MAL-sopimusten vaikuttavuudesta on valmistunut seurantakatsaus, joka kuvaa, miten sopimusten tavoitteet ovat toteutuneet eri seuduilla. Sopimukset ovat valtion ja suurimpien kaupunkiseutujen välisiä sopimuksia maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä.

Sopimuksissa määritellään tavoitteet lähivuosien asuntokaavoitukselle ja -tuotannolle sekä kestävän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle.

Yli puolet suomalaisista asuu MAL-seudulla. Nykyiset, vuonna 2020 laaditut sopimukset ovat voimassa vuoteen 2031 asti, ja konkreettiset toimet päivitetään neljän vuoden välein.

Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseutujen sopimukset laadittiin vasta vuonna 2021, joten niiden seurantatiedoista ei voida tehdä vielä tarkkoja johtopäätöksiä. Seurantatietoa hyödynnetään MAL-sopimusten päivittämisessä, ja se tukee kuntien välistä suunnitteluyhteistyötä kaupunkiseuduilla.

Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damskin mukaan MAL-sopimusten avulla kaupunkiseudut ovat viimeaikaisista kriiseistä huolimatta onnistuneet kehittymään kestävään suuntaan.

Hän on tyytyväinen, että sopimuksilla on pohjustettu kestäviä elämäntapavalintoja, ja asuntoja on syntynyt liikkumisen kannalta hyviin paikkoihin.

Liikenteen päästöt laskevat lievästi

Liikenteen päästöjen kokonaismäärä ja asukaskohtaiset päästöt MAL-seuduilla ovat laskeneet, mutta päästövähennys on ollut vain noin 15 prosenttia vuosien 2005–2020 välisenä aikana.

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen pitää myös MAL-seuduilla vähentyä merkittävästi seuraavan 10 vuoden aikana, jotta ilmasto- ja energiastrategian tavoittelema päästöjen puolittuminen vuoteen 2030 mennessä toteutuu.

Ennen koronapandemiaa joukkoliikenteen matkustajamäärien kehitys suhteessa asukasmäärän kehitykseen oli hyvin tasaista. Koronapandemian vaikutukset olivat poikkeuksellisia; sen myötä matkustus joukkoliikenteessä romahti ja tilanne on palautunut vaihtelevasti seudusta riippuen.

Joukkoliikenteen tarjontaan pandemialla ei ollut merkittävää vaikutusta, sillä lipputulojen vähenemistä korvattiin nostamalla julkista rahoitusta.

Koronapandemian jälkeen matkustuksen palautuminen on ollut nopeinta Tampereen seudun joukkoliikenteessä ja hitainta Helsingin, Turun, Oulun ja Lahden seudun joukkoliikenteessä.

Helsingin seudulla kestävien kulkutapojen osuus on yli 50 prosenttia. Muilla seuduilla ollaan 40 prosentin tuntumassa.

Paremmin kävellen tai pyörällä

Viime vuosina taajamat ovat tiivistyneet eniten Tampereen, Helsingin ja Oulun seuduilla. Muista seuduista poiketen Lahden seudulla vuoden 2017 mukaisen taajama-alueen asukastiheys on pysynyt lähes samana. Alhaisin kaupunkiseututaajamien asukastiheys on Turun seudulla.

Seutujen kesken on vaihtelua siinä, kuinka hyvin asuinrakentaminen sijoittuu alueille, jotka ovat kestävästi saavutettavissa eli jalankulku- tai joukkoliikennevyöhykkeillä.

Eniten asuinrakentaminen on kohdistunut autovyöhykkeelle Turun, Oulun, Lahden ja Jyväskylän seuduilla. Vain Helsingin ja Kuopion seuduilla autovyöhykkeen osuus asuinrakentamisesta on parin viime vuoden aikana pienentynyt.

Kaikilla seuduilla yli 75 prosenttia työpaikoista sijaitsi kestävän liikkumisen vyöhykkeillä vuonna 2020. Väestön sijoittumisessa vaihtelut olivat suurempia: Helsingin seudun väestöstä 82 prosenttia asui kestävän liikkumisen vyöhykkeillä; Oulun 62 prosenttia.

Vuokra-asuntojen osuus kasvanut

Suurin osa asuntokannasta, keskimäärin noin puolet, on kaikilla seuduilla omistusasuntoja. Vuokra- asuntojen osuus on kuitenkin kasvanut. Valtaosa asunnoista on kaksioita muilla paitsi Oulun seudulla, mutta yksiöiden osuus on kasvanut viime vuosina.

Valtion tukeman ARA-asuntotuotannon osuus asuntorakentamisesta on ollut laskusuunnassa kaikilla seuduilla vuodesta 2017. Kuitenkin Helsingissä, Lahdessa ja Jyväskylässä osuus on vuosina 2020–2021 pysynyt ennallaan tai kääntynyt lievään nousuun.

Kaikilla seuduilla lähes 90 prosentilla asukkaista on lähiluontoa enintään 300 metrin etäisyydellä kotoa.

Jos tarkastellaan erilaisia laatutekijöitä kuten viheralueen kokoa, metsäisyyttä tai virkistyspalveluja, laadukkaiden viheralueiden saavutettavuus heikkenee ja vaihtelee seuduilla voimakkaammin. Mahdollisuudet saavuttaa laadukas lähiluonto ovat keskimäärin heikommat suurilla kuin pienemmillä kaupunkiseuduilla.

Palveluita lähellä

Päivittäistavarakaupoista korkeintaan 500 metrin etäisyydellä asuvien osuus on pysynyt melko vakaana kaikilla seuduilla vuodesta 2017 asti. Osuus on korkein Helsingin seudulla ja matalin Jyväskylän ja Lahden seuduilla.

Alakouluikäisistä lapsista yli 80 prosenttia asuu alle kolmen kilometrin päässä koulusta kaikilla seuduilla.