tutkittua
Ostovoima heikkeni, kiinni kurominen vaatii aikaa
Palkat Suomessa nousevat seuraavan kahden vuoden aikana vähemmän kuin kilpailijamaissa. Neuvottelut eivät tuottaneet Suomessa samantasoisia tuloksia.
Suomen työmarkkinoilla on takanaan haastava työmarkkinakierros. Poikkeuksellisen kova hintojen nousu nosti ammattiliittojen palkankorotusvaateita. Vaikka niille oli helppo esittää perusteluja, tavoitteisiin ei päästy. Etenkin vientialoilla, kuten teknologiateollisuudessa, palkankorotuksista neuvoteltaessa verrokkia haettiin kilpailijamaista, kuten Ruotsista ja Saksasta.
Palkankorotusten linjaksi muodostui kaikille maksettava yleiskorotus, kertaerä ja työnantajan päättämä paikallinen erä. Vaihtelu eri alojen ja henkilöstöryhmien välillä jäi vähäiseksi. Kertaerän tarkoitus oli korjata palkansaajien rajua ostovoiman heikkenemistä kertaluontoisesti.
Ratkaisut olivat pääosin niin sanottuja perälautaratkaisuja, jotka jättivät tilaa paikallisen palkkaratkaisun sopimiselle.
Tilastojen valossa näyttää siltä, että yrityksillä on keskimäärin varaa palkankorotuksiin. Tämä näkyy teollisuuden toimialoilla bruttotoimintaylijäämässä, joka vastaa yritysten käyttökatetta. Yrityksille on jäänyt palkkojen ja palkkioiden maksamisen jälkeen tehtyjä työtunteja kohden enemmän rahaa kuin aiemmin. Se on merkki siitä, että kohonneita kustannuksia on onnistuttu siirtämään hintoihin.
Suomi kilpailijamaiden perässä
Suomessa palkat nousevat useilla aloilla noin kuusi prosenttia kahden vuoden aikana. Sopimusten kustannusvaikutus on teknologiateollisuuden aloilla kahden vuoden aikana noin 7 prosenttia, josta yksi prosentti on kertaerää.
Prosentit ovat pienemmät kuin kilpailijamaissa. Saksan teollisuudessa palkat nousevat kahdessa vuodessa 8,5 prosenttia. Lisäksi Saksan teollisuudessa maksetaan 3 000 euron kertaerä.
Myös Ruotsissa neuvotellut 7,4 prosentin palkankorotukset ovat Suomea korkeammat. Hinnat ovat nousseet myös kilpailijamaissa. Inflaatio ei kuitenkaan ollut viime vuonna sama kaikissa maissa.
OECD:n tilastojen mukaan Suomessa hinnat nousivat hieman yli seitsemän prosenttia, kun Ruotsissa inflaatio oli korkeampi, reilusti yli kahdeksan prosenttia. Tämä saattaa osaltaan selittää Ruotsin korkeampia palkankorotuksia.
Saman tilaston mukaan Saksassa inflaatio oli kuitenkin Suomea matalampi. Saksassa hinnat nousivat noin 6,9 prosenttia. Edellä mainitusta kolmesta maasta Saksassa neuvoteltiin siis korkeimmat korotukset ja kertaerät, vaikka hinnat nousivat vähemmän kuin Suomessa tai Ruotsissa.
Inflaatio laskenee tänä vuonna
Ennusteissa inflaation odotetaan lähtevän laskuun kuluvan vuoden aikana. Suomen Pankki ennusti vuoden vaihteessa inflaation olevan tänä vuonna noin viisi prosenttia.
Palkansaajakorvausten ennustetaan kehittyvän kuitenkin paremmin, joten näiden lukujen valossa palkansaajien ostovoiman kehityksen pitäisi olla lievästi positiivinen.
Suomen kilpailijamaita maltillisemmat korotukset tukevat vientialojen kustannuskilpailukykyä. Suomen kilpailukyky onkin kehittynyt positiivisesti muuta euroaluetta maltillisempien palkkaratkaisujen ansiosta.
Odotuksille on perusteita
Kokoaikaisten palkansaajien ansiot kasvoivat vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä noin 2,7 prosenttia vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna. Hintojen nousun takia reaaliansiot kuitenkin laskivat vastaavalla aikavälillä noin 6,2 prosenttia.
On siis ymmärrettävää, että palkansaajat odottavat normaalia korkeampia palkankorotuksia viime vuoden korkean inflaation jälkeen.
Suomessa palkankorotukset vaihtelevat henkilöstöryhmittäin. Ylemmille toimihenkilöille neuvotellut prosentit ovat kustannusvaikutukseltaan samat kuin työntekijöiden, mutta kohdistuvat eri tavoin.
Tänä vuonna teknologiateollisuuden ylemmät toimihenkilöt saavat 3 prosentin yleiskorotuksen ja työntekijät 3,5 prosentin yleiskorotuksen. Kummallekin henkilöstöryhmälle maksetaan kertaerät.
Ensi vuonna ylempien toimihenki- löiden yleiskorotus on 1,3 prosenttia, kun työntekijöille yleiskorotus on 2 prosenttia. Ylempien toimihenkilöiden prosentuaaliset yleiskorotukset ovat siis pienemmät kuin työntekijöiden.
Asiantuntijoille enemmän euroja
Prosentit eivät kerro koko totuutta. Keskituloiselle työntekijälle kahden vuoden korotusten arvo on noin 180 euroa kuukaudessa. Ylemmälle toimihenkilölle korotukset tarkoittavat noin 220 euron lisäystä kuukausipalkkaan. Lisäksi ylempien toimihenkilöiden kertakorvaus on keskimäärin euromääräisesti suurempi.
Inflaatio oli viime vuonna Suomessa hieman yli seitsemän prosenttia. Viimeisimpien tilastotietojen mukaan hintojen nousu on kuitenkin hidastunut, joten kuluvan vuoden inflaatio lienee huomattavasti matalampi.
Ennustelaitokset odottavat inflaation olevan noin 4–5 prosenttia ja vuonna 2024 laskevan tavoitellulle, alle kahden prosentin tasolle.
Inflaatiovauhdin takia ostovoima kehittyy myös kuluvan vuoden aikana heikosti poikkeuksellisista korotuksista huolimatta. Jos hintojen nousu taittuu, ensi vuoden osalta voidaan odottaa parempaa kehitystä.
Ostovoiman palautuminen korkeaa inflaatiota edeltävälle tasolle vaatii useita vuosia.