi viimeistä. Viimeiset kymmenen vuotta hän on ollut YTN:n keskeisiä toimijoita, vuodet 2014–17 pääsihteerinä ja vuoden 2018 alusta puheenjohtajana.

Hankamäen mukaan YTN on tehnyt pitkän ja kunnioitettavan matkan maan yhdeksi merkittävimmistä työmarkkinajärjestöistä.

– Jäsenmäärä YTN:n liitoissa on kasvanut tolkuttomasti samaa tahtia kuin ylempien toimihenkilöiden ja asiantuntijoiden merkitys työelämässä on kasvanut.

Myös koulutusjärjestelmässä tapahtuneet muutokset ovat vahvistaneet kehitystä, puheenjohtaja sanoo.

– Kasvanut massa, 180 000 ylempää toimihenkilöä on vienyt meitä eteenpäin. Olemme lunastaneet paikkamme, mutta edunvalvonnassakaan työ ei lopu tekemällä.

Kenttä murtuu

YTN neuvotteli ensimmäisen valtakunnallisen työehtosopimuksensa teknologiateollisuuteen joulukuussa 1994. Pari kuukautta myöhemmin perässä seurasi suunnittelu- ja konsulttialan sopimus. Sen jälkeen työehtosopimuksia alkoi syntyä muillekin aloille, mutta osalla aloista ylempien toimihenkilöiden työehdoista on jouduttu sopimaan muilla keinoin.

– Harmillista kyllä, kaikki työnantajat eivät vain katsoneet ylempien työehtosopimuksia tarpeellisiksi, Hankamäki kuittaa.

Hankamäen mukaan työmarkkinoilla ollaan nyt taitekohdassa. Yleissitovien työehtosopimuksien sateenvarjon alta virta vie kohti yrityskohtaista sopimista.

Murenemista on jo tapahtunut niin teollisuuden kun palvelualan kentässä.

– Tietoala oli ensimmäinen sopimusala, jossa yleissitovuus murtui ja siellä on solmittu viitisentoista yrityskohtaista sopimusta isoihin ja keskisuuriin yrityksiin. Onneksi muutos osui alalle, jolla menee hyvin ja solmitut sopimukset ovat erinomaisia, mutta YTN:n ja sen jäsenliittojen on kyettävä huolehtimaan jäsentensä työehdoista myös toisenlaisissa oloissa, Hankamäki muistuttaa.

Työhyvinvoinnin merkitys kasvaa

YTN:ssä on vuosikymmenten varrella tehty hartiavoimin töitä sen eteen, että ilman omaa työehtosopimusta olevat alat sellaisen saisivat. Tällaisia aloja on useita, kuten kaupan ala, metsäteollisuus, rakennusala ja elintarviketeollisuus.

Neuvottelujärjestön puheenjohtajan mukaan uusien, alakohtaisten työehtosopimusten saaminen ylemmille toimihenkilöille alkaa olla haaveilua maailmassa, jossa paine yrityskohtaiseen ja paikalliseen sopimiseen kasvaa.

– Maailma ja tilanteet muuttuvat. Meidän perustehtävämme ei muutu mihinkään, jäsenkunnan työehdoista ja edunvalvonnasta on huolehdittava, tapahtui ympäristössä mitä tahansa. Parhaiten se onnistuu, kun meillä on yhteinen näkemys siitä, mitä me haluamme.

Hankamäen mielestä jäsenkunnan työhyvinvointi ja työelämän laatukysymykset korostuvat tulevien vuosikymmenten edunvalvonnassa. Kun ihmisen pitää jaksaa työelämässä yhä vanhemmaksi, se asettaa kovia vaatimuksia fyysisen ja henkisen työkyvyn ylläpidolle.

– Tässä, jos missä, meidän pitää ymmärtää olevamme samassa veneessä. Työhyvinvointi on yhteinen asiamme. Burn out iskee yhtä lujaa insinööriin kuin kirjastonhoitajaan, Hankamäki kiteyttää.

Kunnioitusta ja kiitosta kentälle

Hankamäen mukaan ammattijärjestöt ovat juuri niin vahvoja kuin liittojen jäsenkunnasta muodostuva kenttä.

YTN:ssä kenttää edustavat alakohtaisesti kootut taustaryhmät ja yritysten luottamushenkilöt.

– Ei voi tarpeeksi korostaa, kuinka tärkeän joukon he muodostavat. Henkilöstöedustajat ovat YTN:n silmät ja korvat yrityksissä. Heidän kauttaan meille muodostuu kuva alan kulloisestakin tilanteesta, puheenjohtaja kuvaa.

– Luottamushenkilöt ja taustaryhmien jäsenet ovat asiantunteva ja koulutettu joukko, joka parhaimmillaan toimii paitsi alakohtaisena päätöksentekijänä myös opastajana. Meidän pitää kuunnella, mitä he haluavat sen sijaan, että kerromme, mitä me haluamme heidän haluavan, Hankamäki muotoilee.

Viime vuosina YTN:n toimistoa on vahvistettu.

Kymmenessä vuodessa toimiston henkilöstö on kasvanut yhdestä viiteen. Hankamäen mielestä toimistolla on tärkeä rooli varsinaista neuvottelutoimintaa tukevana joukkona.

– Uskon, että tästä hioutuu ajan myötä hyvä kokonaisuus. Liitoilla ja niiden työntekijöillä on ilman muuta jo liittojen oman toiminnan kannalta oltava oma roolinsa neuvottelutoiminnassa.